KASI Community Garden

KASI acquired a site from Killarney Parish for a community garden project. The community garden provides a form of activity through volunteerism for asylum seekers in direct provisions who are not allowed to work. The participants will focus on growing crops and developing the garden which will facilitate interaction between the target groups and local communities in a very holistic and organic manner of working together, sharing and exchanging ideas, skills, crops, food and culture. KASI is developing a community garden on the outskirts of Killarney town. The sedentary lifestyle in direct provisions can cause isolation, depression and other mental health issues for asylum seekers. The community garden project provides a space for migrant workers and their families (most of whom live in flats and apartments and do not have access to a garden space) to grow their own crops. The community garden project will provide training on organic gardening, nutrition, healthy eating habits,cooking on a budget, cookery demonstrations and an opportunity for participants to exchange skills, knowledge, recipes and food. In addition, the project will enable locals to get information on nutritional values of herbs and authentic, healthy ethnic recipes. This initiative could also facilitate KASI influencing the diets and menu in direct provision centres. KASI will open a social space for training and cookery demonstrations for target groups and locals. Part of theDemonstration Programme 2010-2012 Initiative Type Community Food Growing Projects Location Kerry Target Groups Migrant, minority ethnic groups

KASI-simulaattorit osana johtaja- ja kouluttajakoulutusta

Tämä tutkimus käsittelee KASI-simulaattorijärjestelmän käyttöä osana johtaja- ja kouluttajakoulutusta. Maavoimien vuosien 2013–2017 toimintasuunnitelman mukaan puolustusvoimat on laajentamassa KASI-järjestelmää ja näin ollen myös lisäämässä sen käyttöä. Simulaattoreiden merkitys on ollut jatkuvasti kasvava myös kustannussyistä. Simulaattorijärjestelmää käyttämällä voidaan saada aikaan säästöjä pitkällä aikavälillä, joka lisää järjestelmän käyttötarvetta. Samaan aikaan simulaattorijärjestelmällä kyetään luomaan mahdollisimman todenmukainen sodanajan toimintaympäristö, jossa varusmiehiä koulutetaan heidän omiin erikoistehtäviinsä. Tutkimuksen pääkysymyksenä on miten KASI-simulaattoreita pitäisi hyödyntää jalkaväen johtaja- ja kouluttajakoulutuksessa. Kysymykseen pyritään vastaamaan tutustumalla johtaja- ja kouluttajakoulutusta käsitteleviin asiakirjoihin sekä KASI-järjestelmään. Asiakirjojen lisäksi lähteinä toimivat erinäiset oppaat, opinnäytetyöt ja muu kirjallisuus, joka käsittelee KASIjärjestelmää sekä johtaja- ja kouluttajakoulutusta. Tutkimus on tyypiltään laadullinen ja tutkimusmetodina käytetään sisällönanalyysiä. Simulaattoriavusteinen harjoittelu perustuu kokemalla oppimiseen, jossa koulutettavat kehittävät itseään yrityksen ja erehdyksen kautta. Kun taistelut on käyty ja kouluttaja on koonnut järjestelmältä saamien tietojen perusteella palautteen, reflektoi koulutettava toimintaansa omien ja kouluttajan havaintojen perusteella. KASI-järjestelmä mahdollistaa laajat käyttömahdollisuudet sodanajan kaltaista toimintaympäristöä luodessa. Johtaja- ja kouluttajakoulutuksen kannalta järjestelmä tarjoaa johtajille hyvän oppimisympäristön, jossa kyetään muodostamaan kokonaiskuva taistelukentästä. KASIjärjestelmä tarjoaa laajat tilastot kouluttajan tueksi palautetta varten. Tämän palautteen perusteella koulutettavat luovat sisäisiä malleja ja toimintatapoja. Näitä syntyneitä uusia malleja va3 rusmiesjohtajat kouluttavat alaisilleen kehittäen samalla itseään ja alaisiaan. Simulaattoreiden käyttöä ei tule kuitenkaan suosia liikaa. Simulaattorit nostavat varusmiesten motivaatiota, mutta ilmiö on lyhytaikainen, jos järjestelmää käytetään jatkuvasti. Liian aikainenkin käyttö koulutuksessa on haitallista, koska järjestelmä saattaa antaa koulutettaville väärän kuvan toiminnasta taistelukentällä. Varusmiesjohtajilla tulee olla riittävät perusteet taisteluiden johtamisesta ennen kuin he alkavat soveltamaan taitojaan simulaattoriavusteisessa harjoituksessa.

The Kasîdah of Hâjî Abdû el-Yezdî [pseud.]

Mode of access: Internet.

Proliferation index in ductal carcinoma in situ of the breast: Relation to estrogen, progesterone and HER2/neu receptors

Background. Ductal carcinoma in situ (DCIS) is the most prevalent precursor to invasive breast cancer (IBC), the second leading cause of death in women in the United States. The three most important prognostic markers for IBC are Estrogen receptor (ER), Progesterone receptor (PR) and HER2/neu. The four groups (IBC) defined as (1) ER and/or PR positive and HER2/neu negative, (2) ER and/or PR positive and HER2/neu positive (3) ER and/or PR negative and HER2/neu positive and (4) negative for all three of these receptors (Triple negative). However, they have not been well studied in DCIS. This is an exploratory study with a primary objective to examine the prevalence of ER, PR, and HER2/neu in DCIS, to explore if the defined groups of IBC occur in DCIS and to consider the biological relationship between these four groups and the proliferative activity of the tumor. A secondary goal of this study is to examine the relationship between grade and proliferative activity. Methods. Using immunohistochemistry, I have measured Ki-67, ER, PR and HER2/neu positivity for a series of cases of DCIS. Results. 20 ER and/or PR positive and HER2/neu negative (50%) with average PI of 0.05, 7 ER and/or PR positive and HER2/neu positive (17.5%) with average PI of 0.14, 10 ER and/or PR negative and HER2/neu positive (25%) with average PI of 0.18, and three triple negative (7.5%) with average PI of 0.18. ER and/or PR positive and HER2/neu positive group has the highest PI (p<0.001). Further, the ER and/or PR positive and HER2/neu positive group show a linear relationship between PI and average ER/PR positivity (R=0.6). PI increases with higher grades. Conclusion. PI appears to depend upon the average fraction of positive ER/PR tumor cells, possibly with a synergistic dependence when HER2/neu is positive. If ER/PR is negative, then both HER2/neu positive and the triple negative cases appear to cluster around an average PI that is higher than the average PI in HER2/neu negative ER/PR positive negative cases. In the triple negative tumors there must be another driver of proliferation.^