[Kalmbergin kartasto] Oulu, Kempele, Oulunsalo, Lumijoki, Haukipudas, Hailuoto, Siikajoki

1 kartasto (86 karttalehteä) :, kaksivär. ;, kotelo 48 x 56 cm

Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma

Kempeleen liikenneympäristöä koskeva liikenneturvallisuussuunnitelma on laadittu, jotta liikenneturvallisuusongelmat ja niihin ideoidut parantamistoimenpiteet ovat selvillä kunnan ja ELY-keskuksen toiminta- ja taloussuunnittelussa. Liikenneturvallisuussuunnitelman laatimisen yhteydessä kehitettiin samalla liikenneturvallisuustyön toimintaa. Nykytilanteen arviointi on laadittu sidosryhmätyöskentelyn, asukas-, oppilas- ja hallintokuntakyselyn, taustarekisterien analysoinnin ja maastokäyntien avulla. Kempeleen liikenneturvallisuustavoitteet on luotu jalkauttamalla valtakunnalliset tavoitteet Kempeleen ominaispiirteisiin. Tavoitteena on, ettei yksikään ihminen kuole tai loukkaannu vakavasti liikenteessä. Liikenneturvallisuuden lisäksi toimenpiteiden suunnittelussa on otettu huomioon esteettömyys. Liikenneympäristön parannustoimenpiteiksi on haettu halpoja ja helposti toteutettavia, mutta tehokkaita toimenpiteitä. Suurimmat toimenpide-esitykset uusiin kevyen liikenteen väyliin sekä kevyen liikenteen tieverkon ylitystarpeisiin. Toimenpiteet on asetettu ohjeelliseen kiireellisyysjärjestykseen ja niille on arvioitu alustavat toteutuskustannukset. Esitetyillä toimenpiteillä liikenneturvallisuus ja liikkumisen helppous paranevat. Erityisesti koulumatkojen turvallisuus paranee. Rakentamisen kustannukset ovat yhteensä noin 8 miljoonaa euroa. Osa hankkeista on pitemmän ajan varauksia. Kunnan osuus kustannuksista on noin 5,5 miljoonaa euroa.

Kempeleentien (mt 816) ja Piriläntien (mt 8154) toimenpidesuunnitelma

Kempeleentien ja Piriläntien toimenpidesuunnitelma on laadittu, koska maankäyttö on muuttunut ja on muuttumassa edelleen merkittävästi teiden varsilla. Kempeleentiestä on olemassa vanha yleissuunnitelma, jonka esitykset haluttiin tarkistaa. Piriläntien osalta aiempaa, tulevaan maankäyttöön soveltuvaa suunnitelmaa ei ollut. Suunnitelma on laadittu Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Kempeleen kunnan yhteistyönä. Suunnitelma on tehty samaan aikaan Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelman laatimisen kanssa. Suunnittelussa on hyödynnetty samoja lähtöaineistoja ja vuoropuhelu on käyty samanaikasesti. Suunnitelmaluonnoksia on esitelty asukkaille ja valtuutetuille syksyllä 2013. Toimenpidesuunnitelmassa on keskitytty liittymien sekä jalankulun ja pyöräilyn sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden parantamiseen. Kempeleentien osalta liittymät säilyvät nykypaikoillaan. Piriläntiellä liittymät muuttuvat maankäytön toteutumisen mukana. Kempeleen ydinalueen liikenteen kehittymiseen ja liikennevirtoihin vaikuttaa merkittävästi uuden radan poikkiyhteyden toteutuminen Asemanseudun pohjoispuolelle. Mahdollinen Zatelliitin eritasoliittymän toteutuminen moottoritielle siirtää liikennettä Ketolanperantieltä uudelle poikkiyhteydelle, ja muutos vaikuttaa myös Kempeleentien liikenteeseen jonkin verran. Kempeleentien vilkkaimpiin liittymiin esitetään liikennevalo-ohjausta. Liikennevalot voidaan rakentaa ensimmäisessä vaiheessa nykyliittymiin ja toisessa vaiheessa rakennetaan tarvittavat lisäkaistat. Muihin liittymiin tehdään pieniä muutoksia. Piriläntiellä liittymät eivät tarvitse merkittäviä kaistajärjestelyjä, mutta sijainnit muuttuvat. Piriläntien ja Eteläsuomentien liittymään rakennetaan liikennevalo-ohjaus kesällä 2014. Jalankulku- ja pyöräteitä rakennetaan lisää varsinkin uuden maankäytön myötä. Taajaman länsiosaan muodostuu pohjois-etelä- ja itä-länsisuuntaisia yhteyksiä. Yksi tärkeimmistä on uuden radan poikkiyhteyden myötä syntyvä reitti Kokkokankaalta ydinkeskustaan ja edelleen Kirkonkylän koulukeskukseen. Joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä pyritään parantamaan pysäkkijärjestelyillä. Esitetyillä toimenpiteillä parannetaan liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta. Muutokset mahdollistavat maankäytön kehittämisen. Toimenpide-esitysten alustava kustannusarvio on noin 1,7 miljoonaa euroa. Toimenpiteille on esitetty ohjeellinen kiireellisyysjärjestys.

Analysis of behavioral changes in dairy cows associated with claw horn lesions

Detecting lame cows is important in improving animal welfare. Automated tools are potentially useful to enable identification and monitoring of lame cows. The goals of this study were to evaluate the suitability of various physiological and behavioral parameters to automatically detect lameness in dairy cows housed in a cubicle barn. Lame cows suffering from a claw horn lesion (sole ulcer or white line disease) of one claw of the same hind limb (n=32; group L) and 10 nonlame healthy cows (group C) were included in this study. Lying and standing behavior at night by tridimensional accelerometers, weight distribution between hind limbs by the 4-scale weighing platform, feeding behavior at night by the nose band sensor, and heart activity by the Polar device (Polar Electro Oy, Kempele, Finland) were assessed. Either the entire data set or parts of the data collected over a 48-h period were used for statistical analysis, depending upon the parameter in question. The standing time at night over 12 h and the limb weight ratio (LWR) were significantly higher in group C as compared with group L, whereas the lying time at night over 12 h, the mean limb difference (△weight), and the standard deviation (SD) of the weight applied on the limb taking less weight were significantly lower in group C as compared with group L. No significant difference was noted between the groups for the parameters of heart activity and feeding behavior at night. The locomotion score of cows in group L was positively correlated with the lying time and △weight, whereas it was negatively correlated with LWR and SD. The highest sensitivity (0.97) for lameness detection was found for the parameter SD [specificity of 0.80 and an area under the curve (AUC) of 0.84]. The highest specificity (0.90) for lameness detection was present for Δweight (sensitivity=0.78; AUC=0.88) and LWR (sensitivity=0.81; AUC=0.87). The model considering the data of SD together with lying time at night was the best predictor of cows being lame, accounting for 40% of the variation in the likelihood of a cow being lame (sensitivity=0.94; specificity=0.80; AUC=0.86). In conclusion, the data derived from the 4-scale-weighing platform, either alone or combined with the lying time at night over 12 h, represent the most valuable parameters for automated identification of lame cows suffering from a claw horn lesion of one individual hind limb.