Kingamide A, a new indole alkaloid from the ascidian Leptoclinides kingi

Chemical investigation of the CH2Cl2/MeOH extract from the Australian ascidian Leptoclinides kingi led to the isolation of a new brominated indole alkaloid, kingamide A (1). The planar structure of kingamide A was elucidated following the interpretation of 1D/2D NMR and MS data, and the absolute configuration was determined using Marfey's method. This is the first report of a natural product from L. kingi.

Pteridine-, thymidine-, choline- and imidazole-derived alkaloids from the Australian ascidian, Leptoclinides durus

Four new acylated pteridine alkaloids, duramidines A-D, two new acylated thymidine alkaloids, leptoclinidines A and B, two new 1-acylglyceryl-3-(O- carboxyhydroxymethylcholine) alkaloids, durabetaines A and B, three new 1,3-dimethyl-5-methylsulfanylimidazole alkaloids, leptoclinidamines D-F, and the known alkaloids leptoclinidamines B and C and 6-bromo-1H-indolo-3-yl-oxoacetic acid methyl ester were isolated from the Australian ascidian Leptoclinides durus. The duramidines are the first pteridine alkaloids, possessing a three carbon side chain esterified at C-1′ with a 4-hydroxy-2′- methoxycinnamic acid, and are either hydroxylated or sulfated at C-2′. The leptoclinidines are the first 3′-indole-3-carboxylic acid ester derivatives of thymidine to be reported in the literature. The durabetaines are the first glyceryl-3-(O-carboxyhydroxymethylcholine) alkaloids to be reported from an animal source and are also the only known derivatives from this class to be acylated with aromatic carboxylic acids. MS and NMR data analysis established the structures of the new compounds. All compounds were shown to be inactive when tested for cytotoxic activity against prostate (LNCaP) and breast (MDA-MB-231) cancer cell lines and antimicrobial activity against Pseudomonas aeruginosa and Staphylococcus aureus.

Vitamin D deficiency in patients with malignancy in Brisbane

PURPOSE: This study aims to investigate the prevalence and factors predictive of vitamin D deficiency in patients with malignancy in Brisbane, Australia (latitude 27° S). METHODS: This is a prospective cross-sectional study measuring serum levels of 25-hydroxyvitamin D (25-OHD) in 100 subjects with non-haematological cancer at least 18 years of age not taking vitamin D supplements attending a day oncology unit and oncology/palliative care inpatient ward in Brisbane, Australia. RESULTS: Thirty-seven per cent of outpatient and 49 % of inpatient subjects respectively were vitamin D deficient. Functional status was predictive of low vitamin D levels. CONCLUSION: There was a high prevalence of vitamin D deficiency in patients with cancer in Brisbane, Australia.

"Mikä on meidän taistelurintamamme?" : Yhdysvaltojen mustien kansalaisoikeusliike Suomen kirkollisessa lehdistössä vuosina 1963–1968

Tutkin pro gradu -työssäni Yhdysvaltojen mustien kansalaisoikeusliikkeen käsittelyä Suomen kirkollisessa lehdistössä liikkeen keskeisimpinä toiminnan vuosina 1963–1968. Selvitän, miten kirkollinen lehdistö reagoi kansalaisoikeusliikkeeseen, ja mitkä olivat niitä asioita ja tapahtumia, joita lehdet toivat liikkeestä esille. Keskeistä työssäni on myös kansalaisoikeusliikkeen näkyvimmän johtajan Martin Luther King Juniorin lehdistössä saaman huomion analysointi. Olennaista tutkimuksen kannalta on selvittää, käsittelivätkö tutkimani lehdet kansalaisoikeusliikkeen toimintaa hengellisestä näkökulmasta vai pelkästään uutisina Yhdysvaltojen poliittisista tapahtumista. Käytännössä tähän liittyy myös kysymys siitä, koskettiko Yhdysvaltojen mustien ahdinko kirjoitusten mukaan suomalaista kristittyä. Tutkimukseni taustan kannalta tärkeää on selvittää mustien rotusorron historiaa Yhdysvalloissa sekä Kingin liikkeeseen tuomaa ajattelupohjaa. Tutkimukseni lähteinä käytän Kotimaan, Församlingsbladetin, Herättäjän, Sanan ja Etsijän numeroita vuosilta 1963–1968. Vuodelta 1967 lähdemateriaalia ei ole kuitenkaan löytynyt. Ajallisesti tutkimus sijoittuu kansalaisoikeusliikkeen organisoiman Birminghamin kampanjan alusta aina Kingin murhan aiheuttamaan kuohuntaan asti. Tutkimukseni on vahvasti sidottu kansalaisoikeusliikkeen keskeisiin tapahtumiin, joiden kautta esittelen liikkeen saamaa huomiota. Tämän takia en käykään, Etsijää lukuun ottamatta, järjestelmällisesti läpi kaikkia tutkimieni vuosien numeroita, vaan tutkittavat numerot ovat ilmestyneet aikoina, jolloin kansalaisoikeusliike toimi aktiivisesti ja näkyvästi. Tutkimukseni on kirkollisen lehdistön ja kansalaisoikeusliikkeen tutkimuksessa ainutlaatuinen. Liikkeen lehdistössä saamaa vastaanottoa ei ole Suomessa aiemmin tutkittu. Kansalaisoikeusliikettä koskeva tutkimus on keskittynyt lähinnä Kingin ajattelun kuvailuun. Merkityksellisen tutkimusaiheesta tekee myös se, että syvemmällä tasolla tutkimus kuvailee sitä, millaisena kirkon epäviralliset äänenkannattajat näkivät ajan, jolloin yhteiskunnan sosiaalisiin ongelmiin puuttuminen alettiin nähdä kristityn tehtävänä. Lehtien kansalaisoikeusliikkettä koskeva keskustelu onkin nähtävä osana muuta ajan kehitystä ja sen henkeä. Vuosikymmenen ajan henki ja aikakauden suuret muutokset näkyvät selkeästi tutkimukseni tuloksissa. Kaukaisesta tapahtumapaikastaan huolimatta Yhdysvaltojen mustien kansalaisoikeusliike sai varsin paljon huomiota tutkimissani lehdissä niin pakinoissa, uutisissa kuin raporteissa tapahtumapaikoiltakin. Liikkeen toimintaa ja erityisesti Kingiä liikkeen johtajana ihailtiin ja liikettä hyödynnettiin esimerkkinä siitä, miten suomalaisten kristittyjenkin tulisi suhtautua maailmaan. Useissa lehdissä koettiinkin tarpeelliseksi nostaa esille Suomen omia ”rotukysymyksiä”, joista keskeisimpänä nähtiin romanien asema. Ajan kehitykseen varauksellisesti suhtautuvaa Herättäjää lukuun ottamatta lehdet suhtautuivat hyvin suopeasti mustien kansalaisoikeusliikkeen tarjoamaan sosiaalisen herätykseen. Erityisesti Kotimaan päätoimittaja Simo Talvitie paneutui mustien rotusortoon ja sen tarjoamiin opetuksiin myös Suomen tasolla. Selityksenä lehtien mustien kansalaisoikeusliikkeen runsaalle käsittelylle ja niiden tavalle käsitellä liikettä nousee keskeisenä aikaa leimaava kansainvälistyminen. Median kehittyminen erityisesti television myötä ja matkustamisen helpottuminen mahdollistivat entistä enemmän muiden maiden tapahtumien seuraamisen ja niihin kantaa ottamisen. Aikaansa seuraavien kristittyjen tehtäväksi nähtiinkin maailman tapahtumista perillä oleminen ja myös oman yhteiskunnan epäkohtien esille tuominen. Nämä eivät tutkimukseni mukaan olleet vain radikaalin ylioppilasnuorison kiinnostuksen kohteita vaan vähitellen myös monen suomalaisen kristityn.