Generació automàtica de codi per aplicacions MVC amb AndroMDA i WebML

Aquest treball es centra es dues eines MDA: AndroMDA i WebML, amb les que es pretén generar una aplicació web basada en una arquitectura MVC. La introducció en el coneixement d'aquestes dues eines, es fa partint d'una visió global de l'arquitectura MDA, mostrant el seu funcionament, per a continuació passar a avaluar un conjunt d'eines MDA, de cara a realitzar una classificació en funció de les seves característiques.

J2EE MVC

Desenvolupament d'un framework de presentació usant l'arquitectura J2EE

Estudi per a la integració d'un model d'events en una aplicació web basada en el model MVC

En aquest treball es realitzarà bàsicament l'estudi preliminar d'investigació i disseny de l'aplicació.

Desarrollo de aplicaciones con ASP.NET MVC

Este proyecto tiene como objetivo principal el aprendizaje de las tecnologías .NET de Microsoft, y fundamentalmente el análisis del framework MVC disponible para ASP.NET, y para ello se detallarán las principales ventajas y desventajas del mismo, comparándolo con WebForms.

Winter MVC

Winter MVC és un framework de presentació basat en Spring MVC que simplifica la metodologia de configuracions.

Gaudeix.net : Portal web d'oci en ASP.NET MVC

Treball de fi carrera de l'àrea de .NET. Es tracta del desenvolupament d'un portal web en ASP.NET MVC3 i una aplicació en Windows Forms per gestionar les dades del portal.

MVC-arkkitehtuurin toteuttaminen suunnittelumalleja käyttäen

Tässä insinöörityössä tutkittiin alan kirjallisuuden kautta MVC-arkkitehtuuria ja suunnittelumalleja. Työn tavoitteena oli toteuttaa käytännön esimerkki, joka yhdistää MVC-arkkitehtuurin ja suunnittelumallit. Työssä lähdettiin liikkeelle perehtymällä ohjelmistoarkkitehtuuriin ja sen eri muotoihin. Keskeiseksi näistä nousi kerrosarkkitehtuuri, joka on myös MVC-arkkitehtuurin rakenne. Itse MVC ei ole käsitteenä eikä konseptina uusi. Norjalainen Trygve Reenskaug on julkaissut ensimmäiset tutkielmat siitä jo 1970-luvulla. Kirjallisuutta tutkittaessa selvisikin, että MVC on kuitenkin pysynyt suhteellisen muuttumattomana. Lisäksi se on edelleen käytössä etenkin interaktiivisten sovellusten suunnittelutyökaluna. Myös useimmat webtason sovelluskehykset käyttävät MVC-mallia. Toinen tutkimuksen kohteena ollut alue oli suunnittelumallit. Ne ovat hyvin abstraktin tason ratkaisuja yleisimpiin suunnitteluongelmiin. Suunnittelumalleja tutkittaessa huomattiin, että niiden käyttöä suunnittelutyössä rajoittaa niiden rajallinen tuntemus. Lisäksi abstraktin esitystavan niitä voi olla hankala soveltaa. Niiden hyödyntäminen käytännön työskentelyssä vaatiikin hyvin syvällistä ohjelmoinnin ja ohjelmointitekniikoiden tuntemusta. Tämän työn kirjallisuustutkimusta käytettiin hyväksi painoindeksisovelluksessa, joka toteutettiin MVC-arkkitehtuurin rakenteen mukaan suunnittelumalleja apuna käyttäen. Sovelluksen toteuttamista helpotti huomattavasti MVC-rakenteen yleisyys. Käytetyt suunnittelumallitkin löytyivät suositusten perusteella. Käytettyjen ratkaisujen vuoksi ohjelman rakenteesta tuli selkeä ja se on helposti laajennettavissa. Läpikäydyn kirjallisuuden ja toteutetun käytännön esimerkin perusteella voidaan todeta, että arkkitehtuurien ja suunnittelumallien käyttämiseen pitäisi pyrkiä. Niiden avulla saavutetaan ylläpidettäviä, muutossietoisia ja laajennettavia sovelluksia.

« Compte du don de trois cens mil livres t., octroyé par la ville de Paris au feu roy Charles [IX] dernier décédé, en l'année MVc soixante-unze ; M. Francois de Vigny, le jeune, commis ».

Copie collationnée.

TOWARD SEMANTIC WEB SERVICES AS MVC APPLICATIONS: FROM OWL-S VIA UML

OWL-S is an application of OWL, the Web Ontology Language, that describes the semantics of Web Services so that their discovery, selection, invocation and composition can be automated. The research literature reports the use of UML diagrams for the automatic generation of Semantic Web Service descriptions in OWL-S. This paper demonstrates a higher level of automation by generating complete complete Web applications from OWL-S descriptions that have themselves been generated from UML. Previously, we proposed an approach for processing OWL-S descriptions in order to produce MVC-based skeletons for Web applications. The OWL-S ontology undergoes a series of transformations in order to generate a Model-View-Controller application implemented by a combination of Java Beans, JSP, and Servlets code, respectively. In this paper, we show in detail the documents produced at each processing step. We highlight the connections between OWL-S specifications and executable code in the various Java dialects and show the Web interfaces that result from this process.

Passive MVC och MVVM designmönster i Android : En jämförelse av kodkomplexitet mellan Passive MVC och MVVM

Det mobila operativsystemet Android är idag ett ganska dominerande operativsystem på den mobila marknaden dels på grund av sin öppenhet men också på grund av att tillgängligheten är stor i och med både billiga och dyra telefoner finns att tillgå. Men idag har Android inget fördefinierat designmönster vilket leder till att varje utvecklare får bestämma själv vad som ska användas, vilket ibland kan leda till onödigt komplex kod i applikationerna som sen blir svårtestad och svårhanterlig. Detta arbete ämnar jämföra två designmönster, Passive Model View Controller (PMVC) och Model View View-Model (MVVM), för att se vilket designmönster som blir minst komplext med hjälp av att räkna fram mätvärden med hjälp av Cyclomatic Complexity Number (CCN). Studien är gjord utifrån arbetssättet Design & Creation och ämnar bidra med: kunskap om vilket mönster man bör välja, samt om CCN kan peka ut vilka delar i en applikation som kommer att ta mer eller mindre lång tid att testa. Under studiens gång tog vi även fram skillnader på om man anväder sig av den så kallade Single Responsibilyt Principle (SRP) eller inte. Detta för att se om separerade vyer gör någon skillnad i applikationernas komplexitet. I slutändan så visar studien på att komplexiteten i små applikationer är väldigt likvärdig, men att man även på små applikationer kan se skillnad på hur komplex koden är men också att kodkomplexitet på metodnivå kan ge riktlinjer för testfall.

Moose-vehicle collisions (MVC) in the State of Maine from 1992-2004

http://digitalcommons.colby.edu/atlasofmaine2005/1004/thumbnail.jpg

ESTIMATED NUMBER AND LOCATION OF FUTURE MOOSE-VEHICLE COLLISIONS (MVC) IN MAINE

http://digitalcommons.colby.edu/atlasofmaine2005/1018/thumbnail.jpg

Estimated Number and Location of Future Moose-Vehicle Collisions (MVC) in Maine

Moose (Alces alces) are a keystone herbivore in Maine. Because of the large number of rural roads in Maine, there is a high rate of moose-vehicle collisions (MVCs), which is increasing. On-road encounters with animals resulted in 231 fatalities in the United States in 1999. Because of the fatality of MVCs, it is important to know where they are most likely to occur. I used GIS analysis to estimate where future MVCs would occur, factoring in the variables of land cover suitability for moose, distance from water bodies, locations of past MVCs, and speed limits on the roads. I ran four different analyses, each one weighting the variables equally. I also ran a regression to determine if increasing road speed was associated with the increase in the number of MVCs per length of road. There was not a strong positive relationship between the number of MVCs per length of road and the speed limit, but it was interesting to note that there were more MVCs per length of road on 35mph and 40mph roads than on 45, 50, 55 or 65mph roads. Future research on MVCs would benefit from the inclusion of include moose population density and road traffic data.