Verkostojen toimivuus ja alueen kilpailukyky

Lectio praecursoriaTampereen yliopistossa 11.9.2004.

Arvio Reija Linnamaan väitöskirjasta

Kirjallisuusarvostelu

Yrityksen sijaintipaikkapäätökseen vaikuttavat tekijät ja alueiden kilpailukyky Suomessa

Tämän diplomityön tavoite on luoda viitekehys kahdesta työn pääteorioista, jotka ovat: "liiketoiminnan ulkoiset menestystekijät" ja "alueiden kilpailukyky". Kummatkin teoriat sisältävät tekijöitä, joilla on vaikutusta yrityksen sijaintipaikkapäätökseen. Viitekehyksen pohjalta tarkastellaan kahta tutkimusaluetta: Landen seutua ja Kuuma-aluetta. Työn tuloksena syntyy kuva kummastakin tutkimusalueesta ja analyysi viitekehyksestä. Työn ensimmäisessä osassa käydään läpi aihealueen tutkimuksen taustaa ja mitä ongelmia tutkimuksissa on tullut esille. Senjälkeen esitellään kaikki liiketoiminnan ulkoiset menestystekijät. Alueiden kilpailukyvyn teoriaosuus täydentää viitekehyksen tekijät. Työn jälkimmäinen empiirinen osa perustuu lähdemateriaaliin, joka on kerätty haastatteluista, lehtiartikkeleista ja seminaareista koskien tutkimusalueita. Tutkimustuloksista selviää, että kummatkin tutkimusalueet ovat erilaisia ja niillä on omat avainklusterinsa ja menestyvät toimialansa. Viitekehys luotiin melko onnistuneesti. Lopulta selvisi, että se sopii hyvin aihealueen tutkimuksen laajentamiseen, mutta heikosti yksittäisenyrityksen sijaintipaikkapäätökseen.

Tunnusluku- ja tuottohistoria-pohjaisten sijoitusstrategioiden toimivuus ja sykliriippuvuus suomalaisilla osakemarkkinoilla

Tutkielman tavoitteena oli analysoida tunnuslukuihin ja tuottohistoriaan perustuvien sijoitusstrategioiden toimivuutta ja sykliriippuvuutta HEX:iin listatuista yrityksistä koostuvalla aineistolla. Tutkitut sijoitusstrategiat perustuivat arvostuskertoimien, betan ja menneiden tuottojen käyttöön analysointivälineinä käytettyjen kvintiiliportfolioiden muodostamiskriteereinä. Kontribuutiota tutkimukseen pyrittiin luomaan tarkastelemalla ensimmäistä kertaa suhdannesyklin vaikutuksia edellä mainittujen sijoitusstrategioiden toimivuuteen tutkimusaineistolla, joka kattoi useita suhdannesyklejä (pisimmillään vuodet 1991 - 2002). Suhdannesyklien käänteiden määrittämiseen käytettiin ostopäälliköiden indeksiä (PMI-indeksi), jonka on todettu toimivan hyvin esimerkiksi pörssikurssien kehitystä ennakoivana indikaattorina. Tulokset osoittivat P/E-, P/B-, EV/EBIT-, EV/EBITDA-, beta- ja momentumanomalioiden esiintyneen myös suomalaisilla osakemarkkinoilla vuosina 1991 – 2002. Tutkimuksessa saatiin näyttöä myös tuottohistoriaan pohjautuvien momentum-strategian ja winner-loser –strategian toimivuudesta. Näistä etenkin jälkimmäinen oli voimakkaasti sykliriippuvaista. Näiden tulosten mukaan suomalaiset osakemarkkinat eivät olisi käytetyillä tarkasteluperiodilla olleet edes heikosti tehokkaat, ts. osakemarkkinoiden keskimääräinen tuottotaso olisi ollut mahdollista ylittää pelkkään kurssihistoriaan perustuvien sijoitusstrategioiden avulla.

WorldSkills - ammattitaitovalmennus osana kone- ja metallialan kilpailukykyä

Nykyaikain ammattitaitovalmennus alkaa olla verrattavissa huippu-urheiluun ja sen sisältämiin valmennusprosesseihin. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa ne prosessit, joita käyttämällä ammattitaitovalmennettava saadaan tiedollisesti ja taidollisesti mandollisimman hyvin valmennettua WorldSkills-tason kilpailuihin. Valittuja prosesseja soveltaen ohjeistetaan CAD-suunnittelun valmennus ja kokonaisvaltainen valmistautuminen kilpailuihin. Hyvänä taustapohjana on tutkimuksen tekijän omakohtainen osallistuminen Taitaja-2007 kilpailun järjestämiseen lajivastaavana CAD-suunnittelussa. Tutkimuksessa tehtiin myös kartoitus kilpailutoiminnan vaikuttavuudesta ja sen mandollisista vaikutuksista kone- ja metallialan koulutukseen hakeutuvien nuorten määriin. Tutkimuksen pääkohteina olivat Taitaja-kilpailujen järjestäjinä toimineet paikkakunnat ja koulutuksenjärjestäjät peräkkäisiltä vuosilta eli Turku, Tampere ja Joensuu. Tämän lisäksi Helsingissä järjestetty WorldSkills-2005 kilpailu aiheutti positiivisia vaikutuksia koko ammattitaitovalmennuksen kenttään ja sen esille nostamiseen ammatillisessa koulutuksessa. Näitä tietoja ja prosesseja voidaan käyttää hyväksi ammattitaitovalmennuksen kanssa toimivien oppilaitoksien, työpaikkojen ja valmentajien sekä muiden asiasta kiinnostuneiden tahojen jatkossa tehtävään valmennukseen liittyvään kehitystyöhön.

Iisalmen reitin ilmastonmuutostarkastelut : - säännöstelyjen toimivuus ja ilmastonmuutoksen vaikutukset kuormitukseen

Selvityksessä arvioitiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia Iisalmen reitin hydrologiaan, säännöstelylupien toimivuuteen sekä vesistöjen kuormitukseen ja tilaan. Ilmastoskenaarioiden perusteella virtaamien ennakoidaan kasvavan Iisalmen reitin joissa ja järvissä talvella ja syksyllä, kun taas kevään maksimivirtaamat aikaistuvat ja pienenevät. Ilmastonmuutoksen odotetaan myös lyhentävän kautta, jolloin maa on lumen peitossa ja roudassa. Ilmastonmuutoksen hydrologisia vaikutuksia sekä sopeutumismahdollisuuksia Onki- ja Poroveden säännöstelykäytäntöjä muuttamalla tarkasteltiin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) Vesistömallijärjestelmän avulla vertailujaksolla 1971-2000 sekä tulevaisuuden jaksoilla 2010-39 ja 2040-69. Tulosten perusteella nykyisen lupaehdon mukainen kevätkuoppa Poro- ja Onkivedellä osoittautuu useimpina vuosina tarpeettomaksi kevättulvien pienenemisen ja aikaistumisen johdosta. Raportissa on esitetty sopeutuva säännöstelyohje, jossa kevätkuoppaa on aikaistettu ja madallettu tai jätetty joinakin vuosina kokonaan tekemättä. Jatkossa suuriin tulovirtaaman nousuihin on syytä varautua talvella mahdollisesti pitämällä järvien vedenkorkeuksia hieman nykyisen kaltaista säännöstelykäytäntöä alempana. Sopeutuva säännöstelykäytäntö edellyttäisi säännöstelyluvan muuttamista. Mallinnettujen hydrologisten skenaarioiden ja toisaalta lupaehtojen mukaisen sekä sopeutuvan säännöstelyn vaikutuksia vesiluontoon, virkistyskäyttöön ja taloudellisiin tekijöihin Onki- ja Porovedellä arvioitiin vedenkorkeus- ja virtaamavaihteluista laskettujen mittareiden avulla. Tulosten perusteella sopeutuvaa säännöstelytapaa voidaan pitää vesiluonnon ja vesistön käytön kannalta suositeltavana, kun se toteutetaan joustavasti tulovirtaamaennuste huomioon ottaen. Säännöstelytapaa voisi kehittää vielä paremmin varautumaan lisääntyviin talvitulviin. Ilmastonmuutoksen ja maatalouden sopeutumisen vaikutuksia fosforikuormitukseen tulevaisuuden jaksoilla 2020-30 ja 2050-59 arvioitiin VEMALA-mallilla. Iisalmen reitin järviin tuleva fosforikuormitus muuttuu ilmastonmuutoksen keskiarvoskenaariossa jaksolle 2050-59 mennessä vain vähän (−4…7 %), mutta runsassateisessa skenaariossa se kasvaa selvästi. Vesienhoidon toimenpiteiden vaikutusta maatalouden kuormitukseen arvioitiin käyttäen ICECREAM-mallia. Käyttämällä tarkennettua lannoitusta kaikilla pelloilla, suorakylvöä noin 12 000 hehtaarilla, lietteen sijoitusta lähes kaikilla nurmilla ja varaamalla suojavyöhykkeille 122 ha, voidaan 2020-luvulla päästä peltojen fosforikuormituksessa ilmastonmuutosskenaariosta riippuen 1 – 15 % nykytilaa pienemmälle tasolle. Vesiensuojelutoimenpiteiden kustannustehokkuutta Iisalmen reitillä arvioitiin KUTOVA-työkalun avulla. Yleisesti ottaen kaikilla osavaluma-alueilla kustannustehokkaimpia vesiensuojelutoimenpiteitä ovat metsä- ja maatalouden toimenpiteet. Maatalouden toimenpiteistä kustannustehokkaimpia ovat kosteikot sekä suojavyöhykkeet ja peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys kaltevilla pelloilla. Toimenpiteitä kannattaa kohdistaa paitsi suurten hyvää huonommassa tilassa olevien järvien lähivaluma-alueille myös vesistön latvoille. Kustannustehokasta ja mahdollisesti jopa välttämätöntä olisi vähentää kuormitusta Poroveden kannalta myös osa-alueilla, missä vesistöt ovat jo pääosin hyvässä ekologisessa tilassa (Sonkajärven reitin ja Iso-Iin alueet). Muuttuvassa ilmastossa ja maatalouden kentässä yksittäisten toimenpiteiden kustannustehokkuus pääsääntöisesti huononee eri tulevaisuuden skenaarioissa. Vesienhoidon toimenpideohjelmassa alueelle suunnitellut toimenpiteet kompensoivat ilmastonmuutoksen vaikutusta, mutta maatalouden muutoksilla on suurempi merkitys toimenpiteiden vaikuttavuuteen.