Managing Packet Data (Sessions) in 3G Mobile Networks

Tällä hetkellä kolmannen sukupolven matkapuhelinjärjestelmät ovat siirtyneet kaupalliseen vaiheeseen. Universal Mobile Telecommunication System (UMTS) on eräs kolmannen sukupolven matkapuhelinjärjestelmä, jota tullaan käyttämään Euroopassa. Diplomityön päämääränä on tutkia, kuinka pakettivälitteistä tiedonsiirtoa hallitaan UMTS - verkoissa. Diplomityö antaa yleiskuvan toisen sukupolven matkapuhelinjärjestelmien datapalveluiden kehityksestä kolmannen sukupolven nopeisiin matkapuhelinjärjestelmiin. Pakettivälitteisen verkon verkkoarkkitehtuuri on esitetty sekä sen, diplomityön kannalta, tärkeimpien osien toiminnallisuus on selvitetty. Myös pakettipohjaisten datayhteyksien eli istuntojen muodostaminen ja vapauttaminen sekä aktiivisen yhteyden ominaisuuksien muokkaaminen on esitetty tässä diplomityössä. Yhteydenhallintaprotokolla, Session Management (SM), on yksi protokolla, joka osallistuu pakettidatayhteyden hallintaan. SM -protokolla on käsitelty työssä yksityiskohtaisesti. SM -protokollan SDL toteutus on esitetty diplomityön käytännönosassa

Rakenne, konteksti ja merkitys

Luettua

Kielenkäyttö, sukupuoli, konteksti

Nimekkeen selitys: Haastateltavana sosiolingvisti Bonnie McElhinny Stanfordin yliopistosta.

Kuvien virtaa ja valokuvallista viestintää : kamerapuhelimet ja valokuvan viestintäteknologinen konteksti

Teemanumero 4/2011: Valokuvan kulttuuriset kontekstit.

Konteksti - suurin yhteinen nimittäjä

Kirjallisuusarvostelu

Kireää pintaa ja ammattitaitoisia kokeita. Konteksti, frekvenssi ja fonologinen läpinäkyvyys suomen kielen homonyymisten sanamuotojen tulkinnassa

Tutkimuksessa selvitellään kirjallisen testin avulla kontekstin, frekvenssin ja fonologisen läpinäkyvyyden vaikutusta suomen kielen homonyymisten sananmuotojen (esim. kokeista, pinnassa, suojaisin) tulkintaan. Testi pohjautuu Klaus Laalon (1990) homo-nyymisten sananmuotojen luokitukseen ja rakentuu perusmuotojen nimeämisen varaan. Homonyymiset sananmuodot (yht. 36 muotoa) esiintyvät joko kontekstissa tai kontekstitta, ja tehtävänannossa joko on tai ei ole viitattu muotojen monitulkintaisuuteen. Kontekstit ovat lisäksi joko rajaavia (sallivat vain yhden tulkinnan) tai neutraaleja (mahdollistavat useamman tulkinnan). Testiin on osallistunut yhteensä 57 yläkoululaista ja lukiolaista (50 suomenkielistä ja 7 S2-oppijaa). Tutkimuksessa selvitetään, vaikuttavatko konteksti, frekvenssi ja fonologinen läpinäkyvyys siihen, missä määrin homonyymisten sananmuotojen eri merkitykset oivalletaan ja millä perustein homonyymisten sananmuotojen tulkinta määräytyy silloin, kun vaihtoehtoisista merkityksistä oivalletaan vain jokin. Erityisen huomion kohteena on homonyymien tulkinta rajaavassa kontekstissa: ohjaako konteksti automaattisesti oikeaan tulkintaan, ja jäävätkö kontekstiin sopimattomat merkitykset huomaamatta (vrt. Laalo 1982: 7; 1990: 12), vai aktivoituvatko merkitykset kattavasti? Kysymyksenasettelu on psykolingvistinen, ja työssä myös Laalon (1982: 7; 1990: 12) näkemystä suhteutetaan homonyymien prosessoinnista tehtyyn tutkimukseen. Tulosten perusteella homonyymisten sananmuotojen monitulkintaisuus oivalletaan parhaiten silloin, kun muodot esiintyvät ilman kontekstia ja tehtävänanto ohjaa vaihtoehtoisten merkitysten pohdintaan; muulloin niiden monitulkintaisuus jää pitkälti huomaamatta – jopa silloin, kun monitulkintaisuudella leikitellään. Monitulkintaisuuden havaitseminen ei myöskään riippunut frekvenssistä eikä läpinäkyvyydestä, jotka kuitenkin vaikuttivat siihen, mitä perusmuotoa vain yhden tulkinnan oivaltaneet informantit suosivat. Rajaavassa kontekstissa homonyymiset sananmuodot tulkittiin usein kontekstinvastaisesti. Erityisen paljon virhetulkintoja esiintyi S2-oppijoilla ja yläkoululaisilla, ja ne kasautuivat konteksteihin, joissa kontekstuaalisesti oikea tulkinta vastasi homonyymisen sananmuodon harvinaisempaa merkitystä. Tulkinnan ratkaisi siis frekvenssi, eivät kontekstuaaliset vihjeet. Laalon (1982: 7; 1990: 12) hypoteesin voi kuitenkin katsoa toteutuvan niissä rajaavissa konteksteissa, joissa kontekstinmukainen tulkinta vastasi homonyymisen sananmuodon yleisempää merkitystä.

Programa PDP : programa de desarrollo personal.

Programa de Desarrollo Personal relacionado con la inteligencia emocional y su importancia en el equilibrio afectivo personal y la socialización de los niños y jóvenes. A través de diversas actividades se trabaja la potenciación del autoconcepto, la autoestima y la autoeficacia, la motivación intrínseca y el control emocional y de la ansiedad, la comunicación, el conocimiento de uno mismo y de los demás, la comprensión, la empatía y demás afectos, y la cooperación con los demás a la hora de actuar y relacionarse para la superación de problemas que se presentan en la vida diaria.

An initial proposal for PDP of smes developing hospital furniture

A large percentage of the industrial SMEs has an organizational structure for product development too far from the adequate practices and models, elaborated by renowned authors with expertise in the theme of product development. On the other hand, the authors state that SMEs obtain considerable advantages by adopting a model of product development process (PDP) management. Healt is one of the most innovative sectors in the world, and countries like Brazil and Colombia are transitioning from a system that cares for contagious infecttions diseases where the drug product is the main form of treatment - to a system that cares for chronic degenerative conditions - where the equipment, including hospital furniture, has more relevance to the treatment. This change is offering better opportunities of specialized markets to hospital furniture SMEs that adopt an adquate PDF model. The present study proposes a first outline of a model of PDP management for industrial metal-mechanical SMEs that develop and manufacture hospital furniture, from a review of models proposed for great mechanical area.

Teaching Cognitive Modeling Using PDP++

PDP++ is a freely available, open source software package designed to support the development, simulation, and analysis of research-grade connectionist models of cognitive processes. It supports most popular parallel distributed processing paradigms and artificial neural network architectures, and it also provides an implementation of the LEABRA computational cognitive neuroscience framework. Models are typically constructed and examined using the PDP++ graphical user interface, but the system may also be extended through the incorporation of user-written C++ code. This article briefly reviews the features of PDP++, focusing on its utility for teaching cognitive modeling concepts and skills to university undergraduate and graduate students. An informal evaluation of the software as a pedagogical tool is provided, based on the author’s classroom experiences at three research universities and several conference-hosted tutorials.