Kategorisointi tutkimuksen kohteena

Kirjallisuusarvostelu

Taiteilija Arja Saijonmaa 23/7 1975

Kirje 23.7.1975

Auttamistyön arkinen tanssi

Kirjallisuusarvostelu

Kategoriat todellisuuden jäsentäjinä

Kirjallisuusarvostelu

Kategoria-analyysin päivitys

Kirjallisuusarvostelu

Expression of prox1, lymphatic endothelial nuclear transcription factor, in Kaposiform hemangioendothelioma and tufted angioma.

Kaposiform hemangioendothelioma (KHE) and tufted angioma (TA) are rare tumors mainly occurring in early childhood. Our recent results showed that ectopic overexpression of human Prox1 gene, a lymphatic endothelial nuclear transcription factor, promoted an aggressive behavior in 2 murine models of KHE. This dramatic Prox1-induced phenotype prompted us to investigate immunohistochemical staining pattern of Prox1, podoplanin (D2-40), LYVE-1, and Prox1/CD34 as well as double immunofluorescent staining pattern of LYVE-1/CD31 in KHE and TA, compared with other pediatric vascular tumors. For this purpose, we examined 75 vascular lesions: KHE (n=18), TA (n=13), infantile hemangioma (n=13), pyogenic granuloma (n=18), and granulation tissue (n=13). Overall, KHE and TA shared an identical endothelial immunophenotype: the neoplastic spindle cells were Prox1, podoplanin, LYVE-1, CD31, and CD34, whereas endothelial cells within glomeruloid foci were Prox1, podoplanin, LYVE-1, CD31, and CD34. The lesional cells of all infantile hemangiomas and pyogenic granulomas were negative for Prox1 in the presence of positive internal control. These findings provide immunophenotypic evidence to support a preexisting notion that KHE and TA are closely related, if not identical. Overall, our results show, for the first time, that Prox1 is an immunohistochemical biomarker helpful in confirming the diagnosis of KHE/TA and in distinguishing it from infantile hemangioma and pyogenic granuloma.

Kohti muutosta : työterveyshoitaja elintapamuutoksen tukijana

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää elintapoja kartoittava neuvontalomake työterveyshoitajan käyttöön. Tavoitteena oli kehittää elintapaneuvontaa lisäämällä työterveyshoitajan tietoja elintapojen muutosta tukevan terveysneuvonnan rakentumisesta. Opinnäytetyö oli kehittämistyö Diacor terveyspalvelut Oy:n työterveyshuoltoon. Opinnäytetyön aineistona käytettiin ajankohtaista kirjallisuutta ja tutkimuksia terveysneuvonnan toteutumisesta, suomalaisten työikäisten elintavoista ja työterveyshoitajan työstä. Teoreettisena pohjana elintapojen muutokselle toimi transteoreettinen muutosvaihemalli, joka erottaa asiakkaan elintapamuutoksen eri vaiheet. Kerätyn aineiston pohjalta tehtiin elintapoja kartoittava neuvontalomake sekä koottiin elintapaneuvonnan tueksi voimavaralähtöisiä kysymyksiä. Neuvontalomakkeessa yhdistyvät työikäisen terveyden edistämisen kannalta tärkeimmät elintavat, kansalliset elintapasuositukset sekä elintapamuutoksen vaiheet. Voimavaralähtöiset kysymykset laadittiin koskemaan kutakin elintapamuutoksen vaihetta. Neuvontalomakkeella saadaan esille asiakkaan itsensä ilmoittamat elintapojen muutostarpeet. Yhdessä asiakkaan kanssa työterveyshoitaja voi lomaketta apunaan käyttäen kartoittaa asiakkaan muutosvalmiuden elintapamuutokseen. Muutosvalmiuden kartoittamisen jälkeen elintapaneuvonta voidaan kohdentaa elintapamuutoksiin sitoutuneisiin ja motivoituneisiin asiakkaisiin. Muutokselle asetetaan tavoite ja seurataan tavoitteen saavuttamista. Voimavaralähtöisten kysymykset antavat työterveyshoitajalle apuvälineen tukea eri muutosvaiheissa olevia asiakkaita. Elintapoja kartoittava neuvontalomake soveltuu käytettäväksi työikäisten elintapojen kartoitukseen ja elintapaneuvontaan. Lomaketta voidaan käyttää osana terveystarkastusta, terveyden seurantatarkastusta sekä todettaessa tarve elintapojen muutokseen. Elintapoja kartoittava neuvontalomake tulee pilotoida ennen sen varsinaista käyttöön ottamista.

Yli 65-vuotiaiden kerrostaloasukkaiden kokemuksia VoiTas Rampata Rapuissa -toimintakokeilusta

Valtakunnallisen Voimaa Vanhuuteen -iäkkäiden terveysliikuntaohjelman (2004-2009) tavoitteena on edistää toimintakyvyltään heikentyvien ikäihmisten itsenäistä kotona selviytymistä tarjoamalla heille heidän jalkojensa lihasvoimaa ja tasapainoa parantavaa liikuntaa. Ohjelman koordinoinnista vastaa Ikäinstituutti. VoiTas Rampata Rapuissa -toimintakokeilu on yksi VoiTas -pilottihankkeen projekteista. Se toteutettiin Nurmijärven kunnan fysioterapian ja liikuntatoimen yhteistyönä syksyllä 2005 ja keväällä 2006. Tavoitteena oli saada yhden kerrostalon asukkaat motivoitua voimaharjoitteluun ja saada heidät käyttämään ahkerammin oman kotitalonsa portaita. Opinnäytetyöni tehtävänä on hankkia tietoa siitä, onko toimintakokeilu parantanut osallistujien toimintakykyä heidän itsensä mielestä. Haastatteluiden tuloksia olen käsitellyt ICF:n toimintakykyluokitusta mukaillen. Osallistujat kokivat, että heidän vireytensä ja itseluottamuksensa olivat lisääntyneet toimintakokeilun aikana. Osalla lihasvoiman lisääntyminen ja kipujen lievittyminen olivat motivoineet jatkamaan harjoitteita koko toimintakokeilun ajan. Yhdellä osallistujista unen laatu parani ja toimintakokeilu osaltaan auttoi häntä painonhallinnassa. Toimintakokeilu tuotti kaikille osallistujilleen hyvää mieltä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Suoritustason kasvu arkielämässä näkyi eniten omaishoitajina toimivilla osallistujilla. He kokivat lihasvoiman kasvun myötä jaksavansa paremmin huolehtia puolisostaan ja arkipäivän asioista. Osa osallistujista koki itsensä hyväkuntoisiksi eivätkä he huomanneet toimintakokeilun tuoneen muutosta arkipäivässä toimimiseen, vaikka testitulokset osoittivat suorituskyvyn parantuneen. Osalla parantuneen suorituskyvyn muuttumista paremmaksi suoritustasoksi estivät perussairaudet ja kivut. Joidenkin osallistujien toimintatavat muuttuivat ainakin hetkellisesti, koska osa jatkoi kotiharjoitteiden tekemistä myös toimintakokeilun jälkeen. Neljä osallistujista siirtyi kuntosaliryhmään ja kaksi heistä aikoi jatkaa kuntosalilla vielä syksyllä. Suoritustasoa voitaisiin osallistujien mielestä parantaa yhteiskunnan tukitoimilla, kuten lähellä kotia olevilla ryhmillä ja yhteiskuljetuksilla ryhmiin. Jatkossa toivottiin toimintakokeilun tyyppisiä ryhmiä sekä kuntosali- ja vesiliikuntaryhmiä. Toimintakokeilu oli osallistujien mielestä sopiva monen ikäisille ihmisille. Harjoitteita oli helppo muunnella jokaisen kuntotasoa vastaavaksi. Ryhmähenki oli hyvä ja ohjaajista pidettiin. Lihasvoiman kasvaessa ja itsetunnon parantuessa kokivat ryhmäläiset jatkoryhmään siirtymisen helpommaksi.