Käyttäjän päämäärien ja kiinnostuksen tutkimus : silmänliikkeiden mittaus, tulkinta ja sovellus

Summary: Inferring users intentions and interests from eye movements

Sovellus meteorologisen tiedon tuotantojärjestelmän seurantaan

Työssä käsitellään selainkäyttöliittymää käyttävien oliopohjaisten tietokantasovellusten toteuttamista. Erityisesti keskitytään olio- ja relaatiomallien yhteensovittamiseen ja oliopohjaisten selainkäyttöliittymien toteutukseen Java-servlettien ja JSP-sivujen avulla. Myös hajautetut sovellusarkkitehtuurit käydään läpi ja niiden toteuttamista arvioidaan servlet-sovellusten näkökulmasta. Työssä on toteutettu selainkäyttöliittymän avulla hallittava kaksitasoarkkitehtuuria käyttävä oliopohjainen sovellus Ilmatieteen laitoksen tuotantojärjestelmän seurantaan. Sovellus mahdollistaa mm. tuotantoajojen ja laajempien tuotantoketjujen suoritusaikojen tilastollisen seurannan. Työn tuloksena todettiin Java-servlettien ja JSP-sivujen olevan suorituskykyinen ja monipuolinen ratkaisu selainkäyttöliittymien toteuttamiseen. Olio- ja relaatiomallien väliset erot sekä käyttöliittymän eriyttäminen toimintalogiikasta osoittautuivat ongelmakohdiksi.

Kassanhallinta kuntasektorilla -sovellus Etelä-Karjalan ydinkuntien likvidimpien varojen osalta

Tutkielmassa analysoidaan kunnan kassanhallinnan likvidimpien varojen prosessien toteuttamista, kun tavoitteena on kustannustehokkuuden parantaminen. Lisäksi selvitetään Etelä-Karjalan ydinkuntien eli Lappeenrannan, Imatran ja Joutsenon mahdollisuuksia tehostaa yhteistyötä taloushallinnon alueella. Työn teoriaosassa tarkastellaan kuntasektorin kassanhallintaa erityisesti myyntisaamisten ja ostovelkojen hallinnan osalta. Keskeistä on löytää prosesseista kustannuksia ja viivettä minimoivia menettelytapoja, joita olisi mahdollista hyödyntää kunnan kassanhallinnassa. Tehokkaassa kassanhallinnassa korostuu yhä enenevissä määrin informaatioteknologian rooli. Tästä johtuen tutkimuksessa kartoitetaan perinteisten menettelytapojen automatisoinnin mahdollisuuksia ja etuja. Empiirisessä osassa tarkastellaan kohdekuntien kassanhallinnan menettelytapoja sekä niiden yhtäläisyyksiä ja eroavuuksia. Lisäksi kartoitetaan yhteistyön lisäämisen mahdollisuuksia ja esteitä sekä määritetään käytetyn aineiston perusteella tehokkaan kassanhallinnan edellyttämät menettelytavat. Tutkimuksesta voidaan päätellä kuntien tavoittelevan joustavampia ja kustannuksia minivoivia kassanhallinnan menettelytapoja vaikka perinteisten menetelmien uudistaminen ei aina olekaan helppoa. Automatisointi ja prosessien virtaviivaistaminen on taloudellisen menestyksen ja kilpailussa mukana pysymisen edellytys. Tehokkuuden etsiminen tiiviimmän yhteistyön kautta olisi järkevää, mutta asenteet ja kontrollin menettämisen pelko estävät yhteistyöhön perustuvien suuruuden etujen saavuttamisen.

Total Cost of Ownership - Elinkaarilaskennan sovellus

Ostotapahtumassa kiinnitetään usein huomiota hintaan, mutta hankintapäätökseen vaikuttavat myös muutkin kustannukset. Ongelman asiassa aiheuttaa kokonaiskustannusvaikutuksien arvioinnin ja mittauksen haasteellisuus, sekä kunnollisen raportointijärjestelmän puuttuminen. Hankinnan kokonaiskustannusten selvittäminen pitkällä aikavälillä on kuitenkin tärkeää, koska hankintojen osuus yritysten liikevaihdoista on jatkuvassa kasvussa. Työn tarkoituksena oli tarkastella Total cost of ownershipia, eli TCO:ta, elinkaarilaskennan sovellusta. Tarkastelun aluksi työlle luotiin teoreettinen pohja käyttäen hyväksi kirjallisuutta, artikkeleita sekä www-dokumentteja. Teoriaosuus rakentui kustannuslaskennan osalta kustannusten tunnistamisesta, jakamisesta ja kohdistamisesta. TCO:sta luotiin mahdollisimman laaja-alainen teoreettinen kuvaus. Seuraavaksi työssä käsiteltiin TCO:n soveltamista sen perinteisimpiin käyttökohteisiin: taloudellisesti merkittäviin hankintoihin, ulkoistamispäätöksiin, hinnoitteluun sekä toimittajien suorituskyvyn seurantaan ja analysointiin. TCO:n soveltamista käsittelevä osuus päätettiin kotimaisilla esimerkeillä TCO:n soveltamisesta IT-hankintojen apuvälineenä. Työ päätettiin käymällä läpi työtä tehdessä kypsyneet ajatukset sekä johtopäätökset.

Web-sovellus Google App Engine alustalle

App Engine on lyhenne englanninkielisistä termeistä application, sovellus ja engine, moottori. Kyseessä on Google, Inc. -konsernin toteuttama kaupallinen palvelu, joka noudattaa pilvimallin tietojenkäsittelyn periaatteita ja mahdollistaa asiakkaan oman sovelluskehityksen. Järjestelmään on mahdollista ohjelmoida itse ideoitu palvelu Internet - verkon välityksellä käytettäväksi, joko yksityisesti tai julkisesti. Kyse on siis hajautetusta palvelinjärjestelmästä, jonka tarjoaa dynaamisesti kuormitukseen sopeutuvan sovellusalustan, jossa asiakas ei vuokraa virtuaalikoneita. Myös järjestelmän tarjoama tallennuskapasiteetti on saatavilla joustavasti. Itse kandidaatintyössä syvennytään yksityiskohtaisemmin sovelluksen toteuttamiseen palvelussa, rajoitteisiin ja soveltuvuuteen. Alussa käydään läpi pilvikäsite, joista monilla tietokoneiden käyttäjillä on epäselvä käsitys. Erilaisia kokonaisuuksia voidaan luoda erittäin monella tavalla, joista rajaamme käsittelyn kohteeksi toteuttamiskelpoiset yleiset ratkaisut.

Epäsuora sodankäynti Itämeren alueen taisteluissa vuosina 1854-1855 : B.H. Liddell Hartin teorian sovellus Krimin sotaan

Tämä tutkimus on kokonaisuus, jossa käsitellään kahta sotahistorian alaan kuuluvaa aihetta, B.H. Liddell Hartin teoriaa epäsuoruudesta sodankäynnissä sekä Krimin sodan tapahtumia Itämerellä. Tavoitteenani on yhdistää ajankohtainen sotataidon tutkimus perinteiseen sotahistoriaan tavalla, joka hyödyttää molempia osa-alueita. Käytän historiallisia tapahtumia esimerkkinä kuvaamaan teoriaa käytännössä ja teoriaa selittämään sotatapahtumia uudella tavalla. Tutkimus on kaksiosainen: ensimmäisessä osassa esitellään Liddell Hartin teoria epäsuoruudesta sodankäynnissä ja toisessa osassa sitä sovelletaan analysoimalla Krimin sodan Itämeren alueen sotatoimia. Laivaston lähettäminen Itämerelle oli mielestäni ratkaisevin päätös, minkä liittoutuneet tekivät voittaakseen sodan. Laivaston toiminta osoittautui sodan kannalta monin tavoin merkittäväksi, sillä Krimin rintaman taistelut eivät tuoneet sotaan ratkaisua. Laivasto muodosti merkittävän maihinnousu-uhan rannikolla, sodan loppuvaiheessa uhka kohdistui Pietaria vastaan. Uhka sitoi Itämeren rannikolle suuria määriä venäläistä sotaväkeä, jota olisi muuten voitu käyttää Krimillä. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että Krimin sodan Itämeren alueen toiminta oli perustaltaan epäsuoraa suurstrategian tasolla ja osaltaan myös strategian tasolla. Epäsuora vaikutus ei välttämättä ollut suunniteltua tai edes tietoista, epäsuora vaikutus voi tapahtua myös vahingossa.