Huellas de Eros y Thánatos en la narrativa de Diamela Eltit : La palabra en movimiento en el juego entre tropos, metáforas y deconstrucciones lingüísticas

Väitöskirja analysoi espanjan kielen dekonstruktioita ruumiin metaforista ja troopeista koostuvassa aineistossa chileläisen kirjailijan Diamela Eltitin (1949 -) neljässä romaanissa: Lumpérica (1983), Vaca sagrada (1991), El infarto del alma (1994) ja Los trabajadores de la muerte (1998). Näkökulma on kielen muutoksessa Eltitin proosassa 1980- ja 1990-luvuilla alkaen kokeellisesta huippuvaiheesta 1983, jolloin hän julkaisi esikoisromaaninsa Lumpérica. Tutkimus korostaa Eltitin romaanien historiallista arvoa, kirjallisuuden tapaa murtaa kielen rakenteita ja sitä miten tämä murros kytkeytyy taideteoreettiseen muutokseen kulttuuridiskursseissa. Tutkimus tarkastelee Eltitin kehityskaarta kenraali Augusto Pinochetin sotilasvallankaappauksesta 1973 halki sotilashallituksen kauden (1973-1990) aina kansalaisyhteiskunnan vahvistumiseen ja vuoteen 1998. Tutkimus analysoi ruumiin troopeista ja metaforista koostuvaa tutkimusaineistoa lingvistiikan, kirjallisuustieteen, historian ja sukupuolen tutkimuksen monitieteisessä viitekehyksessä. Sen vuoksi väitöskirja liittyy espanjalaisen filologian, yleisen kirjallisuustieteen, Latinalaisen Amerikan tutkimuksen ja naistutkimuksen oppiaineisiin. Kolme tärkeintä oppiteoreettista runkoa ovat lingvistinen strukturalismi, dekonstruktio ja feministiset kirjallisuusteoriat. Dekonstruktiivinen lähestymistapa tekstiin korostaa kielen merkityksen muodostumisen filosofista perustaa. Se pyrkii selvittämään, miten merkitys muodostuu kirjoittajan, tekstin ja lukijan välillä. Tekstikritiikki koostuu semanttisesta ja dekonstruktiivisesta tekstianalyysistä, jonka metodologisen mallin perusta on tanskalaisen kielitieteilijän Louis Hjelmslevin (1899-1965) kielitieteellinen malli. Väitös ei käytä mallia suoraan, vaan soveltaa sitä kaunokirjallisuuden tutkimukseen. Oppiteoreettisen viitekehyksen osalta tutkimus sijoittuu strukturalismin ja poststrukturalismin murrokseen. Tutkimus korostaa Eltitin radikaalia muotokieltä ja teatraalisuutta, hänen kielensä visuaalisuutta ja ruumiin metaforien eroottista jännitettä, mikä ilmenee mm. falloksen metaforaksi tulkitun hehkuvan valon kuvissa romaanissa Lumpérica. Vanhat kreikkalaiset myytit Éros ja Thánatos kasvavat esille länsimaisen taidehistorian perinteestä ja kontekstualisoituvat uusiksi kielikuviksi Chilen kirjallisessa maaperässä. Ne muodostavat Eltitin taiteellisen tuotannon pysyvän aihepiirin ja luovat teoksiin synkkää ja karua virettä sekä tummia ja eroottisia sävyjä. Tutkimus osoittaa, että Eltit dekonstruoi kieltä, mutta dekonstruktiot eivät ole jatkuvia eivätkä samanlaisia kaikissa romaaneissa. Kielellisten dekonstruktioiden variaatio on laaja eikä Eltit murra kielen syntaktisia ja morfologisia rakenteita kaikissa teksteissään. Tutkimuksen perusteella väitän, että Eltitin kirjoituksesta puhuttaessa useat tutkijat käyttävät epämääräisesti dekonstruktio-termiä. Useiden tutkijoiden toteamus dekonstruktiosta Diamela Eltitin kirjallisessa tuotannossa pysyvänä piirteenä on epätäsmällinen. Sen sijaan dekonstruktiivinen kirjoitus tarkoittaa Eltitillä laajasti vaihtelevaa lähestymistapaa kieleen, mikä ilmenee kehityslinjana hänen tuotannossaan ja eri tavoin jokaisessa teoksessa.

Bulletin.

Contains Proceedings of the Society.

Zeitschrift für vergleichende Sprachforschung.

Founded and for many years edited by A. Kuhn.

The Enchanter's Spell: J.R.R. Tolkien's Mythopoetic Response to Modernism

J.R.R. Tolkien was not only an author of fantasy but also a philologist who theorized about myth. Theorists have employed various methods of analyzing myth, and this thesis integrates several analyses, including Tolkien’s. I address the roles of doctrine, ritual, cross-cultural patterns, mythic expressions in literature, the literary effect of myth, evolution of language and consciousness, and individual invention over inheritance and diffusion. Beyond Tolkien’s English and Catholic background, I argue for eclectic influence on Tolkien, including resonance with Buddhism. Tolkien views mythopoeia, literary mythmaking, in terms of sub-creation, human invention in the image of God as creator. Key mythopoetic tools include eucatastrophe, the happy ending’s sudden turn to poignant joy, and enchantment, the realization of imagined wonder, which is epitomized by the character of Tom Bombadil and contrasted with modernist techno-magic seeking to alter and dominate the world. I conclude by interpreting Tolkien’s mythmaking as a form of mysticism.

An introduction to comparative philology,

"Books consulted": p. [xv]-xvi.

Philologica; journal of comparative philology.

Editors: J. Baudiš and L. C. Wharton.

A short manual of comparative philology for classical students,

Mode of access: Internet.

A short manual of comparative philology for classical students,

Mode of access: Internet.

« Le roman est agréablement traduit » : Étude comparative sur la visibilité des traductions et des traducteurs en Finlande et en France à travers des critiques des livres

Pro gradu -työssä tutkitaan ja vertaillaan käännöskirjallisuuden arvosteluja Ranskassa ja Suomessa. Empiirinen aineisto koostuu kaikista Helsingin Sanomien ja Le Monden vuonna 2003 julkaisemista arvosteluista. Lehdissä oli yhteensä 2691 arvosteltua kirjaa, joista 845 oli käännöksiä. Päätavoite on ollut selvittää näiden valtasanomalehtien kritiikkejä tutkimalla, kummassa maassa kääntäjän ja käännöksen asema on näkyvämpi ja minkälaisia julkaistut käännöskritiikit ovat. Lisäksi tavoitteena on ollut tutkia, kumpi lehdistä on avoimempi vieraskielisiä kirjoja ja käännöksiä kohtaan. Kirja-arvostelujen lähemmälle tutkimiselle luodaan pohjaa perehtymällä kääntäjän ja käännöksen näkyvyyteen liittyviin seikkoihin. Tässä käytetään hyväksi Koskisen (2000) tutkimusta. Tutkimuksessa tarkastellaan myös, millainen on hyvä käännös eri kääntäjien ja tutkijoiden mielestä, sekä muita saman aihepiirin tutkimuksia ja aiheesta vallalla ollutta keskustelua. Lisäksi selvitetään, miksi laadukkaat käännösarvostelut ovat harvinaisia ja mistä tämä johtuu. Analyysivaiheen kvantitatiivisessa osassa perehdytään käännösten määrälliseen osuuteen sekä aineistossa että Ranskan ja Suomen kokonaisjulkaisumäärissä. Aineiston käännösarvostelut luokitellaan niiden sisällön mukaan. Tässä on käytetty soveltuvin osin Gullinin (1998) kehittelemää mallia. Käännösarvostelujen sisältöanalyysissa kiinnitetään huomiota niiden käännöstä ja kääntäjää koskeviin kommentteihin. Arvostelujen laadun ja kriitikkojen käyttämien arvosteluperusteiden pohdinta nojautuu aiheesta aikaisemmin tehtyihin teoreettisiin sekä empiirisiin tutkimuksiin. Pro gradu -työ sisältää myös erillisen katsauksen käännettyjen lastenkirjojen arvosteluihin sekä arvostelujen ulkopuolisiin kääntäjiin ja kääntämiseen liittyviin artikkeleihin. Koko tutkimuksen ajan lähestymistapa on vertaileva Le Monden ja Helsingin Sanomien välillä. Tutkimuksesta selviää, että Le Monde julkaisee huomattavasti enemmän kirja-arvosteluja. Molemmat lehdet sisältävät kuitenkin suhteellisesti yhtä paljon arvosteluja käännöskirjoista. Helsingin Sanomissa on enemmän vieraskielisten teosten arvosteluja, ja käännösten ja kääntäjän asema on huomattavasti näkyvämpi lehden kritiikeissä. Suurin osa Le Monden käännösarvosteluista sisältää vain kääntäjän nimen bibliografisissa tiedoissa. Helsingin Sanomissa vain alle puolet käännöskirjoista on arvosteltu tällä tavoin. Myös kritiikit, joissa kääntäjän nimeä ei mainita ollenkaan, ovat yleisempiä ranskalaislehdessä. Suhteellisen pieni osa käännösarvosteluista arvioi käännöksen laatua. Näille arvioille on ominaista perustelujen ja analyysin puuttuminen ja ne ovat usein lyhyitä. Arviot ovat sävyltään enimmäkseen positiivisia tai neutraaleja. Hyvin yleistä on myös se, että kriitikko sekoittaa kaksi eri asiaa: kääntäjän ja kirjailijan tyylin. Yleisin kriitikkojen käyttämä arviointikriteeri on tutkia käännöksen ja kohdekielen tai käännöksen ja lähtötekstin suhdetta. Monesti arviointikriteeri jää täysin epäselväksi. Helsingin Sanomien kritiikeissä kääntäjiin viitataan huomattavasti useammin myös itse arvostelutekstissä. Lehti tuo näkyvästi esille kääntäjiä muissakin kuin kirja-arvosteluartikkeleissaan. Sen sijaan Le Mondessa ei ole pelkästään kääntäjiä käsitteleviä tekstejä.

The science of language linguistics, philology, etymology /

Translation of: La linguistique.

Breaking old and new ground: a comparative study of coastal and inland naming in Berwickshire

This thesis investigates the place-names of four parishes in Berwickshire and compares coastal and inland naming patterns. Berwickshire is a large county that borders on northern England and historically formed part of Anglo-Saxon Northumbria. Partly due to the survival of extensive archives from the medieval priory of Coldingham, preserved in Durham Cathedral Archives, this county holds some of Scotland’s earliest recorded place- names. The parishes that form the research area are grouped together in the north-east of the county. Two of these parishes, Abbey St Bathans and Bunkle & Preston, are inland, and two, Cockburnspath and Coldingham, have extensive coastlines. The diversity of this group of parishes allows a comparative study of the place-names of coastal and inland areas to be undertaken. The topography of Berwickshire’s thirty-two parishes is very varied, and the four parishes have been chosen to reflect this range of landscapes. The place-names within the four parishes examined in this thesis derive almost exclusively from Old English, Older Scots, Modern Scots including Standard Scottish English, with a small minority derived from Old Norse, Gaelic, and Brittonic. The chronology of Old English, Older Scots, and Modern Scots is defined as given in the Concise Scots Dictionary: Old English is the period up to 1100, Older Scots is the period 1100-1700, and Modern Scots is the period 1700 onwards (CSD, 1985: xiii). Often with place-names it is not possible to give a precise dating for the coining of a toponym. For the purposes of this study, the language label given for a toponym is that of the date of the earliest record of the place-name with earlier linguistic evidence supplementing discussion. This thesis focuses on the names of topographic features, for example hills, rocks and woodland, and the role of perception in their naming. In order to compare the role of perception in inland and coastal naming, this thesis includes a diachronic study of the toponymy of the research area, along with two case studies. The first of these is a study of the toponymy of relief features, which focuses on generic elements in order to compare the perception of one type of referent in the two environments. The second is a study of the ‘colour’ category, which focuses on qualifying elements in order to compare the use of colour terms in the two environments. This thesis is the first comparative study of inland and coastal place-names, and it is one of the first to investigate new ways of using fieldwork as a central part of its methodology. In doing so it proposes innovative and nuanced ways to understand the toponymy of diverse landscapes within a community.

Comparative Electrochemical Study of Unsubstituted and Substituted Bis(phthalocyaninato) Rare Earth(III) Complexes

The electrochemistry of homoleptic substituted phthalocyaninato rare earth double-decker complexes M(TBPc)2 and M(OOPc)2 [M = Y, La...Lu except Pm; H2TBPc = 3(4),12(13),21(22),30(31)-tetra-tert-butylphthalocyanine, H2OOPc = 3,4,12,13,21,22,30,31-octakis(octyloxy)phthalocyanine] has been comparatively studied by cyclic voltammetry (CV) and differential pulse voltammetry (DPV) in CH2Cl2 containing 0.1 M tetra-n-butylammonium perchlorate (TBAP). Two quasi-reversible one-electron oxidations and three or four quasi-reversible one-electron reductions have been revealed for these neutral double-deckers of two series of substituted complexes, respectively. For comparison, unsubstituted bis(phthalocyaninato) rare earth analogues M(Pc)2 (M = Y, La...Lu except Pm; H2Pc = phthalocyanine) have also been electrochemically investigated. Two quasi-reversible one-electron oxidations and up to five quasi-reversible one-electron reductions have been revealed for these neutral double-decker compounds. The three bis(phthalocyaninato)cerium compounds display one cerium-centered redox wave between the first ligand-based oxidation and reduction. The half-wave potentials of the first and second oxidations and first reduction for double-deckers of the tervalent rare earths depend on the size of the metal center. The difference between the redox potentials of the second and third reductions for MIII(Pc)2, which represents the potential difference between the first oxidation and first reduction of [MIII(Pc)2]−, lies in the range 1.08−1.37 V and also gradually diminishes along with the lanthanide contraction, indicating enhanced π−π interactions in the double-deckers connected by the smaller, lanthanides. This corresponds well with the red-shift of the lowest energy band observed in the electronic absorption spectra of reduced double-decker [MIII(Pc′)2]− (Pc′ = Pc, TBPc, OOPc).