Gudinnan Hathor : en studie ur metallurgiverksamhetens perspektiv som belyser auktoritära strukturer i forna Egypten

Denna studie undersöker gudinnan Hathors funktion i forna Egypten med utgångspunkt från metallurgiverksamheten som Hathor var beskyddare över. Studien undersöker vad för behov som uppstår i metallurgikontexten och hur denna kan ha påverkat och speglats i förställningar kring gudinnan Hathors funktion i forna Egypten. Studien stödjer sig på William Padens teori om religiösa Världar för att därigenom belysa hur behov i en specifik kontext kan spelgas i den Religiösa Världen. Undersökningen baseras på tolkningar av en rad olika forskningsrapporter. Dels etnografiska dokumentationer om metallurgikontexter ifrån Afrika söder om Sahara, arkeologiska utgrävningar från gruvområdet i Timna i Sinai och forskares interpretationer kring gudinnan Hathors funktion i forna Egypten. Ifrån metallurgiverksamheten studerades dels hur den äldre teknologin fungerade och hur den inverkade på religiösa föreställningar och den auktoritära strukturen i Afrika. Därtill vad för sorts belägg som finns för metallurgiverksamhet i Timna i Sinai och hur gudinnan Hathors kults närvaro i gruvområdet kom till uttryck. Dessutom studeras forskares interpretationer som rör gudinnan Hathors kults funktion, auktoritära struktur och kultens förhållande till konungen i forna Egypten. Dessa uppgifter analyserades därefter och studien visar starka indikationer på att gudinnan Hathor skapades och användes i syfte att gagna en begränsad grupps intresse i forna Egypten. Att gudinnan Hathors funktion och de offentliga festivalerna var till för att upprätthålla en auktoritär struktur och vidmakthålla smidessläktets och prästerskapets makt.

Tennessee Williams's Cat on a hot tin roof or the dramatic aptitudes of the goddess Diana

The aim of this article is to show which are the dramatic "yields" of the inclusion of the reference to the goddess Diana in Tennessee Williams's Cat on a Hot tin Roof. In the author's opinion, it does not deal simply with a meaningful reference; on the contrary, the accurate analysis of Williams's text proves that it is a true nuclear and cohesive element of the whole drama.

Feeling vs. Being like a Domestic Goddess: Cookbooks and Lifestyle Choices

Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee, miten keittokirjat muovaavat pääasiassa naispuolista lukijakuntaansa. Tärkein kysymys, johon tutkielmassa on etsitty vastausta on, että onko naisilla, menneiden sukupolvien taisteltua vuosikymmeniä tasa-arvon puolesta, oikeus valita viettää aikaa keittiössä ja oikeasti nauttiakin siitä. Kahtena päälähteenä tutkielmassa on käytetty brittiläisen Nigella Lawsonin keittokirjoja How to Eat ja How to be a Domestic Goddess. Näiden kirjojen analysoinnin ja muiden lähteiden avulla tutkielmassa on käsitelty ruuanlaiton ja leipomisen nautittavuutta ja sitä onko se ylipäätään sallittua vai syntistä. Lawson on julkaissut urallaan sitten vuoden 1998 yhteensä yhdeksän keittokirjaa, joiden lisäksi kirjojen tueksi on tehty useita televisiosarjoja. How to Eat on yleispätevä opas hyvän ruuan nautintoihin ja periaatteisiin, How to be a Domestic Goddess taas sisältää lähinnä leivontareseptejä. Nämä kaksi kirjaa ovat Lawsonin ensimmäiset keittokirjat. Nigella Lawsonin keittokirjat eivät ole vain reseptikokelmia eivätkä reseptit vain aineisosalistoja ja valmistusohjeita. Lawsonin kirjoja voi lukea kirjallisuutena eikä vain reseptien takia. Lawson viittaa usein naisen asemaan ja yrittää vakuuttaa lukijoitaan ruuanlaiton ja leipomisen nautittavuudesta.

The world of the Sumerian mother goddess : an interpretation of her myths

The present study is an interpretation of the two myths copied in the Old Babylonian period in which the Sumerian mother goddess is one of the main actors. The first myth is commonly called “Enki and Ninḫursaĝa”, and the second “Enki and Ninmaḫ”. The theoretical point of departure is that myths have society as their referents, i.e. they are “talking about” society, and that this is done in an ideological way. This study aims at investigating on the one hand which contexts in the Mesopotamian society each section of the myths refers to, and on the other hand which ideological aspects that the myths express in terms of power relations. The myths are contextualized in relation to their historical and social setting. If the myth for example deals with working men, male work in the area during the relevant period is discussed. The same method of contextualization is used regarding marriage, geographical points of reference and so on. Also constellations of mythical ideas are contextualized, through comparison with similar constellations in other Mesopotamian myths. Besides the method of contextualization, the power relations in the myths are investigated. According to this latter method, the categories at issue, their ranking, as well as their changed ranking, are noted. The topics of the myths are issues important for the kingship and the country, such as irrigation, trade, health and healing, birth, collective work, artisanry and rivalry. All these aspects are used in order to express what the power relations between the goddess Ninḫursaĝa/Ninmaḫ and the god Enki look like. The relations are negotiated and recalibrated, which leads to the goddess getting a lowered status. Part of the negotiations and recalibrations is gender behavior, which is related to historical developments in society. The present work points to the function of these myths as tools of recalibrating not only deities, but also men and women in society.

Snake Goddess

Mixed Media 40 x 36"

Tomb Chapel of Nebamun, interior, The pool in Nebamun's estate garden: date-palms, sycomores and mandrakes hedge the pool which teems with fish and fowl; the goddess of the sycomore, surrounded by her produce, is shown in the top right-hand corner

Thebes (deserted settlement), Egypt; H: 2 ft. 1 13/64 in.; W: 2 ft. 4 47/64 in. (painting); painted plaster

The lost goddess /

Potter, D., cl.of 1896.

Statue of the Primordial Goddess, Mother of the Dipper

H: 2 ft. 11/64 in.; gilt bronze

The blind goddess : being a tale of to-day, showing some of the undercurrents of a big city.

Mode of access: Internet.

The virgin goddess, a tragedy.

Mode of access: Internet.