999 resultados para MacSwiney, Terence Joseph (1879-1920) -- Portraits


Relevância:

100.00% 100.00%

Publicador:

Resumo:

Référence bibliographique : Rol, 60760

Relevância:

100.00% 100.00%

Publicador:

Resumo:

Mode of access: Internet.

Relevância:

100.00% 100.00%

Publicador:

Resumo:

Poems.

Relevância:

100.00% 100.00%

Publicador:

Relevância:

100.00% 100.00%

Publicador:

Resumo:

LBI

Relevância:

100.00% 100.00%

Publicador:

Resumo:

Purpose: This is a study of the social consequences of accounting controls over labour. It examines the system of tasking used to control Indian indentured workers using a governmentality approach in the historical context of Fijian sugar plantations during the British colonial period, from 1879 to 1920. Method/ Methodology: Archival data consisting of documents from the Colonial Secretary’s Office, reports and related literature on Indian indentured labour was accessed from the National Archives of Fiji. In addition, documented accounts of the experiences of indentured labourers over the period of the study give voice to the social costs of the indenture system, highlighting the social impact of accounting control systems. Findings: Accounting and management controls were developed to extract surplus value from Indian labour. The practice of tasking was implemented in a plantation structure where indentured labourers were controlled hierarchically through a variety of calculative monitoring practices. This resulted in the exploitation and consequent economic, social and racial marginalisation of indentured workers. Originality: The paper contributes to the growing body of literature highlighting the social effects of accounting control systems. It exposes the social costs borne by indentured workers employed on Fijian sugar plantations. Practice/ Research Implications: The study promotes better understanding of the practice and impact of accounting as a technology of government and control within a particular institutional setting, in this case the British colony of Fiji. By highlighting the social implications of these controls in their historical context, we alert corporations, government policy makers, accountants and workers to the socially damaging effects of exploitive management control systems.

Relevância:

100.00% 100.00%

Publicador:

Resumo:

LBI

Relevância:

100.00% 100.00%

Publicador:

Resumo:

Tässä pro gradu -tutkimuksessa tutkin kätilötyön rakentumista Suomessa vuosina 1879 - 1920 Hämeenlinnan lääkäripiirin näkökulmasta. Analysoin vuoden 1879 kätilöohjesäännön tuomien muutosten sekä valtion organisaatioiden, lääkäreiden ja kunnallistason määräysten merkitystä kätilötoiminnalle ja kätilöille. Tutkimuksen ajallinen rajaus, 1879 - 1920, juontuu Keisarillisen Majesteetin vuonna 1879 antamasta kätilöohjesäännöstä, joka oli toimintaa ohjaavana lainsäädäntönä voimassa vuoteen 1920. Tutkin tässä työssä kätilötyötä kahdessa tasossa, mikrohistoriallisesti ja yleisellä tasolla. Tutkimusmenetelmänä sovellan kvalitatiivista ja kvantitatiivista menetelmää. Tutkimuksen teoreettisena kehyksenä toimii soveltavin osin Michel Foucault'n teoria biovallasta. Kätilöiden puutteeseen maalaiskunnissa oli pyritty vaikuttamaan vuoden 1859 kätilöohjesäännöllä. Käytännön muutoksia ei tapahtunut ja vuonna 1879 hyväksyttiin uusi kätilöohjesääntö. Uusi ohjesääntö oli valtion hallinnon ja lääkäreiden yhteistoiminnan tulos. Sen sanoma oli ohjaavaa, mutta ei pakottavaa. Lakiuudistuksella pyrittiin vaikuttamaan kuntiin ja kuntien kautta kansalaisten toimintaan. Haluttiin muokata ihmisten käyttäytymistapoja normalisoimalla kätilöhoitoinen synnytys. Kätilöohjesäännön voimaantulo ja vuodet 1879 - 1920 voidaan nähdä käännekohtana kätilötyössä. Tutkimusperiodin aikana kätilötyö alkoi saada itsenäisen ammattikunnan piirteitä selvemmin. Rahan rooli oli monessa suhteessa merkittävä, sillä elatuksen lisäksi raha vaikutti kätilön asemaan ja arvostukseen. Kunnan päättäjät olivat merkittävässä valtaapitävässä asemassa, koska heillä oli päätösvalta kätilön palkkaamisessa ja työn ehdoissa. Kunnissa, joissa kätilöä arvostettiin, maksettiin paremmin ja kuntalaiset tukeutuivat koulutettuun apuun enemmän. Tutkimusaikana kätilöiden olosuhteet kunnissa olivat haasteelliset eikä laki rajoittanut synnytyksen avustajaa, joten kätilöhoitoisissa synnytyksissä tapahtunut kasvu oli kätilöiden melko pyytettömän työn tulosta. Haluttiin muutakin kun käyttää valtaa.

Relevância:

100.00% 100.00%

Publicador:

Relevância:

100.00% 100.00%

Publicador: