"Men at play : masculinities in Australian theater since the 1950s" -- By Jonathan Bollen, Adrian Kiernander and Bruce Parr

Adopting a thematic rather than chronological arrangement, this co-authored book surveys representations of men and masculinity in post-war Australian theater. Its searching and sophisticated analyses draw upon playscripts, critical records and archival material, including screen versions of stage productions. The study is organized around two distinct periods of Australian theater history: the 1950s to 1970, during which time a national theatremovement flourished, and the mid-1980s onward.Whilst some attention is given to different genres, discussion centers primarily on realist works from the mainstream. Several plays usually omitted from orthodox theater histories, such as Barry Pree’s A Fox in the Night (1959), are given detailed treatments.

Intention, foresight and ending life : a response to "The Double Effect effect" by Charles Foster, Jonathan Herring, Karen Melham and Tony Hope, (CQ 20(1))

In this paper I examine the recent arguments by Charles Foster, Jonathan Herring, Karen Melham and Tony Hope against the utility of the doctrine of double effect. One basis on which they reject the utility of the doctrine is their claim that it is notoriously difficult to apply what they identify as its 'core' component, namely, the distinction between intention and foresight. It is this contention that is the primarily focus of my article. I argue against this claim that the intention/foresight distinction remains a fundamental part of the law in those jurisdictions where intention remains an element of the offence of murder and that, accordingly, it is essential ro resolve the putative difficulties of applying the intention/foresight distinction so as to ensure the integrity of the law of murder. I argue that the main reasons advanced for the claim that the intention/foresight distinction is difficult to apply are ultimately unsustainable, and that the distinction is not as difficult to apply as the authors suggest.

The scholarship of Jonathan Silin: a reading through the lens of sexuality

While Jonathan Silin's ideas have challenged early childhood educators to think seriously about the relationship between developmentalism and revisioning early education, they have done much more than this. They also challenge us to know who we are and how our identities might be enacted in our teacher-selves, whether in the classroom with young children, teacher education students or engaging professionally with teachers. In doing so he shows how to resist injustice and unmasks ways in which institutions function in society to marginalise and exclude.

Ennaltamäärätty kääntymys: Predestinaatio ja vapaan tahdon ongelma Jonathan Edwardsin teologiassa

Tämän tutkielman tehtävänä on ollut selvittää onko ihmisellä vapaata tahtoa Jonathan Edwardsin mukaan. Lähteenäni minulla on ollut Edwardsin Freedom of the Will -teos sekä Miscellaneous- sarjasta Concerning the Divine Degrees -kirjoitus. Metodina minulla on ollut systemaattinen analyysi. Edwardsin taustana oli puritanismi. Esimerkiksi sakramenteilla ei ollut puritanismin piirissä samaa ratkaisevaa merkitystä uskon synnyttäjänä ja ylläpitäjänä kuin perinteisissä kristillisissä kirkoissa oli ollut. Puritanistien keskeinen armonväline oli saarna. Saarnalla pyrittiin vaikuttamaan ihmisen tahtoon antamalla rationaalisia perusteita Raamatun pelastustapahtumasta. Tämä on nähtävissä myös Jonathan Edwardsin teologiassa. Deismi ja valistus vaikuttivat myös Edwardsin aikaiseen ajatteluun voimakkaasti. Edwardsin Berkeleytä muistuttava idealismi kuitenkin takasi sen, että Jumala ei irronnut maailmasta vaan oli kaikessa koko ajan läsnä. Erityisesti Locke Newtonin luonnontieteiden filosofina vaikutti Edwardsin filosofiseen ajatteluun tahdon vapaus -kysymyksen osalta. Edwards pyrki Locken ja Newtonin avulla puolustamaan perinteistä kalvinistista kristillisyyttä. Tämän kilpailijaksi puritanismin piirissä oli tullut ajan henkeen sopiva järkiperäinen arminiolaisuus, joka edusti myös anti-revivalismia. Tähän arminiolaisuuteen liittyi perinteisistä kristillisistä opeista luopuminen. Tämä arminiolaisuus oli kehittynyt antropologisempaan suuntaan Remonstranssin ajoista korostaen ihmisen vapaita tahdon akteja. Näin ihminen pystyi päättämään uskoiko hän vai ei. Edwardsille usko ja pelastuminen perustuivat Jumalan valintaan, jossa kolmiyhteinen Jumala otti ihmisen yhteyteensä. Tämä kääntymys ilmeni kommuuniona ja uniona Kristuksen kanssa. Edwardsin ajattelua tahdon vapauden osalta avaa kompatibilismi. Kompatibilismin mukaan ennaltamäärääminen ei ole ristiriidassa vapaan tahdon kanssa, vaan päinvastoin sen lähtökohta ja perusta. Kääntymissä olemme eri näkökulmista täysin passivisia ja täysin aktiivisia. Kompatibilismin myötä Edwardsin kirjoitusten pohjalta pystytään johtamaan ennalta määrätty uskonratkaisu. Myöhemmin Edwardsin seuraajat New Lights harppasivat ironisesti arminiolaiseen suuntaan korostaen juuri uskonratkaisua. Vaikka Jumalalla on sanan varsinaisessa merkityksessä vapaa tahto, niin silti Hän toimii välttämättä pyhästi. Samoin Jeesus Kristus on linkkinä ihmisten välttämättömälle, mutta vastuulliselle toiminnalle. Jeesuksen valinta on kaikkien pyhien valinnan perusta. Ne, jotka Jumala hylkää helvettiin saavat oikeudenmukaisen rangaistuksen, koska Jumala rankaisee heissä itsessään olevaa pahaa. Se, miksi Jumala valitsee toiset ja hylkää toiset, kuuluu Jumalan salattuun tahtoon. Jumalan ilmoitetun tahdon mukaan Hän tahtoo kaikkien pelastuvan. Arminiolaiset hylkäävät ennaltamääräämisen, mutta hyväksyvät ennalta tietämisen. Edwardsille nämä ovat sama asia. Edwardsin mukaan välttämättömyys ei ole ristiriidassa vapauden kanssa. Luonnollisella ja moraalisella välttämättömyydellä on yhteys. Arkikielessä moraalista välttämättömyyttä ei oleteta. Koko tahdon vapaus -kysymys on pitkälti kielellinen. Arkikielessä ja filosofisessa kielessä on ero. Tahto ei ole agentti, joka voi valita itsenäisesti. Vapaus on ihmisen, ei tahdon ominaisuus. Siksi kysymys tahdon vapaudesta tulisi esittää onko ihminen vapaa. Edwards ja arminiolaiset ymmärtävät vapauden eri tavoin. Edwardsin mukaan tahdolla on oltava alku, eikä tahto voi koskaan arminiolaisten tavoin neutraali. Arminiolaiset hylkäävät perisyntiopin klassisessa merkityksessä, mistä seuraa erilainen lähtökohta. Sellaisena kuin arminiolaiset esittävät vapaan tahdon, meillä ei sitä Edwardsin mukaan ole. Vaikka kaikki tapahtuu Edwardsin mukaan välttämättä, niin silti olemme vastuullisia moraalisia agentteja.

An account of the life of Mr. David Brainerd : missionary from the Society for Propagating Christian Knowledge, & pastor of a church of Christian Indians in New-Jersey / published by Jonathan Edwards ; with Mr. Brainerd's public journal ; to this edition is added, Mr. Beatty's mission to the westward of the Allegheny Mountains.

http://www.archive.org/details/accountoflifeofm00brairich