Kylmä sota sotilaallisena kulttuurina

Abstract

Perin kylmää asiaa

Kirjallisuusarvostelu

Hrus̆ts̆ovin kylmä rauha

Kirjallisuusarvostelu

Lämpöpumppujärjestelmät integroidussa kylmä- ja lämpötehon tuotossa

Tässä työssä tutkittiin lämpöpumppujärjestelmiä, joilla tuotetaan samaan aikaan kylmä- ja lämpötehoa. Höyryn puristus lämpöpumppu on yleisimmin käytetty lämpöpumpputyyppi ja sen pääkomponentit ovat kompressori, lauhdutin, paisuntaventtiili ja höyrystin. Lämpöpumppu tuottaa samaan aikaan kylmätehoa höyrystimellä ja lämpötehoa lauhduttimella. Lämpöpumpun toiminta-arvoihin vaikuttaa valittujen lämpötilatasojen lisäksi voimakkaasti valitun kiertoaineen termodynaamiset ominaisuudet sekä kompressorin painesuhteeseen verrannollinen isentrooppihyötysuhde. Uusissa lämpöpumpuissa käytetään HFC yhdisteitä sekä sekoituksia kiertoaineina, mutta myös luonnolliset aineet, kuten ammoniakki, ovat lupaavia korvikkeita CFC yhdisteille. Sopivia sovelluskohteita kylmä- ja lämpötehon yhteistuotannolle ovat kauppa- ja asuinrakennukset, hotellit, toimistot, elintarviketeollisuus ja -myymälät sekä vierekkäiset jää- ja uimahallit ja hiihtoputket. Kylmä- ja lämpötehon yhteistuotannolla voitaisiin saavuttaa merkittäviä säästöjä ja päästövähennyksiä. Esimerkiksi jäähallien kylmäkoneiden lauhdelämmön hyödyntämisessä olisi Suomessa potentiaalia 6-10 miljoonan euron vuotuisiin säästöihin. Kylmä- ja lämpötehon yhteistuotanto voidaan toteuttaa hyödyntämällä kylmäkoneen lauhdelämpöä toisella lämpöpumpulla. Toinen vaihtoehto on käyttää eri tilojen samanaikaiseen lämmittämiseen ja jäähdyttämiseen HPS lämpöpumppua tai moniyksikköistä lämpöpumppua.

Kylmää sotaa ja systeemianalyysiä

Kirjallisuusarvostelu

Kun historia ei loppunutkaan : Venäjän kylmä sota -retoriikka Ukrainan kriisissä 2013-2014

Ukrainassa vuoden 2013 loppupuolella alkanut ja yhä jatkuva kriisi on ollut Euroopan merkittävin kriisi kylmän sodan päättymisen jälkeen. Sen myötä EU, Nato ja Yhdysvallat ovat purkaneet yhteistyötään Venäjän kanssa ja turvallisuutta on arvioitu uudelleen. Ukrainan kriisin myötä lännen ja Venäjän suhteita on alettu kuvata jopa kylmäksi sodaksi. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella Venäjän Ukrainan kriisiin liittyvää kylmä sota -retoriikkaa. Tutkimusaineistona käytin Venäjän ylimmän johdon lausuntoja ja kannanottoja sekä ulkoministeriön että Kremlin englanninkielisestä aineistosta. Tutkimuksessa analysoin kaikkea aineiston Ukrainan kriisiin 2013–2014 liittyvää retoriikkaa, jossa mainitaan kylmä sota. Tutkin, miten ”kylmä sota” ilmenee Venäjän retoriikassa, millaista identiteettiä sen kautta rakennetaan ja mitä poliittisia tavoitteita sen kautta ajetaan. Lähtökohtana tutkimuksessa oli konstruktivistinen taustaoletus, jonka mukaan todellisuus rakentuu sosiaalisesti ja kielellä on tässä keskeinen rooli. Tutkimusmenetelmänä oli Chaïm Perelmanin argumentaatioanalyysiin perustuva historiapoliittinen retoriikan analyysi. Tarkastelin yleisöä, minkä perusteella Venäjän kylmä sota -retoriikasta erottui sekä venäläisyleisölle että lännelle suunnattua argumentaatiota. Lisäksi tarkastelin retoriikassa esiintyviä argumentaation keinoja. Kylmä sota -retoriikkaa esiintyi Venäjän Ukrainan kriisiin liittyvässä retoriikassa läpi tarkastelujakson ja se pysyi hyvin samankaltaisena. Retoriikan käytössä ja poliittisten tavoitteiden ajamisessa oli kuitenkin eroja. EU:n, Naton ja Yhdysvaltain pakotteisiin ja vastatoimiin liittyvässä retoriikassa kylmä sota -retoriikalla oli selvä rooli. Ydinaseisiin liittyvässä retoriikassa taas kylmää sotaa ei mainittu lainkaan. Retoriikan analyysin perusteella Venäjän kylmä sota -retoriikka toimii niin identiteetin rakentajana kuin poliittisten päämäärien ajamisen välineenä. Venäläiselle yleisölle suunnatussa kylmä sota -retoriikassa korostuu omien tekojen oikeutus ja moninapaisen maailman luominen vaihtoehdoksi historian loppumiselle ja läntisen liberalismin voitolle. Lännelle suunnatulla retoriikalla pyritään vaikuttamaan erityisesti pakotteisiin ja lännen yhtenäisyyteen vertaamalla nykytilannetta kylmään sotaan.

Laulumaikat ratsastusareenalla : terveempi ääni ratsastuksenopettajan työssä

Tutkimuksen tarkoituksena on perehtyä ratsastuksenopettajan äänenkäytöllisiin haasteisiin. Perehdyimme virhetoimintojen tuomien ongelmien ehkäisyyn sekä ratsastuksenopettajien omatoimiseen äänenhuoltoon. Tutkimuskohteina olivat erityisesti ryhti ja työasennot, työolosuhteet, äänenhuolto sekä energiatila äänen käytössä. Kysyimme, miksi ääni väsyy ratsastuksen opettajan työssä ja miten äänen väsyminen voitaisiin välttää. Tutkimukseen osallistui kolme päätoimista ratsastuksenopettajaa Uudenmaan alueen ratsastuskouluista. Observoimme aluksi opetusta ja myös videoimme nämä opetussessiot. Observointien lisäksi haastattelimme opettajat ja järjestimme näille yksilöllistä äänenkäytön koulutusta, jossa käytiin läpi kunkin opettajan äänenkäyttö, äänelliset haasteet ja äänenhuoltoharjoituksia. Opettajille annettiin monisteena mukaan kotiharjoittelua tukeva sarja harjoituksia. Suoritimme myös loppuhaastattelun, jossa kysyimme opettajien koulutusta ja kotiharjoittelua koskevista kokemuksista. Ratsastuksen opettajien työolosuhteet ovat äänenkäytön kannalta erittäin haasteelliset: kylmä ilma, viima, pitkät etäisyydet ratsastajiin, korkea melutaso, äänentoiston puuttuminen. Ilmeni, että ratsastuksenopettajilla on puutteellista tietoa äänenkäytön perusteista, vaikka ääni on ratsastuksenopettajan tärkein työväline. Havaintojen perusteella ratsastuksenopettajan äänenkäyttöön vaikuttavat ensisijaisesti fyysiset tottumukset opetustilanteessa. Opettajilla ei yhtä, äänihäiriöön terapiaa saanutta, opettajaa lukuun ottamatta ollut aikaisempaa äänenkäytön koulutusta. Opettajat olivat tyytyväisiä meiltä saamaansa koulutukseen, jonka avulla he kokivat olevan mahdollista välttää tulevia äänenkäytön ongelmia. Tutkimus antoi meille mahdollisuuden koota koulutuksen myötä oppimaamme, mutta myös soveltaa taitojamme ja tietojamme puheen opettamiseen. Näin onnistuimme laajentamaan ammattitaitoamme laulunopetuksen ulkopuolelle.