Troparium -prosarium Narbonense.

F. 1 Chant des généalogies et épîtres farcies pour Noël et l'Épiphanie. F. 9 « Kyrie » farcis, classés par tons. F. 24 « Gloria » farcis. F. 41-199v Prosier des principales fêtes du temporal et du sanctoral : — s. Nazaire (132) ; — ss. Just et Pasteur (136 et 175) ; — ste Eulalie (165v) ; — ss. Nazaire et Celse (addit. XIIIe s.) (197). F. 200 « Sanctus » farcis. F. 216 « Agnus » farcis. F. 217v et 218 « Christus vincit... », avec addition des noms de Grégoire X et Philippe III. F. 220 « O Redemptor, sume carmen... » cf. Chevalier n° 13616, et « Kyrie » farci (addit. XIIIe s.).

Gloria o maldición del individualismo moderno según Louis Dumont

Este artículo discute la noción de individualismo en Louis Dumont, partiendo sobretodo de una reconstitución del encuentro entre sus perspectivas metodológica -- que tiene como base el estudio antropológico de la civilización indiana -- y teórica, referida a la relación entre individuo y sociedad en una llave propiamente maussiana. Por el hecho de saberse que Dumont se utiliza de un abordaje al mismo tiempo comparativo y estructural, lo que se busca es mostrar que el individualismo, al mismo tiempo que se presenta ideologicamente como opuesto a la jerarquía típica de sistemas como las casta indianas, mantiene propiedades lógicas semejantes, en lo que se refiere a la relación entre los valores y las prácticas sociologicamente "englobadas" y veladas. De este modo es posible entender, a partir de este pensamiento, como en el interior del mismo sistema individualista -- liberal e igualitario -- hay espacio para ideologías totalitarias y racistas, como perversiones jerárquicas que trabajan la desigualdad en planos sociologicamente asimétricos como la "naturaleza".

Narrative change in Gloria Films: Comparing various processes of therapeutic innovation

Aims: The present study focuses on the analysis of novelty emergence in classic Gloria Films with Rogers, Perls, and Ellis to understand how the same client formulated her own problem and if and how change occurred in those three sessions. Method: The Innovative Moments Coding System was applied to track innovative moments (IMs) and their themes. Results: The session with Rogers showed more diversity in disclosed problems and themes of IMs, as well as a higher proportion of reflection IMs. The session with Perls demonstrated a high proportion of protest IMs. The session with Ellis showed less innovation than other sessions. The changes found were based mostly on reflection and protest IMs in three sessions. Conclusion: Narrative innovations occurred in the three single sessions. The type of dominant innovation is consistent with the therapeutic model and the IMs model. The exploration of the IMs’ themes allowed a more precise identification of Gloria's new narrative positions and their development throughout those sessions.

Patterns of geographic variation in allozymes of the Olympic salamander, Rhyacotriton Olympicus (Caudata: Dicamptodontidae) : a contribution in celebration of the distinguished scholarship of Robert F. Inger on the occasion of his sixty-fifth birthday / David A. Good, Gloria Z. Wurst [and] David B. Wake.

n.s. no.32(1987)

De gloria antiquitatis gentis temere non contemnenda

Invocatio: I.N.J.

De gloria brutorum, sive sensibus internis

Invocatio: Q.F.F.Q.V.E.S.S.T. KREIKKAA En to Theo upsiso onomati.

De gloria coronae haereditariae prae electiva

Variantti A.

De gloria Dei ex justa consideratione fertilitatis terrae

Invokaatio: A kai O.

Punakoneen hiipuva gloria: Yleisradion ja Helsingin Sanomien urheilujournalismin suhde Neuvostoliittoon sekä entisiin neuvostotasavaltoihin vuosien 1988–1994 olympialaisissa

Tutkielman aiheena on suomalainen urheilujournalismi ja sen suhde itänaapuriin. Tarkoituksena on vertailla sen mahdollista muutosta Neuvostoliiton ajalta ja verrata sitä aikaan sen hajoamisen jälkeen. Vertailukohteiksi olen valinnut Calgaryn ja Soulin olympialaiset vuodelta 1988 ja Albertvillen ja Barcelonan olympialaiset vuodelta 1992 sekä Lillehammerin talvikisat vuodelta 1994. Miten urheilujournalismin painotukset ovat muuttuneet olympiauutisoinnissa? Primäärilähteenä käytän Helsingin Sanomien urheilutoimituksen olympiauutisointia ja Yleisradion Urheiluruutua sekä sen olympiauutisointia. Taustana käytän suomalaisten urheilutietokirjojen olympia-analyysejä ja yhteenvetoja kyseisistä kisoista. Käsittelen myös Ville Pernaan jakoa, jolla hän jakaa Suomen ja Neuvostoliiton suhteet ja ystävyyspolitiikan kolmeen tasoon. Tarkastelen myös yleisesti Suomen ja Neuvostoliiton suhteita, suomettumisen käsitettä sekä journalismia laajemmin. Keskeisin tutkimustulos tutkielmassani on, että Neuvostoliiton erityisasema suomalaisessa urheilujournalismissa oli merkittävä. Neuvostoliiton hajottua pienempien entisten neuvostotasavaltojen edustajiin, kuten Baltian maiden urheilijoihin, suhtauduttiin positiivisemmin kuin venäläisiin. Tämän lisäksi varsinkin jääkiekon asetelma muuttui urheilujournalistien käsittelyssä suhteessa Suomen itänaapuriin.

Punakoneen hiipuva gloria: Yleisradion ja Helsingin Sanomien urheilujournalismin suhde Neuvostoliittoon sekä entisiin neuvostotasavaltoihin vuosien 1988–1994 olympialaisissa

Tutkielman aiheena on suomalainen urheilujournalismi ja sen suhde itänaapuriin. Tarkoituksena on vertailla sen mahdollista muutosta Neuvostoliiton ajalta ja verrata sitä aikaan sen hajoamisen jälkeen. Vertailukohteiksi olen valinnut Calgaryn ja Soulin olympialaiset vuodelta 1988 ja Albertvillen ja Barcelonan olympialaiset vuodelta 1992 sekä Lillehammerin talvikisat vuodelta 1994. Miten urheilujournalismin painotukset ovat muuttuneet olympiauutisoinnissa? Primäärilähteenä käytän Helsingin Sanomien urheilutoimituksen olympiauutisointia ja Yleisradion Urheiluruutua sekä sen olympiauutisointia. Taustana käytän suomalaisten urheilutietokirjojen olympia-analyysejä ja yhteenvetoja kyseisistä kisoista. Käsittelen myös Ville Pernaan jakoa, jolla hän jakaa Suomen ja Neuvostoliiton suhteet ja ystävyyspolitiikan kolmeen tasoon. Tarkastelen myös yleisesti Suomen ja Neuvostoliiton suhteita, suomettumisen käsitettä sekä journalismia laajemmin. Keskeisin tutkimustulos tutkielmassani on, että Neuvostoliiton erityisasema suomalaisessa urheilujournalismissa oli merkittävä. Neuvostoliiton hajottua pienempien entisten neuvostotasavaltojen edustajiin, kuten Baltian maiden urheilijoihin, suhtauduttiin positiivisemmin kuin venäläisiin. Tämän lisäksi varsinkin jääkiekon asetelma muuttui urheilujournalistien käsittelyssä suhteessa Suomen itänaapuriin.