“Jo wunderbar so im apriu kann man nicht mehr erwarten, capisci?” Multilingualism in a German language class for retired Italian migrants in Berne

Our proposal presents some aspects and results of a project of the University of Bern dealing with the consequences of retirement on multilingual competences. Referring to De Bot (2007), who defined "language related major life events" as moments in life relevant for changes in multilingual competences, we assume that retirement can be a turning point in a language biography. Firstly, there are phenomena, such as the cessation of the use of a foreign language, which was formerly related to work. Secondly, retirement might elicit the improvement of foreign language skills as a way to spend excess time after retirement or as a “cognitive exercise”. Many language schools have identified the people of advanced age as a group of major interest and increasingly offer so-called 50+ (fifty plus) courses in their curriculum. Furthermore, the concept of lifelong learning is increasingly gaining importance, as the reference by the European commission (LLP) indicates. However, most of the programs are intended for educated middle-class people and there are considerably fewer offers for people who are less familiar with learning environments in general. The present paper aims at investigating the multilingual setting of an offer of the second kind: a German language course designed for retired, established Italian workforce migrants living in the city of Berne, Switzerland. The multilingual setting is given by the facts that migrants living in Berne are confronted with diglossia (Standard German and Swissgerman dialects), that the Canton of Berne is bilingual (German and French) and that the migrants' mother tongue, Italian, is one of the Swiss national languages. As previous studies have shown, most of the Italian migrants have difficulties with the acquisition of Standard German due to the diglossic situation (Werlen, 2007) or never even learnt any of the German varieties. Another outcome of the linguistic situation the migrants are confronted with in Berne, is the usage of a continuum of varieties between Swissgerman dialect and Standard German (Zanovello-Müller, 1998). Therefore, in the classroom we find several varieties of German, as well as the Italian language and its varieties. In the present paper we will investigate the use of multilingual competences within the classroom and the dynamics of second language acquisition in a setting of older adults (>60 years old), learning their host country’s language after 40 years or more of living in it. The methods applied are an ethnographic observation of the language class, combined with qualitative interviews to gain in-depth information of the subjects’ life stories and language biographies.

English L2 Learners’ Speech – And How the Spoken Language Course Affects Its Lexical Richness

Tässä sivuaineen tutkielmassa tarkasteltiin englannin kielen sanaston kehitystä lukion vieraan kielen syventävän suullisen kurssin aikana. Tutkimuksessa selvitettiin, miten oppilaiden sanastollinen rikkaus muuttuu puhutussa kielessä. Sanastollista rikkautta analysoitiin sanastollisen variaation ja sanastollisen tiheyden mittareilla. Työssä hyödynnettiin pitkittäistutkimusasetelmaa eli verrattiin yhden oppilasryhmän puhetta sekä ennen lukion englannin kielen suullista kurssia että sen jälkeen. Osanottajia oli yhteensä yhdeksän, jotka kaikki olivat lukion toisella vuosikurssilla. Osallistujien tekemät suulliset testit olivat osa Turun yliopiston keräämää tutkimuskäyttöön tarkoitettua materiaalia. Äänitteistä tehdyt transkriptiot muokattiin tätä tutkimusta varten sopiviksi, jonka jälkeen niistä mitattiin sanastollista rikkautta erilaisilla mittareilla. Aineistoa tutkittiin määrällisin menetelmin. Tulokset osoittavat, että keskimääräisesti sekä puheen sanastollinen variaatio että sanastollinen tiheys kehittyivät kurssin aikana hiukan. Toisin sanoen oppilaat käyttivät kurssin jälkeen tehdyssä testissä aavistuksen verran monipuolisempaa sanastoa, ja sisältösanojen osuus kieliopillisiin sanoihin nähden oli hieman suurempi kuin ennen kurssia. Kurssin aikana oppilaiden aktiivisessa sanavarastossa tapahtunut kehitys ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevää. Lisäksi tutkimus osoitti, että osallistujien väliset erot olivat suuria, mutta erot tasoittuivat jonkin verran kurssin jälkeen. Tutkimustulosten perusteella voidaan olettaa englannin kielen suullisen kurssin sekä lisänneen oppilaiden sanastollista rikkautta että tasoittaneen yksilöllisiä eroja, yhdessä monien muiden mahdollisten tekijöiden kanssa. Tutkimusotoksen pienuuden vuoksi tuloksia ei kuitenkaan voida yleistää. Jatkossa olisi mielenkiintoista laajentaa tutkimusnäkökulmaa koskemaan muitakin sanastollisen rikkauden osa-alueita kuten sanastollista sofistikaatiota. Olisi myös mielenkiintoista sisällyttää tutkimukseen oppilaiden passsiivisen sanavaraston mittaaminen ja mahdollisesti tutkia englannin kielen suullisen kurssin vaikutuksia oppilaiden suullisen kielitaidon kehittymiseen laajemminkin kuin vain sanavaraston osalta.

Na 1 Nachlass Max Horkheimer, 711 - Zu "Image de la France. Un sondage de l'opinion publique allemande" und "Enquête sur l'écoute et les conditions d'efficacité des émissions en langue allemande de la Radiodiffusion Francais à destination de l'Allemangne" sowie "The Effectiveness of Candid versus Evasive German-Language Broadcasts of the Voice of America. Final Report" (p. IX 185.3-22 - IX 186)

3. "Plan d'ensemble d'une enquête sur les attitudes generales de la population allemande a l'egard de la France et leurs consequences en ce qui concerne l'orientation des emissions en langue allemande de la radiodiffusion francaise", 18.05.1953. Typoskript, 7 Blatt; 4. "Note" Über Methode, Forschungsrichtung und Reichweite der Ergebnisse der Untersuchung; 18.05.1953; Typoskript, 7 Blatt; 5. "Note" Über Geschichte und Tätigkeit des Instituts für Sozialforschung; 18.05.1953; Typoskript, 5 Blatt; 6. Memorandum des Instituts zu Verfahren und ergebnissen der Untersuchung; 1954 [?]; Typoskript, 2 Blatt; 7.-17. Décamps, Jacques: Memoranden; 7. Memorandum, 12.09.1953; Typoskript, 1 Blatt; 8. "Memorandum re: Besprechung in Bad Godesberg in Bezug auf die französische Studie, am 04.September 1953", 10.09.1953. Typoskript, 1 Blatt; 9. "Memorandum re: Vorhaben des 'Centre d'Etudes Sociologiques, Paris', eine deutsch-französische Arbeitsgemeinschft für die Durchführung von Gemeindestudien zu gründen", 15.06.1953. Typoskript, 1 Blatt; 10. "Memorandum über den Besuch von M. Jean L. Pelosse, Centre d'Etudes sociologiques Paris", 12.06.1953. Typoskript, 3 Blatt; 11. "Bericht über die 'Journées d'Etudes eurropéennes sur la Population' Paris, 21., 22. und 23. Mai 1953", 01.06.1953; 12. "Bericht über den Stand der Verhandlungen mit dem Französischen Auswärtigen Amt und dem französischem Rundfunk. Besprechungen in Paris am 27. und 28. Mai 1953", 01.06.1953. Typoskript, 2 Blatt; 13. Angaben für Max Horkheimer zur Übergabe von Memoranden, Projektbeschreibungen und Briefentwürfen, Mai 1953; Typoskript, 1 Blatt; 14. "Bericht über das 'Institut National d'Etudes Démographiques'", 07.05.1953. Typoskript, 4 Blatt; 15. "Memorandum re: Methode der Gruppendiskussion", 04.05.1953. Typoskript, 1 Blatt; 16. "Besprechung im 'Institut francaise d'Opinion Publique, Paris' und bei der hohen Behörde Luxemburg" 30.04.1953; 17. "Besprechung im Auswärtigen Amt und bei dem französischen Rundfunk", 29.04.1953. Typoskript, 6 Blatt; 18. Horkheimer, Max: 1 Brief an den französischen Botschafter in der Bundesrepublik Deutschland, ohen Ort, ohne Datum; Typoskript, 1 Blatt; 19. Radiodiffusion-Télévision Francaise, le Directeur: 1 Briefabschrift an Jacques Décamps, Paris, 09.03.1954; 1 Blatt; 20. Plessner, Helmuth: 1 Brief an den französischen Außenminister, ohne Ort, 18.05.1953; 1 Blatt; 21. Plessner, Helmuth: 1 Brief an Radiodiffusion Francaise, ohne Ort, 18.05.1953; 1 Blatt; 22. Plessner, Helmuth: 1 Brief an den Ministerialrat der Sektion "Agences et Radio" im französischem Außenministerium, ohne Ort, 18.05.1953; 1 Blatt; "The Effectiveness of Candid versus Evasive German-Language Broadcasts of the Voice of America. Final Report", 1953. Typoskript, gebunden, 432 Blatt;

Elements of the reception of aristotelian thought in 19th century german-language philosophy and economics

La cuestión de la interpretación de Aristóteles por parte de la Academia alemana del siglo XIX es de interés tanto para filósofos como para economistas. Esto se debe a que el pensamiento clásico constituyó una cuestión de discusión e inspiración para el Idealismo, el Hegelianismo, el Historicismo y los economistas históricos alemanes (comenzando por Roscher) y su oponente austríaco, Carl Menger, fundador de la Escuela Austríaca de Economía. De este modo la filosofía antigua permaneció vigente. Al evaluar esta recepción, en este trabajo se muestra que el debate sobre entidades colectivas versus individualidad encuentra allí una base, y el individualismo metodológico, una justificación. Esto resulta útil aún hoy en el siglo veintiuno, en que presenciamos una crisis de la corriente principal de la economía.

German conversation grammar : a new and practical method of learning the German language /

Mode of access: Internet.

Phonetics of the New High German language.

Mode of access: Internet.

Germania : a fortnightly journal for the study of the German language and literature.

Ceased with June? 1901. Cf. Arndt.

A new method of learning the German language embracing both the analytic and synthetic modes of instruction /

Mode of access: Internet.

A grammar of the German language,

Mode of access: Internet.

A complete analysis or grammar of the German language: being a philological view, both theoretical and practical, of its construction, analogies, and various properties ...

Mode of access: Internet.

A grammar of the German language.

Mode of access: Internet.