875 resultados para Islamic Empire--Kings and rulers
Resumo:
[Muḥammad Rafīʻ ibn ʻAlī Aṣghar al-Ṭabāṭabāʼī].
Resumo:
Concise encyclopedia on twelve sciences: 1. history; 2. philosophy; 3. astronomy; 4. theology; 5. principles of law; 6. controverted points; 7. exegesis; 8. mysticism; 9. interpretation of dreams; 10. magic, charm, and medecine; 11. agriculture; 12. astrology and divination.
Resumo:
taʼlīf al-Sayyid Aḥmad al-Barzanjī al-Ḥusaynī.
Resumo:
Mode of access: Internet.
Resumo:
"De jure regni apud Scotos, a dialogue concerning the rights of the crown in Scotland" by George Buchanan -- pages [235]-283.
Resumo:
This thesis introduces a theory of intellectual property (IP) law informed by Islamic Shari'a. The sources and objectives of Islamic Shari'a support the theoretical framework underpinning IP laws. However, they strongly emphasise the importance of development goals in intellectual property policy making. This thesis argues that an optimal IP system from an Islamic perspective shall not overprotect IP holders but should instead endeavor to empower people to access knowledge resources to enhance access to education, public health and economic opportunities. Taking Libya as a case study, this thesis makes recommendations for the improvement of IP law that have important broader implications for developing countries.
Resumo:
Hip-hopin juuret juontavat 1970-luvulle Yhdysvaltoihin, mutta hip-hop-kulttuuri ja musiikkityyli ovat sen jälkeen levinneet ympäri maailmaa osana globalisaatiokehitystä. Myös monet nuoret muslimit tekevät nykyään hip-hop-musiikkia, ja yhä useampi tuo myös sanoituksiinsa vaikutteita Islamista ja elämästään muslimina. Musiikin asema on islamissa varsin kiistelty, eikä sitä ole selvästi sallittu (halal) tai kielletty (haram) muslimeilta. Muslimien tekemää hip-hoppia on toistaiseksi tutkittu hyvin vähän. Tutkielmassa tarkastellaan diskurssianalyysin keinoin, miten tapaustutkimuksena toimivalla muslimhiphop.com-internetsivustolla argumentoidaan ja konstruoidaan käsityksiä muslimi-identiteetistä. Teoreettisena ja analyyttisenä viitekehyksenä toimii sosiaalikonstruktivistinen näkemys identiteetistä kontekstisidonnaisena sekä puheessa ja teksteissä diskursiivisesti rakentuvana. Tutkielma kyseenalaistaa aiempien tutkimusten oletuksen hip-hopista vaikutuksiltaan yksinomaan positiivisena muslimi-identiteetille sekä muslimeja yhdentävänä tekijänä. Aineisto on kerätty edellä mainitulta sivustolta syksyn 2010 ja kevään 2011 aikana, josta analyysiin on rajattu vain itse sivusto ja sen hip-hoppia käsittelevät osiot. Sivusto ja sen perustaja ovat yhdysvaltalaisia, mutta sivustolla esiteltävien artistien tausta on hyvin monikulttuurinen. Moni on myös maahanmuuttajana nykyisessä kotimaassaan. Aineistossa esiintyviä teemoja ja diskursseja eritellään ja analysoidaan tutkielmassa lainauksien avulla. Sivuston periaatteissa ja artistien esillepääsyn kriteereissä määritellään tarkasti asennoituminen Islamin ja musiikin yhdistämiseen: mikäli sanoitukset ja artistit noudattavat Islamin oppeja, on muslimin sallittua tehdä ja kuunnella tällaista musiikkia. Islam-aiheisen hip-hopin perustellaan olevan ennen kaikkea vaihtoehto valtavirran hip-hopille, jota konstruoidaan aineistossa moraalisesti arveluttavaksi. Hip-hopille sekä muslimeille sallittuja ja kiellettyjä elementtejä erottelevan halal-haram-diskurssin ohella aineistosta nousee esiin opetusdiskurssi. Muslimien tekemän hip-hopin perustellaan edistävän Islamin opettamista erityisesti nuorille muslimeille ja siten vahvistavan positiivista muslimi-identiteettiä. Myös positiivisen muutoksen diskurssia käytetään aineistossa runsaasti liittyen mm. muslimiyhteisöihin sekä muslimeihin kohdistuviin taloudellisiin ja sosiaalipoliittisiin epäkohtiin ja stereotypioihin; musiikin sisältöä ja sen tekemistä perustellaan sen voimalla muuttaa asioita parempaan suuntaan. Monet muslimiartistit kamppailevat yhdistääkseen toisaalta Islamin ja taiteellisen luovuuden ja ilmaisuvapauden, toisaalta menestyäkseen kaupallisesti unohtamatta uskonnollista vakaumustaan. Monilla heistä hip-hop on ollut vahvasti läsnä kasvuympäristössä, mutta sen yhdistäminen Islamin periaatteisiin aiheuttaa kysymyksiä ja kyseenalaistuksia oman musiikillisen ja uskonnollisen identiteetin muodosta ja sisällöstä. Aineiston perusteella monet muslimiartistit ja Islam-aiheista hip-hoppia kuuntelevat muslimit joutuvat jatkuvasti puolustamaan musiikkia siihen kielteisesti suhtautuville muslimeille sekä ei-muslimeille, jotka vierastavat sen uskonnollisuutta. Muslimi-identiteettiä neuvotellaan jatkuvasti, ja se näyttäytyy aineistossa moniulotteisena ja tilanteisesti rakentuvana. Avainsanat: Muslimit, Islam, hip-hop, identiteetti, Internet, diskurssi, diskurssianalyysi
Resumo:
This essay uses the concepts of ‘distance’ and ‘proximity’ to investigate and assess perceptions of community, nation and empire in inter-war New Zealand and Ulster (as well as Ireland and Northern Ireland) within a British imperial context, and explores the extent to which service of the empire (for example in the First World War) promoted both notions of imperial unity and local autonomy. It focuses on how these perceptions were articulated in the inter-war years during visits to Northern Ireland by three New Zealand premiers – Massey, Forbes and Coates – and to New Zealand by the Prime Minister of Northern Ireland, Lord Craigavon. It discusses the significant ways in which distance from their ‘home base’ and proximity to expatriate communities (in Craigavon's case) and Irish unionists and nationalists (in the case of the New Zealand premiers) inflected public statements during their visits. By examining these inter-war visits and investigating the rhetoric used and the cultural demonstrations associated with them, the factors of both distance and proximity can be used to evaluate similarities and difference across two parts of the empire. Thus, we can throw some light on the nature and dynamics of British imperial identity in the early twentieth century.
Resumo:
In the last century, Islam drew the world’s attention though such phenomena as the Islamic revolution in Iran, the fierce Muslim resistance against the Soviet invasion of Afghanistan, and the assassination of Egypt’s President Sadat by a radical Islamic group. But it was when Osama Bin Laden and his organization Al Qaeda were established to have been behind the 11 September attacks in the US, the age-old images of Islam, the fanatical and belligerent religion threatening what the Western world stands for, were revitalized. The impact of 9/11 attacks was so great that even balanced portrayals of Islam were eclipsed by stereotypical images of a fundamental, anti-Western and warmongering religion that bore the hallmarks of medieval prejudices and rhetoric. The popular image tailored for the Western audience reflected Islam as monolithic, intrinsically aggressive, and determined to engage in religious wars against the interests and values of the Western civilisation.
This book intends to help reduce, at least to a reasonable degree, the impact of sweeping, and at times tendentious, generalisations about Islamic laws of warfare. The main purpose of this book is to place the legal, cultural and historical practices of Islamic wars in their broader socio-political contexts, thereby establishing that there has been no undisputed understanding of what defensive or aggressive warfare entails in Islam, whether in doctrine or in practice.