Human Airway Epithelial Cell Responses to Neisseria lactamica and Purified Porin via Toll-Like Receptor 2-Dependent Signaling

The human airway epithelium is constantly exposed to microbial products from colonizing organisms. Regulation of Toll-like receptor (TLR) expression and specific interactions with bacterial ligands is thought to mitigate exacerbation of inflammatory processes induced by the commensal flora in these cells. The genus Neisseria comprises pathogenic and commensal organisms that colonize the human nasopharynx. Neisseria lactamica is not associated with disease, but N. meningitidis occasionally invades the host, causing meningococcal disease and septicemia. Upon colonization of the airway epithelium, specific host cell receptors interact with numerous Neisseria components, including the PorB porin, at the immediate bacterial-host cell interface. This major outer membrane protein is expressed by all Neisseria strains, regardless of pathogenicity, but its amino acid sequence varies among strains, particularly in the surface-exposed regions. The interaction of Neisseria PorB with TLR2 is essential for driving TLR2/TLR1-dependent cellular responses and is thought to occur via the porin`s surface-exposed loop regions. Our studies show that N. lactamica PorB is a TLR2 ligand but its binding specificity for TLR2 is different from that of meningococcal PorB. Furthermore, N. lactamica PorB is a poor inducer of proinflammatory mediators and of TLR2 expression in human airway epithelial cells. These effects are reproduced by whole N. lactamica organisms. Since the responsiveness of human airway epithelial cells to colonizing bacteria is in part regulated via TLR2 expression and signaling, commensal organisms such as N. lactamica would benefit from expressing a product that induces low TLR2-dependent local inflammation, likely delaying or avoiding clearance by the host.

Porin ja Rauman satamien aluetaloudelliset vaikutukset

Porin ja Rauman satamat ovat merkittäviä sekä alueellisella että valtakunnallisella tasolla. Alueellisella tasolla ne ovat paitsi tärkeitä liikenteen kauttakulkupisteitä, myös huomattavia työllistäjiä. Satamien alueellista merkitystä voidaan tarkastella taloudellisten tunnuslukujen kautta ja siten arvioida niiden aluetaloudellisia vaikutuksia. Näkyvin aluetaloudellisten vaikutusten mittari on satamiin liittyvien yritysten työllisyysvaikutus, mutta vaikutuksia voidaan tarkastella myös yritysten tulonmuodostuksen, investointien ja muiden ostojen, henkilöstölle maksettujen palkkojen sekä yritys- ja henkilöverotuksen kautta. Tässä tutkimuksessa selvitetään Porin ja Rauman satamien muodostamien toiminnallisten kokonaisuuksien suoria aluetaloudellisia vaikutuksia satakuntalaisten toimipaikkojen taloudellisten tunnuslukujen avulla. Työllisyysvaikutuksen osalta tuloksia verrataan aiempaan, vuonna 1999 toteutettuun selvitykseen. Oman kokonaisuutensa muodostaa satamien välittömässä läheisyydessä sijaitseva satamapalveluita käyttävä satamasidonnainen teollisuus. Satamien aluetaloudellisten vaikutusten arvioimiseen liittyy aina epävarmuustekijöitä, jotka tulee ottaa huomioon tuloksia tarkasteltaessa. Tuloksiin vaikuttaa se, millä alueellisella tasolla vaikutuksia tutkitaan, mutta myös tutkimusmenetelmiin, määritelmiin ja rajauksiin tulee kiinnittää huomiota. Kahden eri vuoden tuloksia tulee vertailla hyvin varoen ja kiinnittää huomiota yritysten erilaisiin arvioihin satamatoimintojen työllistävyydestä. Suurin osa satamien työllisyysvaikutuksista kohdistuu satamien sijaintikuntaan ja -maakuntaan, mutta toki satamien vaikutukset ulottuvat Satakuntaa laajemmaltikin. Etenkin satamien liikenteeseen osallistuvat maantieliikenteen kuljetusyritykset liikennöivät satamiin myös maakuntarajojen ulkopuolelta. Satamien kautta kulkeva liikenne työllistää henkilöstöä yli sadassa Satakunnassa toimivassa yrityksessä lähinnä liikenteen toimialalla. Vuonna 2007 Porin ja Rauman satamat työllistivät yhteensä 1782 kokoaikaista henkilöä satakuntalaisissa toimipaikoissa, yhdeksän prosenttia enemmän kuin vuonna 1998. Porin satama työllisti suoraan 647 henkilöä ja Rauman satama 1135 henkilöä. Satamien päätoiminnoista suurimmat työllistäjät olivat ahtaus ja lastinkäsittely sekä varastointi ja terminaalitoiminta, joiden yhteenlaskettu työllisyysvaikutus oli 890 henkilötyövuotta. Maakuljetukset ja huolinta työllistivät Satakunnassa 558 henkilöä. Porin ja Rauman satamien kautta muodostuva liikenteen toimialalla toimivien yritysten liikevaihto muodosti reilun kolmanneksen koko maakunnan liikenteen toimialan yritysten liikevaihdosta. Satamien toimintaan osallistuvat yritykset tekivät merkittäviä investointeja ja tekivät suurimman osan muiden hankintojen ja palveluiden ostoista Satakunnan alueelta, mikä kerrytti tuloja satakuntalaisille alihankkijoille. Satamasidonnaisen teollisuuden osalta tarkastellaan niitä teollisuuslaitoksia, jotka sijaitsevat satamien välittömässä läheisyydessä ja kokevat toimintansa olevan sidoksissa satamiin. Vuonna 2007 satamasidonnainen teollisuus työllisti 2849 henkilöä ja näiden tuotantolaitosten yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 1,8 miljardia euroa. Luvut eivät sisällä niitä Porin satamalle erittäin keskeisiä tuotantolaitoksia, jotka eivät sijaitse sataman läheisyydessä.

Kantaatti Porin tyttölyseon 50-vuotisjuhlaan

Soitinnus: viulut (2), sello, harmoni, puheääni, piano, lapsikuoro, naiskuoro, lauluääni (sopraano).

Ohjeita kilpailua varten Porin Polkupyörä-Klubin kiertomaljasta viiden kilometrin matkalla

11 x 18 cm

Porin ratsastusseura r.y. säännöt

15 x 22 cm