Poverty and the Environment : Investment Poverty and the Role of Assets in Generating Welfare for Farmer Households in the Province of Herrera, Panama

Köyhiä maanviljelijöitä on usein syytetty kehitysmaiden ympäristöongelmista. On väitetty, että eloonjäämistaistelu pakottaa heidät käyttämään maata ja muita luonnonvaroja lyhytnäköisesti. Harva asiaa koskeva tutkimus on kuitenkaan tukenut tätä väitettä; perheiden köyhyyden astetta ja heidän aiheuttamaansa ympäristövaikutusta ei ole kyetty kytkemään toisiinsa. Selkeyttääkseen köyhyys-ympäristö –keskustelua, Thomas Reardon ja Steven Vosti kehittivät investointiköyhyyden käsitteen. Se tunnistaa sen kenties suuren joukon maanviljelijäperheitä, jotka eivät ole köyhiä perinteisten köyhyysmittareiden mukaan, mutta joiden hyvinvointi ei ole riittävästi köyhyysrajojen yläpuolella salliakseen perheen investoida kestävämpään maankäyttöön. Reardon ja Vosti korostivat myös omaisuuden vaikutusta perheiden hyvinvointiin, ja uskoivat sen vaikuttavan tuotanto- ja investointipäätöksiin. Tässä tutkimuksessa pyritään vastaamaan kahteen kysymykseen: Miten investointiköyhyyttä voidaan ymmärtää ja mitata? Ja, mikä on viljelijäperheiden omaisuuden hyvinvointia lisäävä vaikutus? Tätä tutkimusta varten haastateltiin 402 maanviljelijäperhettä Väli-Amerikassa, Panaman tasavallan Herreran läänissä. Näiden perheiden hyvinvointia mitattiin heidän kulutuksensa mukaan, ja paikalliset köyhyysrajat laskettiin paikallisen ruoan hinnan mukaan. Herrerassa ihminen tarvitsee keskimäärin 494 dollaria vuodessa saadakseen riittävän ravinnon, tai 876 dollaria vuodessa voidakseen ravinnon lisäksi kattaa muitakin välttämättömiä menoja. Ruoka- eli äärimmäisen köyhyyden rajan alle jäi 15,4% tutkituista perheistä, ja 33,6% oli jokseenkin köyhiä, eli saavutti kyllä riittävän ravitsemuksen, muttei kyennyt kustantamaan muita perustarpeitaan. Molempien köyhyysrajojen yläpuolelle ylsi siis 51% tutkituista perheistä. Näiden köyhyysryhmien välillä on merkittäviä eroavaisuuksia ei vain perheiden varallisuuden, tulojen ja investointistrategioiden välillä, mutta myös perheiden rakenteessa, elinympäristössä ja mahdollisuuksissa saada palveluja. Investointiköyhyyden mittaaminen osoittautui haastavaksi. Herrerassa viljelijät eivät tee investointeja puhtaasti ympäristönsuojeluun, eikä maankäytön kestävyyttä muutenkaan pystytty yhdistämään perheiden hyvinvoinnin tasoon. Siksi investointiköyhyyttä etsittiin sellaisena hyvinvoinnin tasona, jonka alapuolella elävien perheiden parissa tuottavat maanparannusinvestoinnit eivät enää ole suorassa suhteessa hyvinvointiin. Tällaisia investointeja ovat mm. istutetut aidat, lannoitus ja paranneltujen laiduntyyppien viljely. Havaittiin, että jos perheen hyvinvointi putoaa alle 1000 dollarin/henkilö/vuosi, tällaiset tuottavat maanparannusinvestoinnit muuttuvat erittäin harvinaisiksi. Investointiköyhyyden raja on siis noin kaksi kertaa riittävän ravitsemuksen hinta, ja sen ylitti 42,3% tutkituista perheistä. Heille on tyypillistä, että molemmat puolisot käyvät työssä, ovat korkeasti koulutettuja ja yhteisössään aktiivisia, maatila tuottaa paremmin, tilalla kasvatetaan vaativampia kasveja, ja että he ovat kerryttäneet enemmän omaisuutta kuin investointi-köyhyyden rajan alla elävät perheet. Tässä tutkimuksessa kyseenalaistettiin yleinen oletus, että omaisuudesta olisi poikkeuksetta hyötyä viljelijäperheelle. Niinpä omaisuuden vaikutusta perheiden hyvinvointiin tutkittiin selvittämällä, mitä reittejä pitkin perheiden omistama maa, karja, koulutus ja työikäiset perheenjäsenet voisivat lisätä perheen hyvinvointia. Näiden hyvinvointi-mekanismien ajateltiin myös riippuvan monista väliin tulevista tekijöistä. Esimerkiksi koulutus voisi lisätä hyvinvointia, jos sen avulla saataisiin paremmin palkattuja töitä tai perustettaisiin yritys; mutta näihin mekanismeihin saattaa vaikuttaa vaikkapa etäisyys kaupungeista tai se, omistaako perhe ajoneuvon. Köyhimpien perheiden parissa nimenomaan koulutus olikin ainoa tutkittu omaisuuden muoto, joka edisti perheen hyvinvointia, kun taas maasta, karjasta tai työvoimasta ei ollut apua köyhyydestä nousemiseen. Varakkaampien perheiden parissa sen sijaan korkeampaa hyvinvointia tuottivat koulutuksen lisäksi myös maa ja työvoima, joskin monesta väliin tulevasta muuttujasta, kuten tuotantopanoksista riippuen. Ei siis ole automaatiota, jolla omaisuus parantaisi perheiden hyvinvointia. Vaikka rikkailla onkin yleensä enemmän karjaa kuin köyhemmillä, ei tässä aineistossa löydetty yhtään mekanismia, jota kautta karjan määrä tuottaisi korkeampaa hyvinvointia viljelijäperheille. Omaisuuden keräämisen ja hyödyntämisen strategiat myös muuttuvat hyvinvoinnin kasvaessa ja niihin vaikuttavat monet ulkoiset tekijät. Ympäristön ja köyhyyden suhde on siis edelleen epäselvä. Köyhyyden voittaminen vaatii pitkällä tähtäimellä sitä, että viljelijäperheet nousisivat investointiköyhyyden rajan yläpuolelle. Näin heillä olisi varaa alkaa kartuttaa omaisuutta ja investoida kestävämpään maankäyttöön. Tällä hetkellä kuitenkin isolle osalle herreralaisia perheitä tuo raja on kaukana tavoittamattomissa. Miten päästä yli tuhannen dollarin kulutukseen perheenjäsentä kohden, mikäli elintaso ei yllä edes riittävään ravitsemukseen? Ja sittenkin, vaikka hyvinvointi kohenisi, ei ympäristön kannalta parannuksia ole välttämättä odotettavissa, mikäli karjalaumat kasvavat ja eroosioalttiit laitumet leviävät.

Trees of Panama and Costa Rica

Book Review

Description of a new genus and species of hummingbird from Panama

Since January, 1911, Mr. E. A. Goldman, of the Biological Survey, U.S.Department of Agriculture, has been detailed to the Smithsonian Biological Survey of the Panama Canal Zone to collect mammals and birds in the Canal Zone and adjacent parts of Panama... (Document contains 4 pages)

Descriptions of five new mammals from Panama

Additional determinations of mammals obtained by the writer, while assigned to the Smithsonian Biological Survey of the Panama Canal Zone, reveal five hitherto unrecognized forms which are described below... (Document contains 7 pages)

Descriptions of new fishes from Panama

The following preliminary descriptions are of new fishes obtained by the authors during their first season's work on the Biological Survey of the Canal Zone, the ichthyological work of which is being conducted cooperatively by the Field Museum of Natural History and the Smithsonian Institution. (2 page document)

Descriptions of two new species of nun birds from Panama

Two new species of Monasa are among the interesting birds collected by E. A. Goldman while working on the Smithsonian Biological Survey of Panama during the winter of 1911. They were collected at the same locality on the base of Cerro Azul, northwest from Chepo, and only a single specimen of each was obtained. No others were seen during the entire season in the Canal Zone and adjacent territory...(Document contains 4 pages)

A new Kingfisher from Panama

Among the birds obtained in the course of the Smithsonian Biological Survey of Panama are 28 kingfishers of the Ceryle americana group. Comparison of this large series, and examination of the birds from numerous localities in northern South America and within the wide distribution area (Panama to southern United States) originally assigned to Ceryle septentrionalis Sharpe, show that two well-marked races have been united under this name...(Document contains 4 pages)

Two new subspecies of birds from Panama

While working on the Smithsonian Biological Survey of the Canal Zone, Mr. E. A. Goldman of the Biological Survey, United States Department of Agriculture, collected specimens of two undescribed subspecies of birds which are characterized below. (Document contains 3 pages)

Three new club-mosses from Panama

In a previous paper relating to a singular new fern (Polypodium podocarpum) from Panama, I have described very briefly the mountian (sp) region above David in the province of Chiriqui, and have referred in particular to a most interesting collecting trip of three days which I took from El Boquete over "Holcomb's trail" along the Rio Caldera to "Camp I" and to the summit of the Continental Divide a few miles farther on...(Document contains 9 pages)

A Remarkable new fern from Panama

Toward the last of February, 1911, in the course of fieldwork connected with the Smithsonian Biological Survey of the Panama Canal Zone, I accompanied Mr. Henry Pittier from the Canal Zone, where our work had been carried on up to that time, to Chiriqui, the westernmost province of Panama, and spent nearly all of March in collecting plants--mainly ferns and lower cryptogams--in the mountains north of David, the principal city of the province...(Document contains 10 pages)

Descriptions of new genera, species and subspecies of birds from Panama, Colombia, and Ecuador

The first of January, 1912, E. A. Goldman, of the Biological Survey, Department of Agriculture, was again detailed on the Smithsonian Biological Survey of the Canal Zone. He returned to Panama in January and remained there until the last of June passing most of this period in collecting birds and mammals on the slopes of Mount Pirri on the Pacific side of eastern Panama, near the Colombian border...(Document contains 27 pages)

New mammals from eastern Panama

During the early part of the present year I was again detailed from the Biological Survey, U. S. Department of Agriculture to field work in connection with the Smithsonian Biological Survey of the Panama Canal Zone. Additional collections of mammals and birds were made in January and February in the Canal Zone. From the latter part of February to near the end of June work was carried on in eastern Panama to determine the faunal relation of the region to the Canal Zone and the better known areas to the westward and northward. The work was centered in the Pirri range of mountains which rises to a height of over 5,000 feet near the Colombian boundary southeast of San Miguel Bay...(Document contains 20 pages)

Descriptions of new mammals from Panama and Mexico

Further study of the collection of mammals taken by the writer while detailed from the Biological Survey, U.S. Department of Agriculture, to the Smithsonian Biological Survey of the Panama Canal Zone has resulted in the discovery of eleven new species and subspecies in addition to those already published...(Document contains 22 pages.)

Descriptions of twelve new species and subspecies of mammals from Panama

In the early part of 1911 a collection of 368 mammals was made by me while engaged in the biological survey of the Canal Zone, and adjacent parts of Panama, undertaken by the Smithsonian Institution in cooperation with several government departments, including the War Department and Department of Agriculture. This collection, representing between 40 and 50 genera, includes 12 new species and subspecies which are here published in advance of a general report on the mammals of the region...(Document contains 13 pages)