Karta öfver Finland (Sektionen E3)

1 kartta :, vär. ;, 51,3 x 43,1 cm, lehti 58 x 50,3 cm

Käsityön merkitys ja mielekkyys vangin kokemana : Hämeen lääninvankilan käsityötoimintaan osallistuneiden tutkinta- ja vankeusvankien mielipiteitä

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää vankilassa käsityötä opiskelevien, harrastavien ja vankityönä käsityötä tekevien vankien tähän elämän tilanteeseen liittyviä käsityötoimintaan osallistumisen kokemuksia ja heidän käsityölle antamia merkityksiä. Tutkimukselle asetettiin kolme tehtävää. Tutkimuksen ensimmäisenä tehtävänä oli kartoittaa mitä käsityötoimintaa Hämeen lääninvankilassa järjestetään. Toisena tehtävänä oli selvittää millaisia kokemuksia Hämeen lääninvankilan tutkinta-ja vankeusvangeilla on käsityötoimintaan osallistumisesta vankilassa oloaikana. Kolmantena tehtävänä oli selvittää millaiseksi vanki kokee käsityön merkityksen itselleen vankilassa oloaikana. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kahdeksaa Hämeen lääninvankilan vankia 13-14.10.1997. Neljä heistä oli tutkintavankia ja neljä vankeusvankia. Kaikki haastateltavat olivat miehiä. Haastatteluja varten haettiin tutkimuslupa Oikeusministeriön Vankeinhoito-osastolta. Haastattelut olivat puolistrukturoituja. Haastatteluaineiston analyysimenetelmänä käytettiin Grounded Theory -menetelmää. Tutkimus osoitti, että Hämeen lääninvankilassa järjestetään käsityötoimintaa tutkinta- ja vankeusvangeille vankityönä, harrastuksiin, ammatilliseen koulutukseen ja kurssitoimintaan liittyen. Vankien haastattelujen mukaan käsityön tekemisessä ovat mielekkäitä asiat, jotka liittyvät tekemiseen, oppimiseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Ei mielekkäinä asioina käsityön tekemisessä pidettiin motivaatioon, oppimiseen ja aikaan sisältyviä asioita. Tutkimuksen perusteella voidaan tehdä se johtopäätös, että tutkinta- ja vankeusvankien käsityön merkitykset kohdistuvat tekemiseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen, vaihteluun, mielialaan vaikuttaviin asioihin, oppimiseen,osaamiseen, ajan käyttöön, taloudeliseen hyötyyn ja fyysisen ympäristönmuutoksiin. Tutkielmassa esitellään vankien kokemuksia ja mielipiteitä käsityötoimintaan osallistumisesta vankilassaoloaikana. Näitä kokemuksia voidaan käyttää esimerkiksi silloin, kun suunnitellaan ja kehitetään vangeille järjestettävää käsityötoimintaa. Avainsanat: käsityö, merkitys, arvot, vanki, vankila, vankeinhoito

Neuvontaprosessin kehittäminen maatilojen sukupolvenvaihdoksissa ProAgria Hämeen alueella

Tutkielman tavoitteena oli kehittää maatilojen sukupolvenvaihdosneuvontaa ja siihen läheisesti liittyvää Likwi- laskelmaa ProAgria Hämeen alueella. Myös alueen sukupolvenvaihdostilojen ominaispiirteistä ja niiden investoinneista oltiin kiinnostuneita. Tutkielman teoriaosiossa tarkasteltiin ensiksi maatilan sukupolvenvaihdoksiin liittyviä lakeja, säädöksiä, avustuksia sekä toteuttamistapoja. Tämän jälkeen tarkasteltiin sukupolvenvaihdosta investointina, erityisesti sukupolvenvaihdoskauppaa. Lisäksi lueteltiin lyhyesti investointeihin liittyvät riskit. Lopuksi teoriaosiossa käsiteltiin neuvonnan roolia ja sen tarjoamia palveluita sukupolvenvaihdoksen tukena. Tutkimusaineistona käytettiin viljelijöille kesäkuussa 2011 lähetettyjä kyselylomakkeita. Lomake lähetettiin kaikille ProAgria Hämeen toimialueella nuoren viljelijän aloitustukea vuosien 2003 – 2007 välisenä aikana hakeneille viljelijöille. Aloitustukea hakeneita tiloja oli ajanjaksolla yhteensä 436, joista kyselyyn vastasi yhteensä 77. Vastausprosentti oli siten 17,6 %. Todellisuudessa vastausprosentti on korkeampi, koska kaikki tilat eivät olleet tehneet sukupolvenvaihdosta. Todellinen vastausprosentti vaihtelee luultavasti 20 – 40 %:n välillä. Tutkimustulosten mukaan sukupolvenvaihdosneuvonta oli asiantuntevaa ja vastasi asiakkaiden tarpeita ProAgria Hämeen alueella. Neuvoja valittiin yleisimmin, koska hänet tunnettiin entuudestaan ja tiedettiin luotettavaksi. Parasta neuvonnassa viljelijöiden mielestä oli neuvojan ammattitaito ja suurimpana heikkoutena liika kaavamaisuus. Likwi- laskelma oli viljelijöiden mielestä kohtalaisen hyvä apuväline päätöksiä tehtäessä. Sen käyttö kuitenkin väheni sitä mukaa kun sukupolven-vaihdoksesta kuluu aikaa. Viljelijät kokivat laskelman vain välttämättömäksi tarvittavien tukien ja avustusten saamiseksi. Eniten kehittämistä viljelijöiden mielestä laskelmassa oli luotettavuudessa, käyttökelpoisuudessa ja päivitettävyydessä. Sukupolvenvaihdoskaupoissa tilojen keskimääräinen kauppahinta oli ProAgria Hämeen alueella 178 000 €. Yleisin tapa toteuttaa kauppa oli yhdellä kertaa yhdelle jatkajalle lahjanluontoisella kaupalla. Lähes kaikki nuoret viljelijät myös investoivat tiloillaan sukupolvenvaihdoksen jälkeisinä vuosina. Merkittävimmät investointikohteet olivat koneet ja kalusto sekä tuotantorakennukset. Uusi traktori oli yleisin yksittäinen investointikohde tiloilla. Investointihalukkuus säilyi sukupolven-vaihdoksen jälkeen, koska lähes kaikki aloittaneet viljelijät suunnittelevat tekevänsä lisää investointeja lähivuosien aikana. Myös lähes 50 % sukupolvenvaihdoksen tehneistä oli kiinnostunut itsensä kouluttamisesta jatkossa.

Svobodníci; pokus o monografii ze sociálních dějin českých 15. a 16. století.

Mode of access: Internet.

Nas̆e doba; revue pro vĕdu, umĕní a z̆ivot sociálni.

Frequency varies.

Se on aina vähän ryhmän mukaan. Hämeen linnan opastetut kierrokset kulttuuriperintöprosessina

Tutkimuksessa tarkastellaan Hämeen linnan opastettujen kierrosten sisältöä ja sen muutoksia, soveltaen Anna Sivulan esittämää kulttuuriperintöprosessiteoriaa. Teorian mukaan kulttuuriperintöyhteisön monumentalisoivan, omaksuvan ja historioivan identiteettityön kohtauspisteessä on kulttuuriperintöprosessi. Tutkimuskysymys on: miten kulttuuriperintöprosessin identiteettityö on näkynyt ja näkyy Hämeen linnan opastettujen kierrosten muotoutumisessa ja muutoksessa? Oppaiden kierrokset tulkitaan syntyneiksi identiteettityön tuloksena. Opas myös esittää linnan kävijöille kutsun tekemään identiteettityötä kierroksillaan ja siten uusintaa osallisuutensa jatkuvasti. Tutkimusaineisto koostuu yhdentoista linnassa työskennelleen oppaan haastattelusta, yhdeksän opastetun kierroksen havainnoinnista ja 56 tutkimusaiheeseen liittyvästä linnan lehtileikearkiston lehtijutusta. Haastattelut ja havainnoinnit on litteroitu ja tematisoitu aiheittain. Haastatteluaineiston analyysissa esiin tulleet kertomukset liitettiin tutkimuskirjallisuudessa esiintyviin käsityksiin kulttuuriperinnön luonteesta ja muuttu-misesta. Havainnointi¬aineistoa ja haastateltujen oppaiden näkemyksiä opastuksista ja niiden välittämästä tiedosta vertailtiin lehtijutuissa esiintyviin käsityksiin. Opastetut kierrokset rakentuvat joka kerta osallistujien mukaan. Oppaat muokkaavat kierrosta paitsi verbaalisen palautteen, myös tulkitsemiensa eleiden, ilmeiden ja asentojen perusteella, käynnistäen kulttuuriperintöprosessiin kuuluvan neuvottelun. Kulttuuriperintöprosessin jatkuva läpikäyminen kehittää opasta työssään. Opaskoulutus on kulttuuriperintöprosessin kannalta tärkeä. Koulutuksessa syntyy osalli-suuden kokemusta, joka johtaa kulttuuriperintöyhteisön jäseneksi, kun jaettua historiaa liitetään menneen jälkeen ja kun oppaat rakentavat itsestään historiatietoista Hämeen linnan toimijaa. Linnaa tutkineiden luennoitsijoiden käyttäminen opaskoulutuksessa tukee oppaiden käsitystä roolistaan jaetun historian asiantuntijoina. Kierrosten pääasiallisena sisältönä on historiatieto linnasta. Erityisenä murroskohtana sisällössä näkyy linnaa koskevan tutkimuksen muuttuminen rakennushistoriapainotteisesta sosiaalihistoriapainotteiseksi. Käsitykset historiatiedosta ja kuulijoiden odotuksista voivat olla ristiriidassa, näin erityisesti kummitustarinoiden kohdalla. Suurin osa haastatelluista on pyrkinyt välttämään fiktiivisiä tarinoita keskittymällä faktatiedon kertomiseen. Lehtiartikkeleiden perusteella kummitusjuttujen vähemmälle jättämisen voi tulkita periytyvän restaurointiajalta, jolloin linnan tutkijat eivät ole kertoneet fiktiivisiä tarinoita, joten sel¬laisia ei ole oppaiden tutkijoilta saamaan jaettuun historiaan kuulunut. Osa oppaista pitää kuitenkin fiktiivisiä tarinoita opastetun kierroksen sisältöön kuuluvina ja myös osa kävijöistä ja linnasta kirjoittaneista toimittajista olettaa fiktion kuuluvan linnan tarjoamaan jaettuun historiaan.

On separation of concurrency and conflicts in acyclic process models

Recently, a new approach for structuring acyclic process models has been introduced. The algorithm is based on a transformation between the Refined Process Structure Tree (RPST) of a control flow graph and the Modular Decomposition Tree (MDT) of ordering relations. In this paper, an extension of the algorithm is presented that allows to partially structure process models in the case when a process model cannot be structured completely. We distinguish four different types of unstructuredness of process models and show that only two are possible in practice. For one of these two types of unstructuredness an algorithm is proposed that returns the maximally structured representation of a process model.

On application of structural decomposition for process model abstraction

Real world business process models may consist of hundreds of elements and have sophisticated structure. Although there are tasks where such models are valuable and appreciated, in general complexity has a negative influence on model comprehension and analysis. Thus, means for managing the complexity of process models are needed. One approach is abstraction of business process models-creation of a process model which preserves the main features of the initial elaborate process model, but leaves out insignificant details. In this paper we study the structural aspects of process model abstraction and introduce an abstraction approach based on process structure trees (PST). The developed approach assures that the abstracted process model preserves the ordering constraints of the initial model. It surpasses pattern-based process model abstraction approaches, allowing to handle graph-structured process models of arbitrary structure. We also provide an evaluation of the proposed approach.

Reducing complexity of large EPCs

Business processes are an important instrument for understanding and improving how companies provide goods and services to customers. Therefore, many companies have documented their business processes well, often in the Event-driven Process Chains (EPC). Unfortunately, in many cases the resulting EPCs are rather complex, so that the overall process logic is hidden in low level process details. This paper proposes abstraction mechanisms for process models that aim to reduce their complexity, while keeping the overall process structure. We assume that functions are marked with efforts and splits are marked with probabilities. This information is used to separate important process parts from less important ones. Real world process models are used to validate the approach.

Analysis of simplified variants of SHA-256

In this paper we analyse the role of some of the building blocks of SHA-256. We show that the disturbance-correction strategy is applicable to the SHA-256 architecture and we prove that functions Σ, σ are vital for the security of SHA-256 by showing that for a variant without them it is possible to find collisions with complexity 2^64 hash operations. As a step towards an analysis of the full function, we present the results of our experiments on Hamming weights of expanded messages for different variants of the message expansion and show that there exist low-weight expanded messages for XOR-linearised variants.

Mikä ohjaa kirkon työnohjaajaa? : Haastattelututkimus työnohjaajien teoreettisista lähestymistavoista

tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kirkon työnohjauksen teoreettisia lähtökohtia työnohjaajien itsensä kuvaaminen. Kirkon työnohjausta on kaikkineen tutkittu vvarsin vähän. Tutkimuksessa noudatettiin kvalitatiivista konstruktivisista paradigmaa, jonka tavoitteina olivat tutkittavan ilmiön ymmärtäminen ja rekonstruktio. Induktiivisen tutkimusotteen mukaisesti etenevät tutkimusprosessi oli luonteeltaan kuvaileva ja analyyttis-synteettinen käsitteellistäminen. Tutkimuksen pääaineisto muodoistui Päijät-Hämeen seudulla asuvien kirkon työnohjaajien (n=12) teemahaastatteluista. Rinnakkaisaineistona käytettiin psykiatrian työnohjauksen (n=6) vastaavanlaisia haastatteluja. Kirkon ja psykiatrian työnohjaajien yhteisiä taustateorioita olivat psykodynaaminen teoria, systeemiteoria ja narratiivisuus. Käsitteellistämisprosessissa muodostettiin kirkon työnohjauksesta seuraavat kategoriat: 1) Pastoraalisuus (laajasti ymmärtäen), 2)Ihmisen integroituva kehitys ja 3) Ajattelu- ja toimintamallien muutos. Pääkategoriat ilmentävät työnohjaajien näkemysten kokonaisvaltaisuutta ja integroinnin tavoitetta, joka ei kuitenkaan ole stabiili, vaan avoin myös muutoksille. Pastoraalipsykologian ja psykodynaamisen teoria painotus johtaa työnohjattavien kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen. Työnohjausta tarkasellaan silloin osana ohjausta, ei niinkään suhteessa ohjattavan työhön. Suhde ohjattavan työhön onkin kirkon työnohjauksessa erityistä huomiota vaativa kysymys. Avainsanat: työnohjaus, taustateoriat, teoreettiset lähestymistavat, konstruktivismi

Ikääntyminen maalaiskylässä

Aging in a country village This dissertation examines what kind of environment of aging a small country village is, who elderly villagers are and what kind of everyday life they have. The qualitative material gathered through ethnographic field work at a village situated in Southern Finland consists of a field work diary and 34 interviews of elderly villagers. The dissertation is based on social gerontology and village research. The key concepts are: the environment of aging; locality and local identity; and way of life. The village is examined as a social and physical environment of aging. Difficulties regarding mobility are the biggest challenges for elderly villagers in their everyday life. The social environment of aging is constructed by historical, cultural and local factors. The village community is formed by many small sub-communities. An elderly villager s status in a village community and her/his social competence affect the formation of her/his social network and the quality of her/his environment of aging. The dissertation examines the local identities of older villagers and their relationships to the village. The local identities can be based on the village, memories or on many places, or a place and places may not be of great importance for a person s identity. The local identity of an older villager affects her/his experiences of living in the village and her/his future plans to move away from the village. The everyday life of an older villager is constructed by rhythms, routines and repetitions. However, there are differences between how everyday lives are arranged among elderly villagers, which are explained by the concept of a way of life. Four ways of life were found. Nature and its importance are a background to all four ways of life. A traditional way of life is based on continuity and hard work, a family-oriented way of life on family members and relatives. A mobile way of life is characterized by symbolic and concrete mobility. An original way of life is marked by independent loneliness . In practice, a person s way of life is always constructed by two or many ways of life.

Hila- ja kuviotason laskennan vaikutus kuvion kokonaistilavuuteen, tallennustilaan ja laskentaaikaan teoreettista läpimittajakaumaa ja runkolukusarjaa käyttämällä

Metsäsuunnittelussa tarvittavan metsävaratiedon keräämisessä ollaan Suomessa siirtymässä kuvioittaisesta arvioinnista laserkeilaus- ja ilmakuvapohjaiseen kaukokartoitukseen. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää kuvion kokonaistilavuuden ja läpimittajakauman ennustamisen tarkkuus koealan metsikkö- ja puustotunnuksista MSN-, PRM-, ML- ja FMM-menetelmiä sekä Weibull-jakaumaa hyödyntäen seuraavilla tavoilla: 1. PRM-menetelmällä hilatasolla, 2. PRMmenetelmällä kuviotasolla, 3. ML-menetelmällä hilatasolla ja 4. ML-menetelmällä kuviotasolla. Lisäksi kuvion kokonaistilavuuden ennustamisen tarkkuus selvitettiin hyödyntäen kuviolle tuotettua runkolukusarjaa. Tulokset laskettiin puulajikohtaisesti männylle, kuuselle, koivulle ja muille puulajeille. Puulajien tulokset laskettiin kuviotasolla yhteen. Lisäksi selvitettiin menetelmien laskenta-ajan ja tallennustilan tarve. Tutkimuksen aineistona käytettiin Hämeen ammattikorkeakoulun Evon toimipisteen metsistä mitattuja kiinteäsäteisiä ympyräkoealoja, joita oli 249 kappaletta. Hakkuukoneella mitattiin 12kuvion, joiden pinta-alat vaihtelivat välillä 0,2 – 1,94 hehtaaria, puustotiedot. Aluepohjaisen laserkeilausaineiston pulssin tiheys oli 1,8/m2 ja ilmakuvien pikselikoko 0,5 metriä. Kuvion kokonaistilavuus ennustettiin tai estimoitiin laserkeilaus- ja ilmakuva-aineiston piirteiden avulla koealojen puustotunnuksista. Tulokset laskettiin erikseen kaikille kuvioille ja kuvioille, joiden pinta-ala oli yli 0,5 hehtaaria. Yli 0,5 hehtaarin kuvioita oli 8 kappaletta. Kuvion hilojen naapureina käytettiin 1 - 10 koealaa. Menetelmästä ja naapurien määrästä riippuen kokonaistilavuuden suhteellinen RMSE ja harha vaihtelivat välillä 20,76 – 52,86 prosenttia ja -12,04 – 46,54 prosenttia. Vastaavat luvut yli 0,5 hehtaarin kuvioilla olivat 6,74 – 59,41 prosenttia ja -8,04 – 49,59 prosenttia. Laskenta-aika vaihteli menetelmien ja käytettyjen naapurien määrän mukaan voimakkaasti. Kehittyneemmällä ohjelmoinnilla ja ohjelmistolla laskenta-ajat voivat laskea merkittävästi. Tallennustila ei testatuilla menetelmillä ole rajoittava tekijä laajassakaan mittakaavassa. Läpimittajakauman perusteella PRM-menetelmä ennustaa puulajille erittäin kapean läpimittajakauman, jos koeala koostuu vain muutamasta lähes samankokoisesta puusta. Tämä vaikutti tuloksiin erityisesti menetelmällä PRM2.