A aplicação do LibQual aos utilizadores das bibliotecas dos Serviços de Documentação da Universidade do Minho: dados de 2015

No período de 16 a 30 de novembro de 2015, os Serviços de Documentação da Universidade do Minho realizaram um inquérito por questionário aos utilizadores das suas bibliotecas: Biblioteca Geral da Universidade do Minho (U.M.) em Gualtar (BGUM), Biblioteca da U.M. em Guimarães (BPG), Biblioteca da Escola de Ciências da Saúde (BECS) e Biblioteca Nuno Portas (BNP). Dado que se pretendia avaliar a satisfação dos utilizadores das bibliotecas da Universidade do Minho, o questionário aplicado foi o LibQual, adaptação do ServQual ao contexto das bibliotecas e utilizado por muitas em todo o mundo. Este questionário utiliza uma escala de 1 a 9 (valor mínimo, valor observado e valor desejado) e avalia os serviços por dimensões (valor afetivo do serviço, biblioteca como espaço e controlo da informação) e adequação do serviço (adequação do serviço, superioridade do serviço). O questionário foi disponibilizado via web através do sistema LimeSurvey e o acesso ao mesmo exigiu autenticação. As respostas obtidas foram exportadas para Excel.

A aplicação do LibQual aos utilizadores das bibliotecas dos Serviços de Documentação da Universidade do Minho: dados de 2016

No período de 18 a 22 de abril de 2016, os Serviços de Documentação da Universidade do Minho realizaram um inquérito por questionário aos utilizadores das suas bibliotecas: Biblioteca Geral da Universidade do Minho (U.M.) em Gualtar (BGUM), Biblioteca da U.M. em Guimarães (BPG), Biblioteca da Escola de Ciências da Saúde (BECS), Biblioteca Nuno Portas (BNP) e Biblioteca de Direito (BD). Dado que se pretendia avaliar a satisfação dos utilizadores das bibliotecas da U.M., o questionário aplicado foi o LibQual (adaptação do ServQual ao contexto das bibliotecas e utilizado por muitas em todo o mundo), muito embora numa versão reduzida. Mantendo-se a escala de avaliação de 1 a 9, apenas foi considerada a avaliação do serviço por dimensão (valor afetivo do serviço, biblioteca como espaço e controlo da informação). O questionário foi disponibilizado via web através do sistema LimeSurvey e o acesso ao mesmo exigiu autenticação. As respostas obtidas foram exportadas para Excel. O questionário foi disponibilizado em português e inglês.

Aplicación del Libqual+ en el CRAI en la Universidad de Barcelona

La aplicación de la encuesta Libqual+ como herramienta para medir la calidad de los servicios bibliotecarios, a partir de la percepción de los usuarios de los propios servicios. El caso práctico del CRAI de la Universidad de Barcelona.

Aplicación del Libqual+ en el CRAI en la Universidad de Barcelona

La aplicación de la encuesta Libqual+ como herramienta para medir la calidad de los servicios bibliotecarios, a partir de la percepción de los usuarios de los propios servicios. El caso práctico del CRAI de la Universidad de Barcelona.

Mikä ihmeen LibQUAL?

Turun yliopiston kirjastossa toteutettiin keväällä 2010 yhdysvaltalaisen ARL:n ylläpitämä standardoitu asiakastyytyväisyyskysely LibQUAL. Kysely on kehitetty kirjastojen tarpeisiin.

La mise en oeuvre interculturelle de LibQUAL+MC : le cas du français

Traduit de l'anglais par Jimmy Légaré et Olivier Paradis (Direction des bibliothèques de l'UdeM).

Un modelo para los estudios de satifacción de usuarios : Metodología LibQual

Fil: Rozemblum, Cecilia. Universidad Nacional de La Plata. Facultad de Humanidades y Ciencias de la Educación; Argentina.

Un modelo para los estudios de satifacción de usuarios : Metodología LibQual

Fil: Rozemblum, Cecilia. Universidad Nacional de La Plata. Facultad de Humanidades y Ciencias de la Educación; Argentina.

Yliopistokirjaston imago: Case: Turun yliopiston kirjasto

Asiakkaan tunteminen ja tämän kokemien mielikuvien ymmärtäminen on tärkeää, jotta organisaatio voi kehittää tuotteitaan ja palveluitaan asiakkaansa tarpeita ja toiveita vastaaviksi. Kun organisaatio tunnistaa, millaisia mielikuvia se herättää asiakkaassaan, se pystyy hyödyntämään tätä ymmärrystä toimintansa kehit-tämisessä. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millainen on Turun yliopiston kirjaston imago. Tutkimuksen tarkoitusta lähestyttiin kolmen osaongelman kautta: Miten imago muodostuu nonprofit-orga-nisaatiossa? Miten eri tiedekuntakirjastojen imagot eroavat toisistaan? Miten mielikuvat Turun yliopiston kirjastosta eroava eri asiakasryhmissä? Tutkielman teoriaosuudessa määriteltiin aluksi, mitä imagolla ja sen lähikäsitteillä, kuten persoonallisuudella ja identiteetillä tarkoitetaan, ja miten imagoon voidaan vaikuttaa. Lisäksi teoriassa käsiteltiin nonprofit-organisaatioiden ja yliopistokirjastojen erityispiirteitä sekä sitä, miksi myös näille on tärkeää ymmärtää asiakasta, mitata säännöllisesti asiakastyytyväisyyttä ja palvelun laatua, ymmärtää asiakkaan kokemat mielikuvat sekä rakentaa imagoa johdonmukaisesti ja pitkäjänteisesti. Tutkimus toteutettiin toimeksiantona Turun yliopiston kirjastolle. Turun yliopiston kirjasto toteutti asiak-kailleen asiakastyytyväisyyskyselyn 1.3.–21.3.2010. Tutkimus suoritettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kansainvälistä, erityisesti kirjastojen asiakastyytyväisyyden ja pal-velun laadun mittaamiseen kehitettyä LibQUAL-kyselyä. LibQUAL-kysely pohjautuu palvelun laadun seu-raamista varten kehitettyyn SERVQUAL-työkaluun ja sisältää 22 ydinkysymystä, jotka mittaavat palvelun laadun minimitasoa, havaittua tasoa ja toivottua tasoa kolmen ulottuvuuden kautta. Nämä kolme ulottu-vuutta ovat palvelun vaikuttavuus, aineiston hallinta ja kirjasto paikkana. Lisäksi LibQUAL-kyselyssä on de-mografiatietoihin liittyviä kysymyksiä sekä oppimisvaikutuksia, tiedon hakua ja käyttöä sekä yleistä asia-kastyytyväisyyttä mittaavia kysymyksiä. Kysely toteutettiin kevennettynä LibQUAL Lite -versiona verkossa ja siihen saatiin 4 589 vastausta. Kyselyn tulokset analysoitiin tilastollisia menetelmiä käyttäen. Tuloksissa havaittiin, että palvelun vaikuttavuuden ulottuvuuteen asiakkaat olivat varsin tyytyväisiä. Suurimmat kehi-tyskohteet löytyivät aineiston hallinnasta ja kirjastosta paikkana. Kyselyn tuloksia analysoitiin eri tausta-muuttujien, muun muassa sukupuolen, ikäryhmän, asiakkaan pääasiallisen kirjaston sekä käyttäjäryhmän kautta. Tilastollisesti merkitseviä riippuvuuksia löytyi taustamuuttujien sekä kyselyn kysymysten väliltä.

Linking Old Librarianship to New: Aligning 5-Steps of The Innovator's DNA in Creating Thematic Discovery Systems for the Everglades

This poster presentation from the May 2015 Florida Library Association Conference, along with the Everglades Explorer discovery portal at http://ee.fiu.edu, demonstrates how traditional bibliographic and curatorial principles can be applied to: 1) selection, cross-walking and aggregation of metadata linking end-users to wide-spread digital resources from multiple silos; 2) harvesting of select PDFs, HTML and media for web archiving and access; 3) selection of CMS domains, sub-domains and folders for targeted searching using an API. Choosing content for this discovery portal is comparable to past scholarly practice of creating and publishing subject bibliographies, except metadata and data are housed in relational databases. This new and yet traditional capacity coincides with: Growth of bibliographic utilities (MarcEdit); Evolution of open-source discovery systems (eXtensible Catalog); Development of target-capable web crawling and archiving systems (Archive-it); and specialized search APIs (Google). At the same time, historical and technical changes – specifically the increasing fluidity and re-purposing of syndicated metadata – make this possible. It equally stems from the expansion of freely accessible digitized legacy and born-digital resources. Innovation principles helped frame the process by which the thematic Everglades discovery portal was created at Florida International University. The path -- to providing for more effective searching and co-location of digital scientific, educational and historical material related to the Everglades -- is contextualized through five concepts found within Dyer and Christensen’s “The Innovator’s DNA: Mastering the five skills of disruptive innovators (2011). The project also aligns with Ranganathan’s Laws of Library Science, especially the 4th Law -- to "save the time of the user.”