134 resultados para Nyckelord: högt blodtryck
Resumo:
SammanfattningSyftet: Syftet med studien var att undersöka distriktssköterskans tillvägagångssätt vid planerade blodtrycksbesök avseende samtalsämnen, tidsåtgång, dokumentation och uppföljning.Metod: Studien var en kvantitativ observationsstudie där populationen var distriktssköterskorfrån vårdcentraler i Dalarna. Studien bygger på 50 observationer av blodtrycksbesök utifrånen strukturerad checklista som utvecklats för denna studie.Resultatet: I genomsnitt ägnades 14 minuter åt patienten vid blodtrycksbesök. Samtal omlivsstilsfaktorer förekom oftare med yngre personer och en signifikant skillnad (p=0,024)påvisades mellan åldersgrupperna 51-64 år och 65-92 år. Fysisk aktivitet var den livsstilsfaktor som det samtalades oftast om, en signifikans påvisades (p = 0,002) mellan åldersgrupper och kön (p = 0,044). Alkohol och sömn samtalades det minst om.Blodtrycksläkemedel och biverkningar samtalades om i 74 procent av besöken. Vid 22 procent av blodtrycksbesöken bestämdes ingen uppföljning av blodtrycket.Slutsats: Tiden vid planerade blodtrycksbesöken hos distriktssköterskan var övervägandekort. Samtal om blodtrycksläkemedel förekom i högre grad än livsstilsfaktorer, och oftastberördes endast en livsstilsfaktor vid besöket. Generellt samtalades det mindre med äldre omlivsstilsfaktorer.Primärvårdens organisation av patienter med högt blodtryck bör ses över föratt ta till vara distriktssköterskans specifika kompetens i livsstilsfrågor.
Resumo:
Background. Cardiovascular disease (CVD) remains the most serious threat to life and health in industrialized countries. Atherosclerosis is the main underlying pathology associated with CVD, in particular coronary artery disease (CAD), ischaemic stroke, and peripheral arterial disease. Risk factors play an important role in initiating and accelerating the complex process of atherosclerosis. Most studies of risk factors have focused on the presence or absence of clinically defined CVD. Less is known about the determinants of the severity and extent of atherosclerosis in symptomatic patients. Aims. To clarify the association between coronary and carotid artery atherosclerosis, and to study the determinants associated with these abnormalities with special regard to novel cardiovascular risk factors. Subjects and methods. Quantitative coronary angiography (QCA) and B-mode ultrasound were used to assess coronary and carotid artery atherosclerosis in 108 patients with clinically suspected CAD referred for elective coronary angiography. To evaluate anatomic severity and extent of CAD, several QCA parameters were incorporated into indexes. These measurements reflected CAD severity, extent, and overall atheroma burden and were calculated for the entire coronary tree and separately for different coronary segments (i.e., left main, proximal, mid, and distal segments). Maximum and mean intima-media thickness (IMT) values of carotid arteries were measured and expressed as mean aggregate values. Furthermore, the study design included extensive fasting blood samples, oral glucose tolerance test, and an oral fat-load test to be performed in each participant. Results. Maximum and mean IMT values were significantly correlated with CAD severity, extent, and atheroma burden. There was heterogeneity in associations between IMT and CAD indexes according to anatomical location of CAD. Maximum and mean IMT values, respectively, were correlated with QCA indexes for mid and distal segments but not with the proximal segments of coronary vessels. The values of paraoxonase-1 (PON1) activity and concentration, respectively, were lower in subjects with significant CAD and there was a significant relationship between PON1 activity and concentration and coronary atherosclerosis assessed by QCA. PON1 activity was a significant determinant of severity of CAD independently of HDL cholesterol. Neither PON1 activity nor concentration was associated with carotid IMT. The concentration of triglycerides (TGs), triglyceride-rich lipoproteins (TRLs), oxidized LDL (oxLDL), and the cholesterol content of remnant lipoprotein particle (RLP-C) were significantly increased at 6 hours after intake of an oral fatty meal as compared with fasting values. The mean peak size of LDL remained unchanged 6 hours after the test meal. The correlations between total TGs, TRLs, and RLP-C in fasting and postprandial state were highly significant. RLP-C correlated with oxLDL both in fasting and in fed state and inversely with LDL size. In multivariate analysis oxLDL was a determinant of severity and extent of CAD. Neither total TGs, TRLs, oxLDL, nor LDL size were linked to carotid atherosclerosis. Insulin resistance (IR) was associated with an increased severity and extent of coronary atherosclerosis and seemed to be a stronger predictor of coronary atherosclerosis in the distal parts of the coronary tree than in the proximal and mid parts. In the multivariate analysis IR was a significant predictor of the severity of CAD. IR did not correlate with carotid IMT. Maximum and mean carotid IMT were higher in patients with the apoE4 phenotype compared with subjects with the apoE3 phenotype. Likewise, patients with the apoE4 phenotype had a more severe and extensive CAD than individuals with the apoE3 phenotype. Conclusions. 1) There is an association between carotid IMT and the severity and extent of CAD. Carotid IMT seems to be a weaker predictor of coronary atherosclerosis in the proximal parts of the coronary tree than in the mid and distal parts. 2) PON1 activity has an important role in the pathogenesis of coronary atherosclerosis. More importantly, the study illustrates how the protective role of HDL could be modulated by its components such that equivalent serum concentrations of HDL cholesterol may not equate with an equivalent, potential protective capacity. 3) RLP-C in the fasting state is a good marker of postprandial TRLs. Circulating oxLDL increases in CAD patients postprandially. The highly significant positive correlation between postprandial TRLs and postprandial oxLDL suggests that the postprandial state creates oxidative stress. Our findings emphasize the fundamental role of LDL oxidation in the development of atherosclerosis even after inclusion of conventional CAD risk factors. 4) Disturbances in glucose metabolism are crucial in the pathogenesis of coronary atherosclerosis. In fact, subjects with IR are comparable with diabetic subjects in terms of severity and extent of CAD. 5) ApoE polymorphism is involved in the susceptibility to both carotid and coronary atherosclerosis.
Resumo:
Background: As the human body ages, the arteries gradually lose their elasticity and become stiffer. Although inevitable, this process is influenced by hereditary and environmental factors. Interestingly, many classic cardiovascular risk factors affect the arterial stiffness. During the last decade, accelerated arterial stiffening has been recognized as an important cardiovascular risk factor associated with increased mortality as well as with several chronic disorders. Objectives: This thesis examines the role of arterial stiffness in relation to variations in a physiological feature in healthy individuals. In addition, the effect on arterial stiffness of an acute transitory disease and the effect of a chronic disease are studied. Furthermore, the thesis analyzes the prognostic value of a marker of arterial stiffness in individuals with chronic disease. Finally, a potential method of reducing arterial stiffness is evaluated. Material and study design: The first study examines pulse wave reflection and pulse wave velocity in relation to muscle fibre distribution in healthy middle-aged men. In the second study, pulse wave reflection in women with current or previous preeclampsia is compared to a healthy control group. The effect of aging on the different blood pressure indices in patients with type 1 diabetes is examined in the third study, whereas the fourth paper studies the relation between these blood pressure indices and mortality in type 2 diabetes. The fifth study evaluates how intake of a fermented milk product containing bioactive peptides affects pulse wave reflection in individuals with mild hypertension. Results and conclusions: Muscle fibre type distribution is not an independent determinant of arterial stiffness in middle-aged males. Pulse wave reflection is increased in pregnant women with preeclampsia, but not in previously preeclamptic non-pregnant women. Patients with type 1 diabetes have a higher and more rapidly increasing pulse pressure, which suggests accelerated arterial stiffening. In elderly type 2 diabetic patients, very high and very low levels of pulse pressure are associated with higher mortality. Intake of milk-derived bioactive peptides reduces pulse wave reflection in hypertensive males but not in hypertensive females.
Resumo:
Background. Patients with type 1 diabetes are at markedly increased risk of vascular complications. In this respect it is noteworthy that hyperglycaemia that is shown to cause endothelial dysfunction, has clearly been shown to be a risk factor for diabetic microvascular disease. However, the role of hyperglycaemia as a predictor of macrovascular disease is not as clear as for microvascular disease, although type 1 diabetes itself increases the risk of cardiovascular disease substantially. Furthermore, it is not known whether it is the short-term or the long-term hyperglycaemia that confers possible risk. In addition, the role of glucose variability as a predictor of complications is to a large extent unexplored. Interestingly, although hyperglycaemia increases the risk of pre-eclampsia in women with type 1 diabetes, it is unclear whether pre-eclampsia, a condition characterized by endothelial dysfunction, is also a risk factor for microvascular complication, diabetic nephropathy. Aims. This doctoral thesis investigated the role of acute hyperglycaemia and glucose variability on arterial stiffness and cardiac ventricular repolarisation in male patients with type 1 diabetes as well as in healthy male volunteers. The thesis also explored whether acute hyperglycaemia leads to an inflammatory response, endothelial dysfunction and oxidative stress. Finally, the role of pre-eclampsia, as a predictor of diabetic nephropathy in type 1 diabetes was examined. Subjects and methods. In order to study glucose variability and the daily glycaemic control, 22 male patients with type 1 diabetes, without any diabetic complications, were monitored for 72-h with a continuous glucose monitoring system. At the end of the 72-h glucose monitoring period a 2-h hyperglycaemic clamp was performed both in the patients with type 1 diabetes and in the 13 healthy age-matched male volunteers. Blood pressure, arterial stiffness and QT time were measured to detect vascular changes during acute hyperglycaemia. Blood samples were drawn at baseline (normoglycaemia) and during acute hyperglycaemia. In another patient sample, women with type 1 diabetes were followed during their pregnancy and restudied eleven years later to elucidate the role of pre-eclampsia and pregnancy-induced hypertension as potential risk factors for diabetic nephropathy. Results and conclusions. Acute hyperglycaemia increased arterial stiffness as well as caused a disturbance in the myocardial ventricular repolarisation, emphasizing the importance of a strict daily glycaemic control in male patients with type 1 diabetes. An inflammatory response was also observed during acute hyperglycaemia. Furthermore, a high mean daily blood glucose but not glucose variability per se is associated with arterial stiffness. While glucose variability in turn correlated with central blood pressure, the results suggest that the glucose metabolism is closely linked to the haemodynamic changes in male patients with uncomplicated type 1 diabetes. Notably, the results are not directly applicable to females. Finally, a history of a pre-eclamptic pregnancy, but not pregnancy-induced hypertension was associated with increased risk of diabetic nephropathy.
Resumo:
Syfte: Syftet med studien är att beskriva distriktssköterskans erfarenhet av hälsosamtal avseende levnadsvanor med patienter som lever med övervikt eller fetma. Metod: En empirisk studie med kvalitativ ansats utfördes via enkätfrågor som var beskrivande med öppna svarsalternativ. I studien deltog fem distriktssköterskor som arbetade på vårdcentral i Dalarna eller på Gotland. Genom fenomenografisk design analyserades data. Resultat: Resultatet läggs fram genom två beskrivningskategorier; Evidensbaserade metoder som innehöll uppfattningsgrupperna; Utredning och behandling samt Bejaka patientens resurser. Beskrivningskategorin Omgivnings faktorer, hade uppfattningsgrupperna; Frekvensen av hälsosamtal samt Pedagogiskt förhållningssätt. Användning av evidensbaserade verktyg såsom midjemått och midja/höftkvot var låg bland distriktssköterskorna, men body mass index (BMI) samt motiverande samtal (MI) användes flitigt. Patienter söker ofta för andra besvär (högt blodtryck, ledbesvär) som kan återkopplas till kroppsvikten. Distriktssköterskorna erfarenhet var att det är svårt att komma tillrätta med viktproblem där motivation till viktnedgång var stark i början hos patienten men att den avtar. Dessa svårigheter kan bero på depression, skuld och skam hos patienterna. Slutsats: För att patienter med övervikt och fetma ska få den ultimata behandlingen krävs mer tid och resurser från hälso- och sjukvården då det kan vara en lång process att gå ner i vikt. Motivationen har en avgörande roll samt användning av evidensbaserade verktyg.
Resumo:
The thesis studies the translation process for the laws of Finland as they are translated from Finnish into Swedish. The focus is on revision practices, norms and workplace procedures. The translation process studied covers three institutions and four revisions. In three separate studies the translation process is analyzed from the perspective of the translations, the institutions and the actors. The general theoretical framework is Descriptive Translation Studies. For the analysis of revisions made in versions of the Swedish translation of Finnish laws, a model is developed covering five grammatical categories (textual revisions, syntactic revisions, lexical revisions, morphological revisions and content revisions) and four norms (legal adequacy, correct translation, correct language and readability). A separate questionnaire-based study was carried out with translators and revisers at the three institutions. The results show that the number of revisions does not decrease during the translation process, and no division of labour can be seen at the different stages. This is somewhat surprising if the revision process is regarded as one of quality control. Instead, all revisers make revisions on every level of the text. Further, the revisions do not necessarily imply errors in the translations but are often the result of revisers following different norms for legal translation. The informal structure of the institutions and its impact on communication, visibility and workplace practices was studied from the perspective of organization theory. The results show weaknesses in the communicative situation, which affect the co-operation both between institutions and individuals. Individual attitudes towards norms and their relative authority also vary, in the sense that revisers largely prioritize legal adequacy whereas translators give linguistic norms a higher value. Further, multi-professional teamwork in the institutions studied shows a kind of teamwork based on individuals and institutions doing specific tasks with only little contact with others. This shows that the established definitions of teamwork, with people co-working in close contact with each other, cannot directly be applied to the workplace procedures in the translation process studied. Three new concepts are introduced: flerstegsrevidering (multi-stage revision), revideringskedja (revision chain) and normsyn (norm attitude). The study seeks to make a contribution to our knowledge of legal translation, translation processes, institutional translation, revision practices and translation norms for legal translation. Keywords: legal translation, translation of laws, institutional translation, revision, revision practices, norms, teamwork, organizational informal structure, translation process, translation sociology, multilingual.
Resumo:
O mercúrio é um metal pesado que vem sendo reconhecido como um poluente potencialmente perigoso no ecossistema marinho devido à sua alta toxicidade e tendência a sofrer bioacumulação nos organismos e biomagnificação através das teias tróficas, podendo ser encontrado em elevadas concentrações em predadores de topo, como os atuns. O objetivo do presente estudo foi utilizar atuns e afins (Thunnus atlanticus, Thunnus albacares, Katsuwonus pelamis, Euthynnus alletteratus, Coryphaena hippurus e Sarda sarda) como indicadores da disponibilidade de mercúrio total (HgT) nas teias tróficas oceânicas do Rio de Janeiro. Os indivíduos foram coletados no período entre Fevereiro de 2009 a Janeiro de 2010, no desembarque pesqueiro da cidade de Cabo Frio, no Estado do Rio de Janeiro, no Sudeste do Brasil. A determinação das concentrações de mercúrio total foi baseada em Malm et al. (1989) e Bastos et al. (1998). As alíquotas de músculo e fígado foram digeridas através de uma mistura de ácidos e as concentrações de mercúrio total foram determinadas por espectrofotometria a vapor frio (FIMS-400, Perkin-Elmer). A precisão e exatidão dos métodos analíticos foram determinadas utilizando os materiais certificados, DORM-3 e DOLT-4, (NRC, Canadá). Os dados foram analisados estatisticamente através do programa STATISTICS 7.0 for Windows. As concentrações de mercúrio total (HgT) encontradas nos atuns e afins variaram significativamente entre as espécies para o músculo e fígado. As menores concentrações foram registradas em Coryphaena hippurus, (0,008 mg. Kg-1 no músculo e 0,003 mg. Kg-1 no fígado), enquanto as maiores concentrações foram reportadas no músculo de Thunnus atlanticus (1,300 mg. Kg-1) e no fígado de Sarda sarda (2,495 mg. Kg-1). Foram encontradas diferenças significativas entre as concentrações de mercúrio total musculares e hepáticas para Katsuwonus pelamis, Euthynnus alletteratus e Sarda sarda, com as concentrações mais elevadas encontradas no fígado. Além disso, o tamanho e o peso dos indivíduos foram fatores importantes, sendo positivamente correlacionados com as concentrações de mercúrio total em todas as espécies, com exceção das concentrações hepáticas encontradas em Katsuwonus pelamis e Euthynnus alleteratus. Ademais, nove indivíduos mostraram altas concentrações musculares, acima de 0,5 mg.Kg-1, limite máximo estabelecido pela Organização Mundial de Saúde (OMS) em peixes predadores para consumo humano. Estes resultados são preocupantes, uma vez que podem representar potencial risco à saúde. Considerando o mercúrio um micro poluente tóxico, as elevadas concentrações encontradas nesses peixes, podem causar efeitos neles e em seus consumidores. Portanto, é importante um contínuo monitoramento de peixes para auxiliar na sua conservação e permitir identificar quais espécies podem ser consumidas e com qual frequência.
Resumo:
SAMMANFATTNINGSyftet med denna systematiska litteraturstudie var att beskriva vilka nationella och internationella strategier som finns för att stödja och främja amning i den amningsstödjande omvårdnaden, samt att beskriva vetenskapliga belägg som finns för att i den amningsstödjande omvårdnaden uppmuntra, främja och stödja enbart amning i sex månader. Syftet var vidare att beskriva om amningsstrategier inverkar på amningen. Litteratursökningen genomfördes både manuellt och via olika databaser. Totalt ingår 52 referenser i studien, varav 36 är vetenskapliga artiklar. Övriga referenser är rapporter, böcker, avhandlingar, facktidning samt personlig kommunikation. Kvalitetsbedömningen av de vetenskapliga artiklarna genomfördes med hjälp av Forsberg & Wengström samt Willman & Stoltz bedömningsmallar. Resultatet visade att åtgärder har initierats för den amningsstödjande omvårdnaden både nationellt och internationellt. Dessa åtgärder innefattar dokument, kampanjer, rekommendationer och organisationer som alla verkar positivt för amningen. Studiens resultat visar även olika amningsstödjande strategier som visat sig ha en positiv inverkan på amningen. Utbildning till personal om amningens fördelar samt utbildning om åtgärder vid amningsproblem är en strategi som visat sig bidra till att mödrar fick bättre amningsstöd. Utökat amningsstöd i hemmet var också en strategi som hade en positiv inverkan på amningen. Att lära ut amningsteknik och få rätt stöd tidigt var också relaterat till en lyckad amning. I resultatet beskrivs emotionella, fysiologiska och praktiska fördelar med enbart amning i fyra månader eller mer. Enbart amning fyra månader eller mer har ett flertal medicinska fördelar också, vilket har visat sig i lägre förekomst av atopi, celiaki, HIB, UVI, luftvägsinfektioner, öroninflammationer och diarréer. Effekter av enbart amning i fyra månader eller mer har också visat sig i form av sänkt blodtryck, minskad fetma i vuxen ålder, minskade besvär vid GERD samt en positiv inverkan på den kognitiva och intellektuella utvecklingen. Slutsatsen av föreliggande studie är att det finns vetenskapliga belägg för att uppmuntra främja och stödja enbart amning i fyra månader eller mer. Vidare, att personal som arbetar med amningsstödjande omvårdnad har tillgång till en bra grund genom den digra litteratur som finns för att föra fram amningens fördelar, samt att amningsstöd som ges av välutbildad personal i hemmet har effekter på amningsdurationen.
Resumo:
The work presented in this thesis was undertaken to increase understanding of the intracellular mechanisms regulating acid secretion by gastric parietal cells. Investigation of the effects of protein kinase C on secretory activity induced by a variety of agents was a major objective. A further aim was to establish the sites at which epidermal growth factor (EGF) acts to stimulate prostaglandin E2 (PGE2) production and to inhibit acid secretion. These investigations were carried out by using the HGT-1 human gastric cancer cell line and freshly isolated rat parietal cells. In HGT-1 cells, the cyclic AMP response to histamine and to truncated glucagon-like peptide 1 (TGLP-1) was reduced when protein kinase C was activated by 12-0-tetradecanoylphorbol 13-acetate (TPA). Receptor-binding studies and experiments in which cyclic AMP production in HGT-1 cells was stimulated by gastric inhibitory polypeptide, cholera toxin and forskolin suggested that the effect of TPA was mediated by uncoupling of the histamine H2 receptor from the guanine nucleotide regulatory protein Gs, possibly by phosphorylation of the receptor. An involvement of protein kinase C α in this effect was suggested because an antibody to this isoform specifically prevented the inhibitory effects of TPA on histamine-stimulated adenylate cyclase activity in a membrane fraction prepared from HGT-1 cells. Carbachol-stimulated secretory activity in parietal cells was specifically inhibited by Ro 31-8220, a bisindolylmaleimide inhibitor of protein kinase C. Thus protein kinase C may play a role in the activation of the secretory response to carbachol. In parietal cells prelabelled with [3H]-arachidonic acid or [3H]myristic acid, EGF did not affect [3H]-fatty acid or [3H] - diacylglycerol content. No evidence for effects of EGF on phosphatidylinositol glycan-specific phospholipase C, phospholipase A2 or on low Km cyclic AMP phosphodiesterase activities were found.
Resumo:
Tutkielmassa tarkastellaan jalkapallokieltä erikoiskielenä tyylintutkimuksen näkökulmasta. Tutkimusaineistoksi on valittu kuusi noin 2000 sanan pituista otosta erilaisista jalkapalloa käsittelevistä teksteistä, joista kolme on kirjoitettu suomeksi ja kolme englanniksi. Työssä pyritään selvittämään, mitä eroa yleiskieltä lähestyvillä ja erikoiskieliksi katsottavilla jalkapalloteksteillä on ja kuinka jalkapallokieli erikoiskielenä vertautuu muihin erikoiskieliin. Tutkimukseen sisältyy lisäksi tutkittuja tekstejä koskeva kyselyosio. Lopuksi pohditaan sitä, mitä merkitystä saadulla tiedolla on kääntämiselle. Käytetty tutkimustapa on luonteeltaan melko kvantitatiivinen, ja se pohjautuu pitkälti käsityksiin hyvästä luettavuudesta. Ensin teksteistä lasketaan keskimääräinen lausepituus, eri sanaluokkien frekvenssejä sekä aktiivi- ja passiivimuodossa olevien verbien suhde. Tämän jälkeen pohditaan, mitä merkitystä tuloksilla voisi olla tekstien tyylille ja luettavuudelle. Tekstit annetaan vielä luettaviksi koehenkilöille, jotka vastaavat tekstit luettuaan tyyliä ja luettavuutta koskevaan kyselyyn. Lopulta kyselyn tuloksia verrataan tyylianalyysin avulla saatuihin tuloksiin. Analysoiduista teksteistä saadut tulokset eivät vastaa aiemmin erikoiskielistä saatuja tuloksia, eikä jalkapallon erikoiskielestä synny kiistatonta kokonaiskuvaa. Substantiivien määrä etenkin suomenkielisissä jalkapalloteksteissä on niin suuri, että se vaikuttaa tekstien luettavuuteen ja tyyliin. Teksteissä käytetyt virkkeet eivät toisaalta ole kovin pitkiä tai monimutkaisia, mikä yhdistää jalkapallokieltä ja muissa urheilulajeissa käytettyä kieltä. Englanninkielisissä teksteissä käytetään enemmän adjektiiveja ja anaforista viittausta kuin suomenkielisissä, mikä on huomionarvoista käännöksissä, koska suomalaisilla kirjoittajilla vaikuttaisi analysoitujen tekstien perusteella todellakin olevan taipumusta substantiivien liialliseen käyttöön. Kyselystä saadut tulokset eivät vastaa frekvenssianalyyseistä saatuja tuloksia, ja kysely paljastaa myös sen, ettei lukunopeus ole aina luotettava luettavuuden mittari. Jos aihetta tutkittaisiin lisää, olisi tutkimusaineiston syytä olla laajempi, jotta saataisiin kouriintuntuvampia tuloksia. Mikäli tutkitaan myös tekstien luettavuutta, on syytä ottaa huomioon, ettei lukunopeuden mittaaminen ole välttämättä luotettava menetelmä luettavuuden toteamiseksi. Avainsanat Nyckelord Keywords Tyyli, luettavuus, rekisteri, tekstilaji, erikoiskielet, tyylintutkimus Säilytyspaikka Förvaringställe Where deposited Käännöstieteen laitoksen kirjasto
Resumo:
Prepositioner är välkända för sin polysemi eller betydelsemångfald, och utgångspunkten för den här uppsatsen har varit ett intresse av att undersöka om det är möjligt att för en av de mest mångtydiga spanska prepositionerna, DE, finna en sammanhängande semantisk struktur, eller om det är nödvändigt att se de olika betydelserna som inbördes orelaterade. För att utreda den här frågan och ge den ett diakroniskt perspektiv undersöker jag i den här uppsatsen användningen av den spanska prepositionen DE i två romaner ur den spanska litteraturhistorien, Libro del caballero Zifar och El ingenioso hidalgo don Quijote de la Mancha, del I. Uppsatsen består av tre delar. I kapitel två ger jag en teoretisk översikt över spanskans prepositionssystem och prepositionerna beskrivs både ur syntaktisk och semantisk synvinkel. Dessutom presenteras den kognitiva grammatiken och dess synsätt på prepositioner. Huvuddelen av arbetet koncentrerar sig på att presentera prepositionen DE på två sätt och enligt två skilda metoder. I kapitel tre presenteras de olika kontextuella användningarna av DE enligt den traditionella, historisk-komparativa metoden. Med utgångspunkt i dessa kontextuella användningar ställer jag i kapitel fyra med stöd av den kognitiva grammatikens begreppssystem upp en semantisk nätverksmodell av de olika betydelser som jag fastställt för DE i den funktionella analysen. För den semantiska beskrivningen har jag använt mig av den kognitiva grammatiken, eftersom denna grammatikuppfattning i motsats till den traditionella grammatiken ser polysemin som regel och utgångspunkt i den semantiska strukturen. Analysdelen av uppsatsen inleds med den funktionella presentationen av användningarna av DE av två grundläggande skäl: För det första anser jag det ändamålsenligt att för den semantiska beskrivningen ha en solid bas av exempel där användningen av DE analyserats med hänsyn till kontexten. Kapitel tre är därför indelat i fyra huvuddelar, enligt vilken ordklass DEs huvudord tillhör, t.ex.: substantiv, adjektiv, verb. I exemplen i den fjärde gruppen fungerar prepositionsfrasen som inleds av DE som en mer fristående bestämning på frasnivå, där huvudordets ordklasstillhörighet inte är av avgörande betydelse. För det andra utgår jag från att en viss utveckling av DE har skett under de 300 år som tidsmässigt skiljer de båda romanerna åt, både vad gäller dess användning och dess semantik. För att komma underfund med och beskriva utsträckningen hos denna utveckling är det nödvändigt att den komparativa delen presenteras innan den semantiska beskrivningen kan inledas. Resultaten av den komparativa analysen är att ett antal smärre skillnader i användningen förekommer, men detta till trots har ingen betydande semantisk utveckling kunnat iakttas. Detta innebär att den semantiska beskrivningen av DE kan göras utifrån ett relativt enhetligt material. Jag har följaktligen också kunnat ställa upp en enhetlig semantisk nätverksmodell av tolv olika, relaterade betydelser hos DE. Utgående från mitt material är det sålunda möjligt att se DEs polysemi som ett sammanhängande nätverk, trots att vissa av betydelserna kan verka sinsemellan motstridiga och att 300 år skiljer åt de två böckerna. Nyckelord: prepositioner, DE: semantik och användning, polysemi, kognitiv grammatik, diakroni
Resumo:
Tutkielmassani tarkastelen venäläisen lastenkirjailijan ja käännösteoreetikon Kornei Tšukovskin (Kornej Čukovskij) riimisatuja ja runoja kääntäjän kannalta. Tavoitteenani on selvittää, miten noista lähes sata vuotta vanhoista teksteistä saisi suomennoksia, jotka täyttäisivät lastenkirjallisuudelle kulttuurissamme asetetut normit ja puhuttelisivat nykyistä lukijapolvea. Arvioin myös, olisivatko jo olemassa olevat, noin kolmekymmentä vuotta vanhat Tšukovski-suomennokset yhä riittävän ajanmukaisia julkaistaviksi uusintapainoksina. Tutkielman aineisto sisältää Tšukovskin tunnetuimmat, suurimmaksi osaksi 1920-luvulta peräisin olevat riimisadut ja runot sekä saduista tähän mennessä tehdyt suomennokset. Tutkielman teoreettisena taustana ovat manipulaatioteoria ja siitä edelleen kehitetty polysysteemiteoria. Kohdetekstipainotteisuutensa vuoksi ne muodostavat ihanteellisen viitekehyksen lastenkirjallisuuden kääntämiselle, jossa kohdekulttuurin sisäiset normit ovat aina voimakkaina läsnä. Sekä lähde- että kohdeteksteissä kiinnitän erityistä huomiota sellaisiin aineksiin, jotka vaatisivat ajanmukaistamista, mutta lisäksi paneudun lastenkirjallisuuden kääntämisen yleisiin kysymyksiin, kuten kotouttamiseen, ideologisiin ja pedagogisiin näkökohtiin, tekstin luettavuuteen, kuvan ja sanan suhteeseen sekä rytmiin ja riimiin. Suomennoksia arvioidessani pyrin ottamaan huomioon myös kirjailijan omat käännösihanteet. Käännösteoreetikkona Tšukovski piti kääntämisen tärkeimpänä lähtökohtana ehdotonta uskollisuutta lähdetekstin kirjoittajalle. Tutkielmani empiirisessä osassa käytän kahta eri tutkimusmenetelmää. Aluksi arvioin jo olemassa olevien käännösten ajanmukaisuutta. Sen jälkeen valitsen uusia tekstejä suomennettaviksi ja käännän niitä itse selvittääkseni, millaista manipulointia niiden nykyaikaistaminen edellyttäisi. Tutkimuksestani käy ilmi, että useimmat aiemmista Tšukovski-suomennoksista voisi julkaista vielä tänäkin päivänä. Niistä välittyy alkuperäisten tekstien nonsense-tyyli, ja ne täyttävät edelleen lastenkirjallisuutemme poeettiset normit. Ne pienet korjaukset, joita niihin saatettaisiin joutua tekemään, johtuvat lähinnä kohdekulttuurin arvoissa ja asenteissa tapahtuneista muutoksista. Esimerkiksi väkivalta ja rasismi ovat nykyään voimakkaampia tabuja kuin suomennosten ilmestymisen aikaan. Lisäksi Tšukovskilla on vielä suomentamattomia riimisatuja ja runoja, joista olisi mahdollista tehdä ajanmukaisia käännöksiä uusille lukijapolville. Tämä edellyttäisi kuitenkin tekstien manipulointia: alkuperäiset tekstit sisältävät aineksia, jotka ovat ristiriidassa lastenkirjallisuuden nykynormien kanssa. Osa riimisaduista vaatisi niin voimakasta manipulointia, että tuloksena olisi pikemminkin mukaelma kuin käännös. Koska tekstit ovat riimillisiä, jo pelkästään poeettiset näkökohdat aiheuttavat usein muutoksia semanttiseen sisältöön. Tšukovskin peräämä uskollisuus alkuperäiselle kirjailijalle tuntuukin jossakin määrin vanhentuneelta nykyisten käännösnormien aikana, jona kääntäminen katsotaan enemmän kulttuurienväliseksi viestinnäksi kuin lähde- ja kohdetekstien välisen samuuden etsimiseksi. Toivon tutkimukseni antavan hyödyllisiä viitteitä kustantajille, joka etsivät julkaistavakseen korkealuokkaista venäläistä lastenkirjallisuutta. Tšukovskin teokset kuuluvat maailman lastenkirjallisuuden klassikoihin, ja siksi myös nykyajan suomalaisille lukijoille kannattaisi tarjota mahdollisuutta tutustua niihin. Avainsanat – Nyckelord – Keywords Kornei Tšukovski, lastenkirjallisuuden kääntäminen, manipulaatio, polysysteeemi, normi, ideologia, rytmi, riimi Säilytyspaikka – Förvaringställe – Where deposited Humanistisen tiedekunnan kirjasto
Resumo:
Tutkielma käsittelee kiinan kielen automaattista käsittelyä ja kieliteknologiaa. Kieliteknologian osa-alueista keskitytään kiinan kielelle tyypilliseen sanarajatunnistus- eli segmentointiongelmaan, joka kumpuaa kiinan kielen kirjoitusjärjestelmän erityispiirteistä. Tutkielma on aihepiiriä esittelevä pilottitutkimus, jonka tarkoitettu lukijaryhmä on kiinan kieliteknologisesta tutkimuksesta kiinnostuneet opiskelijat ja tutkijat. Lähdemateriaali koostuu englannin- ja kiinankielisestä kirjallisuudesta, lähinnä konferenssiartikkeleista. Tutkielma esittelee kiinan kirjoitusjärjestelmää automaattisen käsittelyn näkökulmasta, käsittelee perinteisten ja yksinkertaistettujen merkkien eroja, merkkikoodauksia sekä erilaisia lähestymistapoja käyttäviä syöttöjärjestelmiä. Kirjoitusjärjestelmän esittely tarjoaa esitietoja kielen rakenteen ymmärtämiseksi sekä rakentaa pohjaa sanarajatunnistusta käsitteleviä osuuksia varten. Sanarajatunnistus- eli segmentointiongelma johtuu kiinan kirjoitusjärjestelmästä, jossa sanojen välejä ei merkitä välilyönneillä. Kielen kieliteknologista käsittelyä varten sanojen rajat tulee kuitenkin selvittää. Sanarajatunnistusjärjestelmät ovat tietokoneohjelmia, jotka etsivät ja merkitsevät nämä rajat automaattisesti. Tehtävä ei kuitenkaan ole yksinkertainen kielen monitulkintaisuuksien ja ns. tuntemattomien sanojen vuoksi. Joissain tilanteissa ei ole olemassa yksiselitteisen oikeaa segmentointia. Tutkielmassa esitellään kaksi segmentointijärjestelmää, keskittyen erityisesti niiden toiminnan kuvaukseen lukijalle ymmärrettävässä muodossa. Tärkeää on menetelmien ymmärtäminen, ei tekniset yksityiskohdat. Lopuksi paneudutaan segmentointijärjestelmien evaluaation ongelmiin. Sanarajatunnistusta suorittavien ohjelmien vertailu on usein hankalaa, koska monissa tapauksissa järjestelmät eivät tuota yhteismitallisia tuloksia. Tutkielmassa esitellään yritys saada aikaan yhteismitallisia evaluaatiomenetelmiä segmentointiohjelmien Chinese Word Segmentation Bakeoff -kilpailujen muodossa. Tutkielmassa todetaan sanarajatunnistusongelman olevan tärkeä tutkimuskohde. Ratkaisemattomia ongelmia on kuitenkin edelleen, tärkeimpänä evaluaatio. Avainsanat – Nyckelord – Keywords kiinan kieli, sanarajatunnistus, segmentointi,kirjoitusmerkit, merkkikoodaukset, kiinan syöttötavat
Resumo:
This thesis examines the ruins of the medieval Bridgettine (Birgittan) monastery of Naantali (Vallis Gratiae, f. 1443) in Finland and the transformation of the site into a national heritage and a memory landscape. It was archaeologically surveyed in the 19th century by Professor Sven Gabriel Elmgren (1817 1897). His work was followed by Dr. Reinhold Hausen (1850 1942), who excavated the site in the 1870s. During this time the memories of Saint Bridget (Birgitta) in Sweden were also invented as heritage. Hausen published his results in 1922 thus forming the connection with the next generation of actors involved with the Naantali site: the magnate Amos Anderson (1878 1961), the teacher Julius Finnberg (1877 1955) and the archaeologist Juhani Rinne (1872 1950). They erected commemorative monuments etc. on the Naantali site, thus creating a memory landscape there. For them, the site represented the good homeland in connection with a western-oriented view of the history of Finland. The network of actors was connected to the Swedish researchers and so-called Birgitta Friends, such as state antiquarian Sigurd Curman (1879 1966), but also to the members of the Societas Sanctae Birgittae and the Society for the Embellishment of Pirita, among others. Historical jubilees as manifestations of the use of history were also arranged in Naantali in 1943, 1993 and 2003. It seems as if Naantali is needed in Finnish history from time to time after a period of crisis, i.e. after the Crimean War in the 1850s, the civil war of 1918, during World War II and also after the economic crisis of the early 1990s. In 2003, there was a stronger focus on the international Saint Bridget Jubilee in Sweden and all over Europe. Methodologically, the thesis belongs to the history of ideas, but also to research on the use of history, invented traditions and lieux de mémoire. The material for the work consists of public articles and scholarly texts in books or newspapers and letters produced by the actors and kept in archives in Finland, Sweden and Estonia, in addition to pictures and erected commemorative monuments in situ in the Western Finnish region. Keywords: Nådendal, Naantali monastery, Bridgettines, St. Bridget, use of history, lieux de mémoire, invented traditions, commemorative anatomy, memory landscape, Saint Bridget jubilees , S. G. Elmgren, R. Hausen, A. Anderson, J. Finnberg, J. Rinne, S. Curman, High Church Movement, Pirita, Vadstena.