Entrepreneurship in Mexico : lessons for stakeholders in New Zealand

A “neighbour” separated by 6,000 km of Pacific, Mexico is by far New Zealand’s largest trading partner in Latin America and its 15th largest overall. With two-way trade worth NZ$584 million in 2002, many Mexicans grow up on New Zealand milk powder and baby formula. Not only is Mexico’s population of 100 million a huge potential economic partner in its own right, through its network of free trade agreements, Mexico has preferential access to 860 million consumers in 32 countries covering sixty percent of the world’s GDP.

Like New Zealand, Mexico is a “New World” country open to new ideas and innovation. Also like New Zealand, Mexico is known internationally for economic reforms that have created two outward-looking, world-trading, and competitive economies. During the last 50 years, the Mexican economy has shifted away from the once dominant sectors of agriculture and mining toward more industrial activities, especially in the major urban centres of Mexico City, Monterrey, Guadalajara, and other regional centres, where entrepreneurs are concentrated. With this shift, a new class of entrepreneurs arose with the support of the government.

One of those regional centres is the State of Sinaloa, with its capital city, Culiacán. Spearheaded by a visionary government and personified by the Secretary of Economic Development, Heriberto Felix Guerra. Secretary Felix is himself restaurant entrepreneur who owns a growing chain of “concept food” restaurants in the region.

It is no accident that when New Zealand Prime Minister Helen Clark visited Mexican President Vicente Fox Quesada on 15 November 2001, one of the topics of conversation was the fact that very day their two countries had been benchmarked as two of the world’s most entrepreneurial countries in the Global Entrepreneurship Monitor 2001 survey.

More germane, both countries have low-aspiration entrepreneurs who generate low levels of wealth and have low potential for growth. Both are dominated by micro-businesses that do not have high-value-added components and are not investment-ready and pre-qualified for risk capita.

This leads to the question, what can New Zealanders learn from the experience of Mexican entrepreneurship?

Assessing wet crashes for the skid resistance management of road assets

Australia, road crash trauma costs the nation A$15 billion annually whilst the US estimates an economic impact of around US$ 230 billion on its network. Worldwide economic cost of road crashes is estimated to be around US$ 518 billion each year. Road accidents occur due to a number of factors including driver behaviour, geometric alignment, vehicle characteristics, environmental impacts, and the type and condition of the road surfacing. Skid resistance is considered one of the most important road surface characteristics because it has a direct effect on traffic safety. In 2005, Austroads (the Association of Australian and New Zealand Road Transport and Traffic Authorities) published a guideline for the management of skid resistance and Queensland Department of Main Roads (QDMR) developed a skid resistance management plan (SRMP). The current QDMR strategy is based on rationale analytical methodology supported by field inspection with related asset management decision tools. The Austroads’s guideline and QDMR's skid resistance management plan have prompted QDMR to review its skid resistance management practice. As a result, a joint research project involving QDMR, Queensland University of Technology (QUT) and the Corporative Research Centre for Integrated Engineering Asset Management (CRC CIEAM) was formed. The research project aims at investigating whether there is significant relationship between road crashes and skid resistance on Queensland’s road networks. If there is, the current skid resistance management practice of QDMR will be reviewed and appropriate skid resistance investigatory levels will be recommended. This paper presents analysis results in assessing the relationship between wet crashes and skid resistance on Queensland roads. Attributes considered in the analysis include surface types, annual average daily traffic (AADT), speed and seal age.

Design of flight avoidance manoeuvre alphabets for mixed centralised-decentralised separation management

This paper investigates a mixed centralised-decentralised air traffic separation management system, which combines the best features of the centralised and decentralised systems whilst ensuring the reliability of the air traffic management system during degraded conditions. To overcome communication band limits, we propose a mixed separation manager on the basis of a robust decision (or min-max) problem that is posed on a reduced set of admissible flight avoidance manoeuvres (or a FAM alphabet). We also present a design method for selecting an appropriate FAM alphabet for use in the mixed separation management system. Simulation studies are presented to illustrate the benefits of our proposed FAM alphabet based mixed separation manager.

Preventive orientation and caries management by Iranian dentists

Ehkäisypainotteisuus karieksen hoidossa: iranilaishammaslääkärien hoitovalinnat Karies aiheuttaa hampaiden kovan pinnan ja hammasluun syöpymistä, joka lopulta näkyy ”reikänä”. Iästä riippumatta kariesvaara vaanii kaikkia hampaiden omistajia, vauvasta vaariin, ja lähes kaikilla aikuisilla on suussaan merkkejä karieksesta. Karies etenee yleensä hitaasti ja antaa siten aikaa ehkäisevälle hoidolle. Tämä etsikkoaika jää usein käyttämättä, ja karieksen hoito painottuu reikien paikkaamiseen. Karies voitaisiin pitää kurissa sen ehkäisyyn kehitetyillä monipuolisilla keinoilla. Hammaslääkärit ovat avainasemassa, sillä he tekevät kauaskantoisia valintoja — hoidetaanko kariesta paikkaamalla vai valitaanko ehkäisevä hoito? Valintojen taustalla ovat hammaslääkärin tietotaso, asenteet ja omat terveystavat sekä potilaiden ja vastaanoton aiheuttamiksi koetut esteet. Tämä kyselytutkimus selvitti karieksen hoitovalintoja ja niiden taustoja Iranissa. Kysymyslomakkeet jaettiin kahdessa hammaslääkärien kongressissa Teheranissa (2004─2005) ja palautettiin nimettöminä. Kysely kartoitti hammaslääkärien tietoja karieksen ehkäisykeinoista ja asenteita ehkäisyä kohtaan sekä koettuja esteitä sen toteuttamisessa. Hoitovalintoja selvitettiin tarkasti kuvattujen esimerkkipotilaiden avulla. Kysely kartoitti myös hammaslääkärien omat terveystavat: suun omahoidon, tupakoinnin ja hammaslääkärissä käynnin. Aineisto käsitti 980 iältään keskimäärin 37-vuotiasta hammaslääkäriä, joista 64 % oli miehiä. Iranilaishammaslääkärien tiedot karieksen ehkäisystä olivat fluorihammastahnan merkitystä lukuun ottamatta hyvät ja heidän asenteensa ehkäisyä kohtaan valtaosin myönteiset. Tästä huolimatta 77 % heistä olisi valinnut suuren kariesvaaran potilaalle hammaskiilteessä olevan reiän hoidoksi paikkauksen. Ehkäisyhoidoksi tarjotuista 8:sta keinosta lähes kaikki hammaslääkärit valitsivat suuren kariesvaaran potilaalle hoidoksi harjausopetuksen ja säännölliset hammastarkastukset, noin 80 % valitsi hampaiden puhdistamisen vastaanotolla ja ravintoneuvonnan, 70 % ohjeet fluorihuuhteluista kotona ja 53 % vastaanotolla tehtävän fluorikäsittelyn. Potilaiden vastustavat mielipiteet arvioitiin suurimmaksi esteeksi ehkäisevän hoidon toteuttamiselle. Hammaslääkäreistä 59 % ilmoitti harjaavansa hampaansa kahdesti päivässä; 76 % ei tupakoinut ja 56 % kertoi aina ehdottavansa tupakoivalle potilaalle tupakoinnin lopettamista. Hammaslääkärien ehkäisypainotteisuus karieshoidossa oli naisilla vahvempi kuin miehillä. Tulosten perusteella voi päätellä, että Iranissa tulisi nykyistä selvemmin suosia ehkäisevää linjaa karieksen hoitovalintoja tehtäessä ja hammaslääkäreitä koulutettaessa. Potilastyössä koettujen ehkäisyhoidon esteiden syvällisempi ymmärtäminen edesauttaisi niiden poistamisessa.

Contaminants emergents i prioritaris: aportacions de la recerca científica plans de gestió fluvial = Contaminantes emergentes y prioritarios: aportaciones de la investigación científica a los planes de gestión de Cuenca = Emerging and priority pollutants: bringing science into river management plans

Recull de resums de les ponències, programa, i llista de participants de les Jornades "Contaminants emergents i prioritaris: aportacions de la recerca científica als plans de gestió fluvial" celebrades a Girona el 25 i 26 de març de 2010