Hoitotiede

Hoitotieteen pääkokoelma sijaitsee Terveystieteiden osastokirjastossa, jossa painettu yleiskokoelma koostuu 790 nimekkeestä monografioita (painettujen monografiasarjojen osat ovat mukana luvussa). Hoitotiede-kokoelmasta yli 40 % (329 nimekettä) käsittelee käytännön hoitotyötä joko yleisesti (21 % / 168) tai jollakin erityisalueella (20 % /161). Erityisalueista suurimmat ovat geriatrinen hoitotyö (6 % / 42) ja psykiatrinen hoitotyö (4 % 35). Lähes kolmasosa kokoelmasta on yleisteoksia (27 % / 241) käsittäen mm. koulutusta (5 % /41), tutkimusta (11 % /86) ja hoitotyötä ammattina (6 % /51) tarkastelevaa kirjallisuutta. Hoitotyön etiikkaa, filosofiaa ja psykologiaa on kokoelmassa vajaa viidennes (17 % / 137). Hallintoa, esimiestehtäviä ja hoitotyön opetusta käsittelevää kirjallisuutta oli 5 % (43 nimekettä). Hoitotiede on käsikirjaston hyllyluokittelussa osana lääketiedettä. Hoitotieteen alueen nimekkeitä on käsikirjaston kokoelmasta 12 kappaletta, joista pääosa (8 kpl) oli sanakirjoja. Painettuja lehtiä on 8 nimekettä (Hoitotiede, Nursing Clinics of North America, Sairaanhoitaja, Terveydenhoitaja, Pro Terveys, Vård i Norden, Tutkiva hoitotyö, Spirium). Sähkökirjoja kokoelmassa on noin 50 nimekettä Ebrary-tietokannassa, 2 nimekettä NetLibrary-tietokannassa ja 2 nimekettä Taylor & Francis eBooks online -tietokannassa ja sähköisiä terveystieteen sanastoja 5 kpl (Hoidokki – hoitotyön asiasanasto, FinMeSH-asiasanasto, Medical Subject Headings (MeSH), Sosiaali- ja terveydenhuollon sanastoja (STAKES) ja Swedish MeSH). Verkkolehtiä kokoelmassa on noin 230 nimekettä (ISI Web of Knowledge Journal Citation Reports -tietokannan listaamista 36 nimekkeestä kokoelmissa on 86 % (31 nimekettä). Tietokantoja on 33, mm. lehtitietokanta Ebscohost Academic Search Premier ja viitetietokantoja mm. British Nursing Index, CINAHL (Ovid), EBM Reviews: Cochrane Database of Systematic Reviews, Medic, Medline (Ovid)ja PsycINFO (Ebsco).

Lääketiede

Lääketieteen pääkokoelma sijaitsee Terveystieteiden osastokirjastossa, jossa painettu yleiskokoelma koostuu 4856 nimekkeestä (painettujen monografiasarjojen osat mukana luvussa). Lääketieteen kokoelmasta 19 % on Tampereen yliopistossa julkaistuja väitöskirjoja. Terveydenhuoltoalaa yleensä käsittelevää kirjallisuutta on noin 10 %. Lääketieteen eri osa-alueita käsittelevästä kirjallisuudesta suurimmat ryhmät muodostavat psykiatria (noin 11 % koko kokoelmasta), hermosto (noin 7 %), käytännön lääketiede (noin 6 %) lastentaudit (5.4 %), luusto ja lihaksisto (5.4 %), geriatria (noin 5 %) ja verenkiertoelimet (noin 4 %). Käsikirjasto sisältää 175 nimekettä lääketieteen ja terveydenhuoltoalan sanastoja, sanakirjoja ja hakuteoksia. Painettuja lehtiä on 58 nimekettä: Lääketiede yleensä (14 nimekettä), terveydenhuolto ja sairaalat (8) hammaslääketiede (6), psykiatria (4), geriatria (3), muut lääketieteen erityisalueet (35). Sähkökirjoja kokoelmassa on noin 2500 nimekettä: Ebrary (2350), MDConsult (51), Thieme ElectronicBook Library (42), Ovid (35), Netlibrary (15) sekä 12 elektronista hakuteosta mm. Acronyms and Initials for Health Information Resources, Encyclopedia of Molecular Medicine, Käypä hoito, Oxford Reference Online: Medicine, RxList – The Internet Drug Index. Verkkolehtiä kokoelmassa on noin 3200 nimekettä, joista vapaasti verkossa saatavissa lähes 900 nimekettä (28 %). Tietokantoja on 41: mm. lehtitietokanta ScienceDirect ja viitetietokantoja mm. BMJ Clinical Evidence, EBM Reviews, Medic, Medline (Ovid), PsycINFO, Terveysportti, Web of Science.

Psykologia

Psykologian pääkokoelma sijaitsee pääkirjastossa (Linnassa), jossa painettu yleis- ja käsikirjastokokoelma koostuu noin 7200 nimekkeestä monografioita (painettujen monografiasarjojen osat mukaan lukien). Psykologia-kokoelmasta noin 2/3 käsitteli psykologian erikoisaloja ja 1/3 yleistä psykologiaa. Molemmista ryhmistä kartoitettiin kaksi osa-aluetta. Kehitys- ja lapsipsykologiaa käsitteli noin 1/5 kirjoista (1445 nimekettä), joten se oli selvin painopisteala. Kognitiivista & oppimisen psykologiaa käsitteli 14,6 % kirjoista (1050 nimekettä). Persoonallisuuden psykologian (9,5 % / 683 nimekettä) sekä tunteiden & emootioiden (5,6 % / 400 nimekettä) osuudet kirjakokoelmasta olivat pienehköjä. Käsikirjaston karsitussa noin 100 nimekkeen kokoelmassa on hakuteoksia, sanastoja, bibliografioita jne. Painettuja lehtiä oli 11 nimekettä (Behavior Analyst, Cognition and Emotion, Mielenterveys, Perceptual and Motor Skills, Perheterapia, Psychological Reports, Psychotherapy Research, Psykologi, Psykologia, Ryhmätyö ja Voltti). Sähkökirjoja kokoelmassa oli 22 nimekettä NetLibrary-tietokannassa, noin 487 nimekettä Ebrary-tietokannassa sekä 3 nimekettä sähköisinä hakuteoksina (Encyclopedia of Applied Psychology, International Encyclopedia of the Social and Behavioral Sciences ja A Dictionary of Psychology). Verkkolehtiä kokoelmassa oli noin 450 nimekettä. Tietokantoja oli 4 kokotekstitietokantaa (PsycArticles, EbscoHost Academic Search Premier, Elsevier ScienceDirect ja Annual Reviews: Social Sciences) sekä 3 viitetietokantaa (PsycINFO, PsiTri ja Social Sciences Citation Index).

Tietojenkäsittely

Tietojenkäsittelyn pääkokoelma sijaitsee pääkirjastossa (Linnassa), jossa painettu yleis- ja käsikirjastokokoelma koostuu noin 4000 nimekkeestä monografioita (painettujen monografiasarjojen osat mukaan lukien). Tietojenkäsittely-kokoelmasta kartoitettiin neljä osa-aluetta. Näistä selvimmäksi painopistealaksi osoittautui ohjelmointi, ohjelmointikielet & atk-ohjelmat, joka käsitti noin 33 % nimekkeistä (1314). Muiden ryhmien osuudet olivat pienemmät: tietojärjestelmät, tiedonhallinta & tietoturva noin 18 % (727 nimekettä); tekoäly, tietämystekniikka & hahmontunnistus noin 16 % (629 nimekettä). Käsikirjaston karsitussa noin 100 nimekkeen kokoelmassa on runsaasti sanakirjoja ja erilaisia hakuteoksia kuten lähes täydellinen (44/45) Encyclopedia of computer science and technology ja myös e-muodossa oleva 3-osainen Handbook of information security. Painettuja lehtiä oli 6 nimekettä (IEEE Pervasive Computing, MikroPC, myös e-muodossa oleva Social Science Computer Review, Tekniikan näköalat, Tietokone ja Tietoyhteys). Sähkökirjoja kokoelmassa oli 466 nimekettä Ebrary: Information technology -tietokannassa, 24 nimekettä NetLibrary-tietokannassa, 3 nimekettä Taylor & Francis eBooks online -tietokannassa ja 2 nimekettä sähköisinä hakuteoksina (Encyclopedia of gender and information technology ja Encyclopedia of information science and technology) sekä 4964-osainen Lecture notes in computer science -monografiasarja. Verkkolehtiä kokoelmassa oli noin 300 nimekettä. Tietokantoja oli 4 kokotekstitietokantaa (ACM - Association for Computing Machinery, EBSCOhost Academic Search Premier, Elsevier ScienceDirect ja SpringerLink) sekä 2 viitetietokantaa (Computer + Info Systems (CSA) ja Web of Scence (ISI)).

Matematiikka

Matematiikan pääkokoelma sijaitsee pääkirjastossa (Linnassa), jossa painettu yleis- ja käsikirjastokokoelma koostuu noin 4700 nimekkeestä monografioita (painettujen monografiasarjojen osat mukaan lukien). Yleiskokoelmaa ei ole karsittu, mutta vanhoja peruskoulun, lukion jne. oppikirjoja on siirretty Hämeenlinnan yksikköön. Matematiikka-kokoelmasta kartoitettiin seitsemän osa-aluetta. Todennäköisyyslaskentaa, kombinatoriikkaa & sovellettua matematiikkaa käsitteli yli 1/3 kirjoista (34 % / 1586 nimekettä), joten se oli selvin painopisteala. Aritmetiikkaa, lukuteoriaa & algebraa käsitteli noin 19 % kirjoista (876 nimekettä) ja matemaattista analyysiä noin 18 % kirjoista (841 nimekettä). Matematiikan yleisteosten & filosofian (noin 10 % / 487 nimekettä), joukko-opin (noin 5 % / 218 nimekettä), geometrian & trigonometrian (noin 4 % / 179 nimekettä) ja topologian (noin 3 % / 121 nimekettä) osuudet kirjakokoelmasta olivat pienehköjä. Käsikirjaston 23 nimekkeen kokoelma sisälsi edelleen hyödyllisen 10-osaisen hakuteoksen Encyclopaedia of mathematics, sanakirjoja ja matemaattisia taulukoita sekä muutaman bibliografian 1970-luvulta. Painettuja lehtiä oli 3 nimekettä (American Mathematical Monthly, Journal of Mathematical Logic ja Mathematical Proceedings of the Cambridge Philosophical Society). Sähkökirjoja kokoelmassa oli 3 nimekettä NetLibrary-tietokannassa, 346 nimekettä Ebrary-tietokannassa sekä 10 nimekettä Taylor & Francis –tietokannassa. Verkkolehtiä kokoelmassa oli noin 470 nimekettä. Tietokantoja oli yksi, MathScinet.

Informaatiotutkimus

Informaatiotutkimuksen pääkokoelma sijaitsee pääkirjastossa (Linnassa), jossa painettu yleis- ja käsikirjastokokoelma koostuu noin 4500 nimekkeestä monografioita (painettujen monografiasarjojen osat mukaan lukien). Yleiskokoelmaa on karsittu joiltain osin 2000-luvun alussa. Monografiakokoelmasta kartoitettiin viisi osa-aluetta. Kirjastotyötä käsitteli 42 % kirjoista (1878 nimekettä), joten se oli selvin painopisteala. Kirjastohistoriaa käsitteli 18 % (791 nimekettä) ja kirjastotiedettä yleisesti 12 % kirjoista (521 nimekettä). Tiedonhankinta- ja tiedonhakututkimuksen (8 % / 381 nimekettä) ja tutkimusmenetelmien, bibliometriikan (3 % / 120 nimekettä) osuudet kirjakokoelmasta olivat pienehköjä. Käsikirjaston 218 nimekkeen kokoelma sisälsi bibliografioita (41 nimekettä), luettelointiin ja luokitukseen liittyvää aineistoa, asiasanastoja, tilastoja, käsikirjoja ja erilaisia kirjastojen ja informaatioalan laitosten hakemistoja. Näkyvimmän osan muodosti Encyclopedia of library and information science sarja vuosilta 1968-2003, volyymit 1-73. Painettuja lehtiä oli 15 nimekettä (Asiasana, Bibliophilos, Biblioteksbladet. BBL, College and research libraries CRL, IFLA journal, Informaatiotutkimus, Information world review, International cataloguing and bibliographic control, Kirjastolehti, Library of Congress information bulletin, Managing information, Raamatukogu:RK, Signum, Tietoasiantuntija). Sähkökirjoja kokoelmassa oli 103 nimekettä Ebrary-tietokannassa, 19 nimekettä NetLibrary-tietokannassa, 8 nimekettä MyiLibrary –tietokannassa ja 1 nimeke Taylor & Francis –tietokannassa. Edellä mainittujen lisäksi sähköinen hakuteos Encyclopedia of Information science and Technology. Verkkolehtiä kokoelmassa oli n. 350. Näistä open access lehtiä 210, joista ei saa tilastotietoja. Tietokantoja oli viisi (Ebscohost Academic Search Premier, Emerald Journals, Ebscohost Lista, ScienceDirect ja SpringerLink).

Liiketaloustiede

Liiketaloustieteen pääkokoelma sijaitsee pääkirjastossa (Linnassa), jossa painettu yleis- ja käsikirjastokokoelma koostuu noin 10000 nimekkeestä monografioita (painettujen monografiasarjojen osat mukaan lukien). Monografiakokoelmasta kartoitettiin yhdeksän osa-aluetta. Johtamista käsitteli 29 % kirjoista (2930 nimekettä), joten se oli selvin painopisteala. Organisaatiota käsitteli 18 % (1751 nimekettä); kauppaa, markkinointia, mainontaa, asiakaspalvelua 16 % kirjoista (1573 nimekettä); yrittäjyyttä, yrityksen kehitysvaiheita ja yrityksen kokoa 12 % kirjoista (1225 nimekettä); sekä henkilöstöjohtamista 11 % (1102 nimekettä). Laskentatoimen (9 % / 910 nimekettä); materiaalitalouden, logistiikan ja tuotekehityksen (9 % / 862 nimekettä); yrityksen talouden (6 % / 595 nimekettä); sekä suhdetoiminnan ja organisaatioviestinnän (3 % / 296 nimekettä) osuudet kirjakokoelmasta olivat pienehköjä. Käsikirjaston noin 110 nimekkeen kokoelma sisälsi bibliografioita (12 nimekettä), alan standardeja, sanastoja, sanakirjoja, lyhennesanakirjoja, käsikirjoja, hakuteoksia ja hakemistoja sekä liikekirjeiden ja asiakirjojen oppaita. Painettuja lehtiä oli 16 nimekettä (Tilintarkastus – Laskentatoimi, Kauppalehti, Tilisanomat, Kauppalehti Optio, Fakta: talous ja tekniikka tänään, Liiketaloudellinen aikakauskirja, Ekonomi : Ekonomiuutiset – Ekonomnytt, Kuluttaja, Yrittäjä: suomalaisen yrittäjän ammattilehti, Markkinointi ja mainonta, Kehittyvä kauppa, Retail digest, Service industries journal, Myynti & markkinointi, KM Kaupan maailma ja Tampereen kauppakamari). Sähkökirjoja kokoelmassa oli yhteensä 1421 nimekettä: 11 suomalaista verkkokirjaa WSOYpro – yritysonline –tietokannassa; 13 kirjaston ostamaa verkkokirjaa WSOYpro – organisaation verkkokirjat –tietokannassa; 1311 nimekettä (subject-haulla Business) Ebrary –tietokannassa; 17 nimekettä NetLibrary -tietokannassa ja 69 liiketaloustieteen käsikirjaa Nellin E-käsikirjastossa. Verkkolehtiä kokoelmassa oli n. 691. Tietokantoja oli 14, joista kokotekstilehtiä EBSCOhost Academic Search Premier, EBSCOhost Business Search Elite, Emerald Journals, JSTOR, Sage Premier, ScienceDirect, Wiley Interscience, Scientific Journals International (Open Access aineisto) ja viitetietokantoja Econlit (Ebscohost), Helecon Classic, Helecon Mix, Helecon Scima, Helecon tietokanavat ja KULTU (kuluttajatutkimuksen tietokannat).

Tiedotustutkimus

Tiedotustutkimuksen pääkokoelma sijaitsee pääkirjastossa (Linnassa), jossa painettu yleis- ja käsikirjastokokoelma koostuu lähes 5000 nimekkeestä monografioita (painettujen monografiasarjojen osat mukaan lukien). Monografiakokoelmasta kartoitettiin neljä osa-aluetta. Joukkoviestinnän teoriaa, metodologiaa ja vaikutuksia käsitteli 44 % kirjoista (2195 nimekettä), joten se oli selvin painopisteala. Radiota ja televisiota käsitteli 28 % (1383 nimekettä); lehdistöä 24 % (1198 nimekettä) sekä journalismia, uutisia ja toimitustyötä 22 % kirjoista (1088 nimekettä). Käsikirjaston noin 95 nimekkeen kokoelma sisälsi bibliografioita (58 nimekettä), sanastoja, sanakirjoja ja hakuteoksia. Painettuja lehtiä oli 13 nimekettä (Africa media review, Critical Studies in Television, Javnost - The Public, Journal of media business studies, Journalisti, Lähikuva, Media & viestintä, Medienwissenschaft : Rezensionen, Nordicom information, Suomen lehdistö, Utain, Vestnik Moskovskogo universiteta. Ser. 10, Zurnalistika, Zurnalist). Sähkökirjoja kokoelmassa oli yhteensä 499 nimekettä: 462 nimekettä Ebrary–tietokannassa,13 nimekettä NetLibrary -tietokannassa ja 24 viestinnän käsikirjaa Nellin E-käsikirjastossa. Verkkolehtiä kokoelmassa oli yhteensä 100. Tietokantoja oli 10, joista kokotekstilehtiä EBSCOhost Academic Search Premier, EBSCOhost Communication and Mass Media Complete, SAGE Journals Online (Premier), ScienceDirect (Elsevier) ja viitetietokantoja Aikakauslehtitutkimuksen tietokanta, CIOS ComAbstracts, CIOS Open Journals Index, Ncom – Database on Nordic Media and Communication Research, Ncom: Nordic Media Research Publications ja PAIS International.

Kielitieteet

Kielitieteiden kokoelma sijaitsee Humanistis-kasvatustieteellisessä osastossa (Humanikassa), jossa painettu yleis- ja käsikirjastokokoelma koostuu noin 25000 nimekkeestä (painettujen monografiasarjojen osat mukaan lukien). Kielitieteiden kokoelmasta kartoitettiin seitsemän osa-aluetta. Laajin osa-alue oli yleinen kielitiede, jonka osuus oli 32 % nimekkeistä (7882). Englantilainen filologia 13% (3293 nimekettä), pohjoismaiset kielet 12% (2934 nimekettä), slaavilaiset kielet 11% (2795 nimekettä), suomi ja suomen sukukielet 11,5 % (6744) nimekettä, saksan kieli 9% (2195 nimekettä), romaaniset kielet 6% (1565 nimekettä). Analysoimatonta aineistoa oli 8% (1987 nimekettä). Käsikirjaston kokoelma sisälsi 3360 nimekettä (v. 2008), joista n. 65% oli sanakirjoja, hakuteoksia n. 30% ja n. 5% bibliografioita. Painettuja lehtiä v. 2008 oli 90 nimekettä. Sähkökirjoja kokoelmassa oli n. 1600 Ebrary-tietokannassa, 25 Netlibrary-tietokannassa sekä elektroniset hakuteokset Ethnologue : languages of the world ja Oxford reference online. Verkkolehtiä kokoelmassa oli n. 450. Tietokantoja 22, joista kokotekstitietokantoja oli 14 ja viitetietokantoja 8.

Analyse des pratiques de lecture sur livres électroniques chez les étudiants universitaires

La lecture numérique prend de plus en plus de place dans l'espace global de la lecture des étudiants. Bien que les premiers systèmes de lecture numérique, communément appelés livres électroniques, datent déjà de plusieurs années, les opinions quant à leur potentiel divergent encore. Une variété de contenus universitaires numériques s’offre aujourd’hui aux étudiants, entraînant par le fait même une multiplication d'usages ainsi qu'une variété de modes de lecture. Les systèmes de lecture numérique font maintenant partie intégrante de l’environnement électronique auquel les étudiants ont accès et méritent d’être étudiés plus en profondeur. Maintes expérimentations ont été menées dans des bibliothèques publiques et dans des bibliothèques universitaires sur les livres électroniques. Des recherches ont été conduites sur leur utilisabilité et sur le degré de satisfaction des lecteurs dans le but d’en améliorer le design. Cependant, très peu d’études ont porté sur les pratiques de lecture proprement dites des universitaires (notamment les étudiants) et sur leurs perceptions de ces nouveaux systèmes de lecture. Notre recherche s’intéresse à ces aspects en étudiant deux systèmes de lecture numérique, une Tablet PC (dispositif nomade) et un système de livres-Web, NetLibrary (interface de lecture intégrée à un navigateur Web). Notre recherche étudie les pratiques de lecture des étudiants sur ces systèmes de lecture numérique. Elle est guidée par trois questions de recherche qui s’articulent autour (1) des stratégies de lecture employées par des étudiants (avant, pendant et après la lecture), (2) des éléments du système de lecture qui influencent (positivement ou négativement) le processus de lecture et (3) des perceptions des étudiants vis-à-vis la technologie du livre électronique et son apport à leur travail universitaire. Pour mener cette recherche, une approche méthodologique mixte a été retenue, utilisant trois modes de collecte de données : un questionnaire, des entrevues semi-structurées avec les étudiants ayant utilisé l’un ou l’autre des systèmes étudiés, et le prélèvement des traces de lecture laissées par les étudiants dans les systèmes, après usage. Les répondants (n=46) étaient des étudiants de l’Université de Montréal, provenant de trois départements (Bibliothéconomie & sciences de l’information, Communication et Linguistique & traduction). Près de la moitié d’entre eux (n=21) ont été interviewés. Parallèlement, les traces de lecture laissées dans les systèmes de lecture par les étudiants (annotations, surlignages, etc.) ont été prélevées et analysées. Les données des entrevues et des réponses aux questions ouvertes du questionnaire ont fait l'objet d'une analyse de contenu et un traitement statistique a été réservé aux données des questions fermées du questionnaire et des traces de lecture. Les résultats obtenus montrent que, d’une façon générale, l’objectif de lecture, la nouveauté du contenu, les habitudes de lecture de l’étudiant de même que les possibilités du système de lecture sont les éléments qui orientent le choix et l’application des stratégies de lecture. Des aides et des obstacles à la lecture ont été identifiés pour chacun des systèmes de lecture étudiés. Les aides consistent en la présence de certains éléments de la métaphore du livre papier dans le système de lecture numérique (notion de page délimitée, pagination, etc.), le dictionnaire intégré au système, et le fait que les systèmes de lecture étudiés facilitent la lecture en diagonale. Pour les obstacles, l’instrumentation de la lecture a rendu l’appropriation du texte par le lecteur difficile. De plus, la lecture numérique (donc « sur écran ») a entraîné un manque de concentration et une fatigue visuelle notamment avec NetLibrary. La Tablet PC, tout comme NetLibrary, a été perçue comme facile à utiliser mais pas toujours confortable, l’inconfort étant davantage manifeste dans NetLibrary. Les étudiants considèrent les deux systèmes de lecture comme des outils pratiques pour le travail universitaire, mais pour des raisons différentes, spécifiques à chaque système. L’évaluation globale de l’expérience de lecture numérique des répondants s’est avérée, dans l’ensemble, positive pour la Tablet PC et plutôt mitigée pour NetLibrary. Cette recherche contribue à enrichir les connaissances sur (1) la lecture numérique, notamment celle du lectorat universitaire étudiant, et (2) l’impact d’un système de lecture sur l’efficacité de la lecture, sur les lecteurs, sur l’atteinte de l’objectif de lecture, et sur les stratégies de lecture utilisées. Outre les limites de l’étude, des pistes pour des recherches futures sont présentées.