Musta teksti valkean päällä : pohjatekstit merkityksenantajina Toni Morrisonin romaanissa Beloved

English summary: The significance of intertexts in Toni Morrison's novel Beloved

Rememoração e renembrança: a revisão de perspectivas históricas em Beloved (1987), de Toni Morrison, e Desmundo (1996), de Ana Miranda

Pós-graduação em Letras - IBILCE

O que é um lar? Revisão do conceito histórico de nação em Paradise (1997), de Toni Morrison, e em Rosa Maria Egipcíaca da Vera Cruz (1997), de Heloisa Maranhão

Fundação de Amparo à Pesquisa do Estado de São Paulo (FAPESP)

The negation of the other in the novel Sula by Toni Morrison [recurso electr?nico]

This analysis corresponds to an analytical and interpretative essay on the negation of the other in the novel Sula (1973) by Toni Morrison, one of the most important African American writers. In Sula, the author explores the concepts of good and evil as she provides characteristics of the African American culture and black identity. The characters? main struggle is their quest for achieving an authentic identity within this sexist and racist society that constricts their lives and dreams with moral standards. This essay attempts to demonstrate through this novel how human beings find self-destruction by attempting to destroy others, those who have different views of life and the world. The analysis focuses on the most important aspects of life proposed in this book: self-awareness, identity, friendship, traveling, the community, and heritage, which condition one?s vision towards the other and nurture, at the same time, one?s whole identity. As a major conclusion, there is no success for a society that judges and isolates the individuals who want to become authentic and attempt to break the constrictions of moral prejudices. For each member of the community is essential in the balance of it.

Osa 2: Minun napa, meidän luokka : posteri itsetuntoa ja ryhmäytymistä tukevasta toimintatuokiosta

Toiminnallinen opinnäytetyömme on osa Koululaisen terveys ja toimintakyky -hanketta, jonka taustalla ovat Helsingin ammattikorkeakoulu, Helsingin opetusvirasto ja Helsingin terveyskeskus. Opinnäytetyömme tavoitteena oli seitsemäsluokkalaisten itsetuntoa ja luokan ryhmähenkeä tukevan toiminnan suunnittelu, toteutus ja raportointi. Ammatillisen kasvumme tavoitteena oli erilaisten toimintamenetelmien omaksuminen, itsetuntoon ja ryhmäytymiseen liittyvän erityistiedon kartuttaminen sekä ryhmäohjaustaitojen lisääminen. Teoriapohjana käytimme muun muassa hoito- ja käyttäytymistieteellisiä tutkimuksia itsetunnosta, mielialasta, ryhmäytymisestä ja kuulluksi tulemisesta. Toteutimme opinnäytetyömme Laajasalon koulun erään seitsemännen luokan kanssa 2. ja 3. marraskuuta 2005. Käytettävissämme oli yhteensä kuusi tuntia. Toimintaan osallistui 15 oppilasta. Tarkoituksenamme oli, että oppilaat harjoittelevat antamaan ja vastaanottamaan toisiltaan positiivista palautetta, osallistuvat hulluttelu-, lämmittely-, tutustumis-, luottamus-, myönteisyys-, ja yhteistyöharjoitteisiin, pohtivat itsetunto- ja mieliala-aiheisia kysymyksiä sekä tekevät yhdessä ryhmäänsä kuvaavan taideteoksen. Arvioimme opinnäytetyömme onnistumista havainnoimalla toteutustilanteita ja oppilaiden antaman kirjallisen palautteen perusteella. Arviointikohteina olivat oppilaiden osallistuminen ja tyytyväisyys toimintaan sekä omat ohjaustaitomme. Kaikki oppilaat osallistuvat lähes jokaiseen toiminnan osioon. Liikunnallisten harjoitteiden aikana oli levotonta, mikä saattoi johtua avarasta tilasta, halusta testata ohjaajien auktoriteettiä ja ikäkauteen liittyvästä psyykkisestä murroksesta. Taideteoksen tekemiseen oppilaat malttoivat syventyä ja siitä he myös pitivät eniten. Kaikki käyttämämme ryhmäyttävät harjoitteet eivät mielestämme soveltuneet ryhmätilanteeseen, jossa ohjaaja on vieras. Koemme edelleen, että aiheemme on tärkeä ja toivomme Laajasalon koulun ottavan käyttöön suunnittelemamme itsetunto- ja mieliala-aiheisen kirjoitustehtävän. Aiomme esitellä aihetta myös posterin avulla. Avainsanat itsetunto, murrosikä, ryhmäytyminen, toiminnallisuus

Minun historiankuvani

Raimo Lehti

Minun Freireni

Artikkelissa kommentoidaan tässä numerossa olevaa Leena Kurjen kirjoitusta Freireen viittaavien kohtien osalta