Media rituals in Eusébio’s exequies

While celebrating collective representation, the media can be seen as spaces of ritualization that are fundamental to the consolidation of wider social values. In this paper we give an empirical frame to the concept of “media rituals” considering it as an entrenched symbolic practice that could be traceable in Eusébio’s exequies television broadcasting. Three sorts of media rituals are identified: rituals dealing with immediacy, rituals dealing with collective prominence and rituals dealing with the revelation of reality. Each media ritual exemplifies how a space of comprehensive ritualization is erected. It is through this generalized and mediated ritualization that the idea of a major social occurrence is refreshed and worked through.

Media rituals in Eusébio’s exequies

While celebrating collective representation, the media can be seen as spaces of ritualization that are fundamental to the consolidation of wider social values. In this paper we give an empirical frame to the concept of “media rituals” considering it as an entrenched symbolic practice that could be traceable in Eusébio’s exequies television broadcasting. Three sorts of media rituals are identified: rituals dealing with immediacy, rituals dealing with collective prominence and rituals dealing with the revelation of reality. Each media ritual exemplifies how a space of comprehensive ritualization is erected. It is through this generalized and mediated ritualization that the idea of a major social occurrence is refreshed and worked through.

O casamento real de William e Kate : a cobertura jornalística nos jornais The Daily Mail, The Guardian e The Sun

Dissertação apresentada à Escola Superior de Comunicação Social como parte dos requisitos para obtenção de grau de mestre em Jornalismo.

Puolueiden keskustelutilaisuuksista mediatapahtumiksi. Television vaaliohjelmat ja niihin liittynyt sanomalehtijulkisuus 1960-luvulta 1980-luvulle

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan television vaaliohjelmia ja niihin liittynyttä sanomalehtijulkisuutta 1960-luvun alusta 1980-luvun lopulle. Tarkastelun kohteena ovat sekä eduskunta- että presidentinvaalien vaaliohjelmat. Tutkimusaineisto koostuu Yleisradion hallinto- ja ohjelmaneuvostojen pöytäkirjoista, vaaliohjelmien televisiotallenteista sekä vaaliohjelmia käsittelevistä sanomalehtikirjoituksista. Lehtiaineisto on kerätty Helsingin Sanomista, Ilta-Sanomista, Iltalehdestä, Aamulehdestä, Kansan Uutisista, Suomenmaasta sekä Suomen Sosialidemokraatista. Sanomalehtiaineistoa on täydennetty Yleisradion leikearkistoon kerätyillä lehtileikkeillä. Tutkimuksessa on analysoitu toisaalta television vaaliohjelmien kehitystä ja toisaalta vaaliohjelmiin liittynyttä sanomalehtikirjoittelua. Television vaaliohjelmien kehityksen osalta tutkimuksessa on kuvattu, millä tavoin vaaliohjelmia on eri aikoina tehty ja millaisia poliittisia kiistoja niiden tekemiseen on liittynyt. Sanomalehtiaineiston analyysissa on tarkasteltu sitä, mihin seikkoihin vaaliohjelmia käsittelevissä kirjoituksissa on kiinnitetty huomiota, millä tavoin lehdet ovat suhtautuneet ohjelmien toteutukseen ja millainen rooli ohjelmilla on nähty olleen vaalikampanjoinnissa. Väitöskirjan näkökulma on historiallinen, mikä merkitsee ajallisten kontekstien keskeisyyttä analyysissa. Tutkimuksessa on kiinnitetty huomiota sekä poliittisessa kulttuurissa että mediamaisemassa tapahtuneisiin muutoksiin. Vaaliohjelmat olivat 1960-luvulla tarkkaan säänneltyjä puolueiden välisiä keskustelutilaisuuksia, joissa toimittajilla ei ollut näkyvää roolia. Ohjelmien toteutuksesta vastasivat puoluemandaateilla toimineet Yleisradion ohjelma- ja hallintoneuvoston jäsenet, joten ohjelmien toteutuksen yksityiskohdista vastasivat puolueet. Puolueet riitelivät usein vaaliohjelmien toteutuksesta, mikä osoittaa, että puolueille television vaaliohjelmat olivat tärkeitä poliittisia foorumeita jo 1960-luvulta lähtien. Vaaliohjelmat jakautuivat kahteen erilaiseen ohjelmaformaattiin; vaalitentteihin ja suureen vaalikeskusteluun. Vaalitenteissä kunkin puolueen edustajat olivat vuorollaan ”altavastaajina”, joille muiden puolueiden edustajat esittivät kysymyksiä. Suuri vaalikeskustelu oli perinteisempi paneelikeskustelu, jossa poliitikot selvittivät vuorotellen kantojaan ajankohtaisiin poliittisin kysymyksiin. 1970-luvun puolivälissä vaalitenttien toteutuksessa tapahtui suuria muutoksia, kun toimittajat syrjäyttivät poliitikot vaalitenttien kyselijöinä. Suuri vaalikeskustelu säilyi ennallaan. Sanomalehtien suhtautuminen vaaliohjelmiin oli 1960- ja 1970-luvuilla huomattavasti pidättyvämpää kuin poliitikkojen. Sanomalehdistön näkökulmasta television vaaliohjelmien tärkeimpänä tehtävänä oli puolueiden poliittisten linjausten esittely. Vaaliohjelmia käsittelevissä teksteissä esiteltiin pääasiassa poliitikkojen ohjelmissa pitämiä puheenvuoroja. Puoluelehdissä puheenvuorojen sisältöä arvioitiin aatteellisista lähtökohdista, sitoutumattomissa sanomalehdissä neutraalimmin. Vaaliohjelmien toteutukseen liittynyt kritiikki kohdistui toisaalta poliitikkojen puoluepropagandaan, toisaalta poliitikkojen liialliseen varovaisuuteen. Sanomalehtien suhtautuminen vaaliohjelmiin säilyi ennallaan myös 1970-luvulla, jolloin vaaliohjelmia alettiin tehdä toimittajavetoisesti. Ainoa muutos liittyi vaaliohjelmakritiikkiin, joka kohdistui nyt poliitikkojen ohella myös toimittajiin, joiden katsottiin olleen ohjelmissa liian hyökkääviä. Suurin muutos vaaliohjelmiin liittyneessä kirjoittelussa tapahtui 1980-luvulla. Vaaliohjelmia käsitteleviä kirjoituksia julkaistiin sanomalehdistössä monikertainen määrä 1970-lukuun verrattuna. Samalla myös vaaliohjelmia käsittelevien kirjoitusten näkökulmat alkoivat muuttua, kun ohjelmin visuaalinen ulottuvuus alkoi olla yhä näkyvämmin esillä sanomalehtiin laadituissa analyyseissa. Lehdet alkoivat teettää säännöllisesti erilaisia tutkimuksia poliitikkojen pärjäämisestä ohjelmissa ja kirjoittaa vaalikeskusteluiden voittajista ja häviäjistä. Lisäksi lehtijutuissa arvioitiin poliitikkojen esiintymistä ja vaaliohjelmista välittyviä vaikutelmia. Vuoden 1982 presidentinvaaleissa uusista näkökulmista kirjoittivat erityisesti iltapäivälehdet, mutta vuosikymmenen jälkipuoliskolla samankaltaisia lähestymistapoja omaksuivat myös Helsingin Sanomat ja Aamulehti. Niiden vaaliohjelmia käsittelevissä uutisissa kiinnitettiin yhä useammin huomiota poliitikkojen esiintymiseen, pukeutumiseen ja tunnetiloihin. Puoluelehtien suhtautuminen vaaliohjelmiin säilyi kuitenkin ennallaan, ja myös vaaliohjelmakritiikki säilyi suurelta osin muuttumattomana. 1980-luvun aikana television vaaliohjelmat muuttuivat lehdistön käsittelyssä puolueiden tavoitteita esittelevistä keskustelutilaisuuksista poliitikkojen ja puolue johtajien henkilökohtaisia ominaisuuksia mittaaviksi esiintymiskokeiksi ja suuriksi mediatapahtumiksi, joiden katsottiin toisinaan jopa ratkaisseen vaalin tuloksen. Nostaessaan television vaaliohjelmat kampanjajournalisminsa ytimeen, sanomalehdet vahvistivat television poliittista roolia.

Transmisiones deportivas como género mediático y periodístico: Análisis pragmático de las transmisiones colombianas de la Copa Mundial – Sudáfrica 2010

En este trabajo académico se presentan los resultados de un estudio cualitativo-pragmático de una muestra de las transmisiones la Copa del Mundo de fútbol de 2010 realizadas por la televisión abierta colombiana. Se argumenta que las transmisiones deportivas (dentro de las cuales las transmisiones de fútbol son las más extendidas) deben ser entendidas como un género mediático y periodístico específico y, por tanto, deben ser analizadas desde criterios diferentes a otros productos tradicionales de la comunicación masiva.

A morte do General Sanjurjo : análise do tratamento da Imprensa Escrita Portuguesa da época relativo ao acontecimento público

Esta Dissertação tem por objetivo investigar o tratamento que a imprensa escrita portuguesa deu à morte do general Sanjurjo, à época do acontecimento, com vista a saber se deixou ela de noticiá-la, tendo em conta que operava então, sob censura prévia. Ou melhor: se esteve preocupada em omitir e, inclusive, deturpar informações que estivessem em desalinho com o regime português. Com isso pretende-se traçar uma radiografia da linha editorial dos jornais daquele período em relação ao salazarismo. Este trabalho também tem por escopo lançar luz sobre o oficial espanhol, trazendo-o novamente para o centro das atenções, conquanto, desta vez, acadêmicas na sua maioria, já que ele permanece, contraditoriamente, uma figura histórica desconhecida, até mesmo em Portugal. Perifericamente, analisa-se, igualmente, a configuração mediática do «corpus» em questão à luz da teoria dos «Media events», visto que as dissertações de mestrado devem não só trazer informações científicas originais como também constituir um exercício acadêmico. Para ambas as análises, a abordagem adotada é a que trata das modalidades da construção jornalística, ou seja, que estuda as condições de produção do discurso, ao passo que a metodologia, a da Análise Crítica do Discurso.

Racism, Youth Violence and the New Right: A Comparative Study of the Political Transformation of Extremism in Hungary and Romania

This research focused on the re-emerging of national and minority identities and the concomitant hostilities emerging from them in Hungary and in Romania. In particular the findings indicate that extremist incidents against members of minority groups on the local level seem to follow patterns in publicised media events. Violent attacks by skinheads against Gypsies in Hungary are often isolated incidents but are also inadvertently supported by biased media coverage, hostile majority attitudes and stereotyped behaviour reproduced in the media. The research also indicates that extremism both in Hungary against Gypsies and in Romania against Hungarians is of three kinds: organised within the framework of extremist groups, state-supported violence (both real and symbolic), and isolated, local instances with a few perpetrators committing atrocities. However, and this is a positive development, with rising interethnic tensions and extremist attacks prevalent in Hungary and Romania, there is also a parallel emergence of a more sophisticated human and minority rights campaign to combat them.

Video Composer and Live Video Conductor: Future Professions for the Interactive Digital Broadcasting Industry

Innovations in hardware and network technologies lead to an exploding number of non-interrelated parallel media streams. Per se this does not mean any additional value for consumers. Broadcasting and advertisement industries have not yet found new formats to reach the individual user with their content. In this work we propose and describe a novel digital broadcasting framework, which allows for the live staging of (mass) media events and improved consumer personalisation. In addition new professions for future TV production workflows which will emerge are described, namely the 'video composer' and the 'live video conductor'.

GOD SAVE THE QUEEN O IMAGINÁRIO DA REALEZA BRITÂNICA NAS NARRATIVAS TELEJORNALÍSTICAS CONTEMPORÂNEAS

Esta pesquisa busca evidenciar e analisar a construção das representações simbólicas, imaginárias e midiáticas da monarquia britânica contemporânea nas narrativas do telejornalismo brasileiro, presentes na exibição de seus eventos rituais e cerimoniais, tornando-os acontecimentos midiáticos relevantes na programação das emissoras de maior audiência do país e tema recorrente na pauta dos meios de comunicação pesquisados. Analisa a dimensão mítica e simbólica da construção de suas representações, as quais, ao serem reproduzidas e exibidas pela televisão, ganham maior alcance comunicacional e midiático junto às diferentes culturas locais, no amplo espectro global. Para tanto, combina uma pesquisa bibliográfica e histórica com uma pesquisa empírica voltada à análise de narrativas telejornalísticas, presentes nas emissoras Globo e Record entre 2010 e 2013. Definiu-se nas imagens e narrativas telejornalísticas o corpus dessa pesquisa, por seu alcance e distribuição, além de referência, audiência e preferência popular entre os diversos veículos de comunicação no Brasil e no mundo.

Gigantes do telejornalismo mundial Mutações editoriais e tecnológicas das agências internacionais de notícias

Esta tese resgata a história das agências de notícias que atuam em escala internacional (Reuters Television e Associated Press Television News), delimitando suas características operacionais dentro do fluxo informacional do telejornalismo mundial. Por meio dos estudos de caso da Reuters TV e da APTN, a tese mostra o funcionamento do ecossistema noticioso global, voltado para as emissoras de televisão, explorando o entendimento de como ele se comporta a partir da irrupção das novas mídias advindas com a internet. Aponta como o desenvolvimento das tecnologias digitais em rede provocou mudanças editoriais e logísticas na rotina produtiva das agências, vistas neste trabalho como importantes atores sociais da globalização. Ao mapear a dinâmica comercial e estrutural das agências, é sustentada a hipótese de que as reportagens transmitidas por essas empresas são, em sua maioria, determinadas pelos interesses políticos e econômicos de seus maiores clientes. Isso nos leva a ratificar que, ainda hoje, após 30 anos da publicação do Relatório McBride, da UNESCO, há uma assimetria no noticiário internacional, no qual alguns países, regiões e assuntos são negligenciados e excluídos. A tese revela, entre outros pontos, que as agências agora difundem um número expressivo de vídeos relacionados à Ásia e que a maior parte de suas reportagens tem imbricações com os Estados Unidos e/ou a Europa. Durante a cobertura midiática de eventos de grande impacto, as agências renovam seu capital simbólico vendendo a ideia de isenção, credibilidade e multiplicidade de vozes. Reforçam também papéis específicos: a organização do noticiário, a viabilização das imagens e a alimentação contínua, segura e veloz do fluxo informativo.

Carotid plaque and intima-media thickness and the incidence of ischemic events in patients with atherosclerotic vascular disease

We aimed to evaluate whether carotid intima-media thickness (CIMT) or the presence of plaque can confer additional predictive value of future cardiovascular (CV) ischemic events in patients with pre-existing atherosclerotic vascular disease. We identified 2317 patients enrolled in the REduction of Atherothrombosis for Continued Health (REACH) registry who had atherosclerotic vascular disease and baseline CIMT measurements. The entire range of CIMT was divided into quartiles and the fourth quartile (? 1.5 mm) was defined as carotid plaque. Mean ± standard deviation baseline CIMT was 1.31 ± 0.65 mm. Associated CV ischemic events and vascular-related hospitalizations were evaluated over a 2-year follow-up. There was a positive increase in adjusted hazard ratios (HRs) for all-cause mortality (p = 0.04 for trend) and the quadruple endpoint (CV death, myocardial infarction (MI), stroke, hospitalization for CV events) with increasing quartiles of CIMT (p = 0.0008 for trend), which was mainly driven by the fourth quartile (carotid plaque). HRs for all-cause mortality, CV death, CV death/MI/stroke and the quadruple endpoint comparing the highest (carotid plaque) with the lowest CIMT quartile were 2.09 (95% CI, 1.07-4.10; p = 0.03); 2.49 (1.10-5.67; p = 0.03); 1.71 (1.10-2.67; p = 0.02); and 1.73 (1.31-2.27; p = 0.0001). In conclusion, our analyses suggest that the presence of carotid plaque, rather than the thickness of intima-media, appears to be associated with increased risk of CV morbidity and mortality, but confirmation of these findings in other population and prospective studies is required.