Kylmän veden tauti kirjolohella : tapausselostus ja lääkejäämien seuranta

Eija Rimaila-Pärnänen, Varpu Hirvelä-Koski, Anneli Niemi, Jaana Seppänen ja Erkki Hernesniemi

Bornan tauti : masentava enkefalomyeliitti

Summary: Borna disease - a depressing encephalomyelitis

Kalatuberkuloosi on yleinen akvaariokalojen tauti

Summary: Fish tuberculosis is a common disease in aquarium fishes

”Ketkä tässä oikein hulluja ovat?” Hullun lehmän tauti Helsingin Sanomissa vuosina 1996−2004

Työni aiheena on hullun lehmän tauti eli BSE (bovine spongiform encephalopathy). Tutkin, millaisen kuvan Helsingin Sanomat antoi tästä taudista vuosina 1996−2004 kysymällä mitä tunteita se herätti, mihin muihin tauteihin lehti sitä vertasi ja miten se uutisoi lääkäreiden ja eläinlääkäreiden antamia hullun lehmän tautia koskevia haastatteluja. Tutkin hullun lehmän tautia yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti, osana lääketieteen historiaa. Johtoajatuksenani on, että sairaudet eivät ole pelkästään lääketieteellisiä ilmiöitä, vaan kulttuuriset merkitykset määrittävät niitä voimakkaasti. Helsingin Sanomien hullun lehmän taudista kertovien juttujen yhteydessä olevia kuvia analysoin intertekstuaalisuuden käsitteen kautta, jonka mukaan kuvien merkitys syntyy aina suhteessa muihin kuviin ja myös sanallisiin kirjoituksiin. Hullun lehmän taudin herättämistä tunteista voimakkaimpana ilmeni pelko. Sairastumisen ja kuoleman pelon teemoja Helsingin Sanomat ei kuitenkaan kunnolla käsitellyt kirjoituksissaan, vaan tunteista saattoi saada vain viitteitä juttujen yhteydessä olevien kuvien kautta. Näitä kuvia tutkin vertaamalla niitä taidehistoriasta tuttuihin teoksiin ja niiden mukanaan kantamiin merkityksiin. Löysinkin lehtikuvien ja klassikkoteosten kuvakielen väliltä yllättäviä yhtymäkohtia. Helsingin Sanomat toi esille ajatukset tehomaataloudesta, ihmisen ahneudesta ja kotieläinten huonosta kohtelusta BSE:n syinä. Lehti piti hullun lehmän tautia suorastaan tehotuotannon, globalisaation ja ahneuden vertauskuvana. Näiden ajatusten myötä keskusteluun nousivat luonnonmukainen maataloustuotanto ja kasvissyönti. Taudit, jotka lehti useimmiten mainitsi BSE:n yhteydessä, olivat suu- ja sorkkatauti, rutto sekä aids, koska näihin tauteihin liitetyillä merkityksillä pystyi selittämään myös tätä uutta ja hämmentävää tautia. Lääkärit pitivät hullun lehmän taudista noussutta kohua liioiteltuna, eikä heidän haastatteluistaan saanut kovin näyttäviä lehtijuttuja. Sen sijaan taudin torjunnasta vastanneet eläinlääkärit olivat hyvin näkyvästi esillä niin taudin vastustajina kuin siitä tiedottajina. Eläinlääkärit joutuivat myös Helsingin Sanomien arvostelun kohteeksi vastustaessaan tautia lehden mielestä liian ponnettomasti. Osoitan tutkimuksessani yhtä tautia tarkastelemalla, miten moninaisilla tavoilla, mielleyhtymillä ja toiminnoilla sairauksien kulttuuriset merkitykset rakentuvat.

Identification of the presence of the mutation of the gene of PKD not associated of HCM in Persian cats - case report

Polycystic kidney disease (PKD) is a hereditary autosomal dominant disorder that mainly affects Persian cats; it is an important cause of chronic kidney disease in this species. Hypertrophic cardiomyopathy (HCM) is the most common heart disease in cats, and there is evidence of a genetic origin in some breeds. Although neither of these disorders is rare in cats, according to our literature review, this is the first report of the concomitant occurrence of PKD and HCM in Persian cats in Brazil.

Proliferative kidney disease (PKD) of rainbow trout: temperature- and time-related changes of Tetracapsuloides bryosalmonae DNA in the kidney

Proliferative kidney disease (PKD) of salmonids, caused by Tetracapsuloides bryosalmonae, can lead to high mortalities at elevated water temperature. We evaluated the hypothesis that this mortality is caused by increasing parasite intensity. T. bryosalmonae-infected rainbow trout (Oncorhynchus mykiss) were reared at different water temperatures and changes in parasite concentrations in the kidney were compared to cumulative mortalities. Results of parasite quantification by a newly developed real-time PCR agreed with the number of parasites detected by immunohistochemistry, except for very low or very high parasite loads because of heterogenous distribution of the parasites in the kidney. Two experiments were performed, where fish were exposed to temperatures of 12, 14, 16, 18 or 19 degrees C after an initial exposure to an infectious environment at 12-16 degrees C resulting in 100% prevalence of infected fish after 5 to 14 days of exposure. While mortalities differed significantly between all investigated water temperatures, significant differences in final parasite loads were only found between fish kept at 12 degrees C and all other groups. Differences in parasite load between fish kept at 14 degrees C to 19 degrees C were not significant. These findings provide evidence that there is no direct link between parasite intensity and fish mortality.