MAASEUDUN JOUKKOLIIKENNE – Asiointiliikenteen tila Suomen maaseutualeilla

Suomessa joukkoliikenteellä on erilaisia tavoitteita eri alueille. Maaseudulla joukkoliikenteen on turvattava ihmisten perusliikkumispalvelut. Tätä tavoitetta varten valtio on määritellyt julkisen liikenteen peruspalvelutason. Maaseudulla normaalin linja-autolla ajettavan vakiovuoroliikenteen kannattavuus on vuosien aikana heikentynyt ja joukkoliikennetarjontaa on jouduttu karsimaan. Maaseutukuntien sisäistä joukkoliikennettä ajetaan erilaisten kutsujoukko- ja palveluliikennekonseptien avulla asiointiliikenteenä. Liikenteen järjestämisessä ja toimintatavoissa on vaihtelua kuntien välillä. Asiointiliikenteen toteuttamista kunnissa vaikeuttaa kuntien taloudellinen tilanne, joka on jatkossa vaarassa heikentyä entisestään. Maaseutualueilla väestö vähenee ja ikääntyy, mikä myös vaikuttaa joukkoliikenteen kannattavuuteen ja joukkoliikennettä koskeviin vaatimuksiin. Tässä tutkimuksessa selvitetään millä tavalla kunnat järjestävät kuntien sisäisen asiointiliikenteen ja toteutuuko tavoitteellinen peruspalvelutaso. Tutkimuksessa selvitetään millaisia erilaisia liikennepalveluja kunnilla on tarjolla, millä tavalla palvelut toimivat ja mikä on kuntapäättäjien oma henkilökohtainen näkemys kunnan joukkoliikenteen tilasta. Tutkimuksen aineisto on kerätty haastattelemalla 14 joukkoliikenteestä kunnassaan vastaavaa henkilöä eri puolilla Suomea. Tutkimus on toteutettu kysymyslomakkeen avulla ja menetelmänä tutkimuksessa on käytetty teemahaastattelua. Tutkimus on saatu Oripään ja Pöytyän kuntien toimeksiantona ja sen on tarkoitus antaa edellä mainituille kunnille lisätietoa omien liikennepalveluidensa järjestämisen tueksi. Tulokset osoittavat, että joukkoliikennetarjontaa on kunnissa vaihtelevasti ja liikennöinnin toimintatavoissa on eroa kuntien välillä. Kunnat järjestävät asiointiliikennettä parhaaksi katsomallaan tavalla kuntien olosuhteiden mukaan. Monessa kunnassa taloudellinen tila on haastava, mikä saattaa vaikuttaa joukkoliikennepalveluiden tarjontaan tulevaisuudessa. Liikennepalveluiden kohdalla joissain kunnissa haetaankin säästöjä eri käyttäjäryhmien matkoja yhdistelemällä. Tavoitteellinen peruspalvelutaso toteutuu ainoastaan yhdessä kunnassa. Tulosten perusteella kuntien välistä yhteistyötä tehdään vaihtelevasti ja moni toivookin yhteistyön jatkossa lisääntyvän. Päättäjät kuitenkin kokevat oman kuntansa joukkoliikenteen toimivan melko hyvin eikä ainakaan lähitulevaisuudessa ole sen osalta muutoksia tiedossa.

Riihimäen tehokkaat henkilökuljetukset yhteistyötä lisäämällä ja raja-aidoista luopumalla

Tässä työssä on asetettu Riihimäen seudullisen joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet nykyisen, aikavälille 2010–2016 asetetun palve-lutason jälkeiseen aikaan. Palvelutasomäärittelyssä on sovellettu uutta Liikenneviraston julkaisun 31/2015 mukaista joukkoliikenteen palvelutason määrittelyohjetta. Ohjeen mukaisesti määritellyn palvelutason lisäksi työssä esitetään alueen kaikkien avoimien henkilö-kuljetusten muodostama seudullinen palvelutaso, johon on otettu muukaan myös ne liikenteet, joiden asiakaspohja ei täytä palvelu-tasoluokitellun joukkoliikenteen mukaisia numeerisia kriteerejä. Käytännössä tämä tarkoittaa kyliä tai tiesuuntia joiden asukasluku on alle 650. Seudullisen liikenteen pysäkit on luokiteltu työssä Digiroad -tietokantaan tallennettuja tietoja hyödyntäen neljään eri luokaan. Termi-naali -tasoisina pysäkkeinä on esitetty Riihimäen matkakeskus ja Hyvinkään linja-autoasema. Toiseksi korkeimpaan luokkaan valittiin Lopen linja-autoasema, Oitin keskustaajaman katoksellinen pysäkki sekä VT3 rampeilla sijaitsevat pikavuoropysäkit Riihimäellä ja Hyvinkäällä. Muut pysäkit on jaettu vilkkaisiin ja peruspysäkkeihin. Lisäksi työn aikaan on otettu kantaa suunnittelualueella vuonna 2015 päättyneiden Uudenmaan ELY-keskuksen toimivaltaan kuulu-neiden liikenteiden toteutukseen sekä laadittu hankintasuunnitelma vuonna 2016 päättyvien liikenteiden toteutuksesta jatkosta. Näiden akuuttien tarpeiden lisäksi työn lopussa ideoitiin uudenlaista, nykyistä voimakkaammin eri toimijoiden tarpeita huomioivaa tapaa suun-nitella ja kilpailuttaa alueen joukkoliikennettä ja henkilökuljetuksia alueellisina kokonaisuuksina innovaatiokumppanuuteen perustuvaa hankintaprosessia hyödyntäen. Työn aikana opiskelijatyönä toteutetun käyttäjäkyselyn tuloksia voitiin huomioida erityisesti Riihimäen paikallisliikenteeseen suunnitel-luissa pienissä reittimuutoksissa, joista keskeisimpiä olivat Merkoksen kaupallisten palveluiden alueen sekä Valion tehtaan kytkeminen mukaan paikallisliikenteen reitteihin. Riihimäen palveluliikenteen osalta keskeisimmäksi kehittämistarpeeksi osoittautui tiedottamisen lisääminen niin kaupungin organisaation sisällä kuin myös ulospäin asiakkaille.

Pielisen Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma

Pielisen Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma laadittiin Pielisen Karjalan seudun kuntien, Juuan kunnan, Lieksan kaupungin, Nurmeksen kaupungin ja Valtimon kunnan alueille. Suunnitelmassa liikenneturvallisuuden parantamista on tarkasteltu perinteistä liikenneturvallisuustyötä laajemmasta näkökulmasta. Kestävän liikkumisen näkökulma ja kokonaisvaltainen liikennejärjestelmätason ajattelu on pyritty nivomaan luontevaksi osaksi liikenneturvallisuustyötä erityisesti toimintamallien yhteensovittamisella. Viisaan liikkumisen suunnitelma sisältää katsauksen seudun väestökehitykseen ja yhdyskuntarakenteen muutoksiin, liikennejärjestelmän ja asukkaiden liikkumisen nykytilaan sekä liikenneturvallisuustilanteeseen. Nykytilanteesta tehtyjen havaintojen perusteella liikennejärjestelmälle ja sen kehittämiselle on kuvattu visio ja asetettu tavoitteet liikenneturvallisuustyön kohdentamiseksi. Suunnitelmassa on määritetty toimenpiteitä kestävän liikkumisen edistämiselle. Toimenpiteet käsittävät kattavasti infrastruktuurinparantamiseen tähtääviä toimenpiteitä sekä tiedottamisen kehittämiseksi määriteltyjä toimenpiteitä, liikkumista tukevia palveluja sekä kampanjoiden hyödyntämistä eri organisaatioissa. Toimenpide-ehdotuksia on laadittu paitsi yleisesti kuntien toteutettavaksi, myös pilottisuunnitelmina kouluille ja työyhteisöille. Lisäksi joukkoliikenteen palvelutason ja toimivuuden parantamiseksi on esitetty toimenpiteitä. Suunnitelma sisältää myös ehdotuksen liikenneturvallisuustyön jatkuvasta toimintamallista. Liikenneympäristön toimenpidesuunnittelussa on käsitelty väylästöä kokonaisuudessaan, eli maanteitä, katuja ja yksityisiä teitä. Suunnittelun pääpaino on ollut taajamissa, joihin liikenne ja varsinkin jalankulku ja pyöräily keskittyvät. Toimenpiteinä on tarkasteltu sekä rakenteellisia toimenpiteitä että liikenteenohjausta, kuten liikennemerkkejä. Lisäksi on esitetty kunnossapitoon, liikenteen valvontaan, esteettömyyteen ja joukkoliikenteeseen liittyviä toimenpiteitä. Esteettömyyttä on käsitelty suunnitelmassa myös omana kokonaisuutenaan. Seudun väestörakenteen vuoksi esteettömyyden ja omaehtoisen liikkumisen edistäminen ovat merkittäviä osa-alueita. Suunnitelmassa on esitetty toimenpiteitä, jotka parantavat liikenneympäristön ja palvelujen sisäänkäyntien esteettömyyttä sekä tiedonsaantia. Suunnitelman seurantatyö on vastuutettu kuntien liikenneturvallisuusryhmille. Jatkuva suunnitelmallinen toiminta liikenneturvallisuuden ja kestävän liikkumisen kehittämisessä lisää hallintokuntien ja sidosryhmien tietoisuutta liikenneturvallisuudesta ja kestävistä liikkumistavoista. Työryhmien vastuulla on seurata suunnitelman toteuttamista ja tarvittaessa tehdä toimenpiteitä sen toteutumiseksi. Viisaan ja turvallisen liikkumisen edistäminen on monitahoista työtä, ja suunnitelmassa onkin esitetty toimenpiteitä monen eri tahon toteutettavaksi. Työryhmän tehtävänä on pitää yhteyttä suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden vastuutahoihin ja huolehtia riittävästä tiedonkulusta ja tarvittaessa edistää resurssien varaamista suunnitelman toteuttamiseen.

Valtatien 12 liikenneturvallisuustarkastus välillä Eura–Raijala

Valtatiellä 12 on merkittävä rooli Rauman seudun teollisuuden ja Rauman sataman kuljetusten reittinä sisämaahan. Tarkasteluväli Eura–Raijala sijoittuu Euran, Säkylän ja Huittisten alueelle ja sen merkittävimpiä ongelmia ovat raskaan liikenteen aiheuttama turvattomuus kapealla tiellä ja turvattomat tasoliittymät Euran keskustan ja Ristolan kohdalla. Valtatien parantamiseksi on laadittu toimenpideselvitys 2001 ja toimenpidepäätös 2005, joissa merkittävimpänä parannustoimenpiteenä on esitetty tien leventämistä ja tasoliittymien parantamista. Seuraavana suunnitteluvaiheena on tie- ja rakennussuunnitelman laatiminen, joka aloitetaan syksyllä 2016. Valtatien liikennemäärä on välillä 2 700 – 5 700 ajon./vrk (suurin liikennemäärä Euran kohdalla, pienin välillä Ristola–Raijala). Tarkasteluvälillä tapahtuu keskimäärin 36 onnettomuutta vuodessa (kuolemaan johtanut onnettomuus noin joka toinen vuosi). Kaikista onnettomuuksista 49 % on vain pääsääntöisesti omaisuusvahinkoihin johtavia peura- ja hirvionnettomuuksia. Nykytilanteen analyysin, maastokäyntien ja työryhmätyöskentelyn pohjalta valtatielle 12 on määritetty yhteensä 19 parantamiskohdetta, joihin on esitetty noin 60 yksittäistä toimenpidettä. Toimenpiteet on jaettu kolmeen kategoriaan: A) Ajoratamaalaukset, B) Liikennemerkkijärjestelyt ja C) Infratoimenpiteet. Suurin osa toimenpiteistä on pieniä, kustannustehokkaita ja nopeasti toteutettavissa olevia. Kaikkien hankkeiden yhteenlaskettu kustannusarvio on noin 666 000 euroa (osa kustannusarvioista puuttuu, koska toimenpiteet vaativat jatkosuunnittelua). Selvityksessä esitettyjen toimenpiteiden yhteenlaskettu laskennallinen henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemä on 0,5 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta vuodessa (nykyisin kuusi heva-onnettomuutta vuodessa). Varsinais-Suomen ELY-keskus pyrkii resurssiensa puitteissa toteuttamaan tulevina vuosina esitettyjä toimenpiteitä. Suuremmat toimenpidetarpeet tullaan sisällyttämään vuonna 2016 laadittavaan tie- ja rakennussuunnitelmaan ja toteutetaan tien kokonaisvaltaisen parantamisen yhteydessä.