Yritys- ja pääomatuloverouudistuksen vaikutus konsernien yritysjärjestelyihin.

Tutkimuksessa selvitetään yritys- ja pääomatuloverouudistuksen vaikutuksia konsernien sisäisiin yritysjärjestelyihin. Päätavoite oli selvittää, onko verouudistuksella todellista vaikutusta konsernirakenteiden muuttamisessa käytettyjen yritysjärjestelykeinojen valintaan. Alatavoitteista merkityksellisimmäksi muodostui verouudistuksen mukanaan tuomien epäkohtien etsiminen. Tytäryhtiöosakkeiden purkuvoiton muuttuminen verotuksessa verovapaaksi ja purkutappion vähennyskelvottomaksi, aiheuttaa houkutuksen pyrkiä yritysjärjestelyjen toteuttamiseen siten, että verotusta voidaan kiertää. Tutkimuksessa osoitettiin epäkohtia uudistuksessa, jotka mahdollistavat veronkiertämisen yritysjärjestelyissä. Tutkimustulos osoittaa verouudistuksella olleen vaikutusta yritysjärjestelykeinon valintaan, sillä uudistuksen jälkeen sekä purkamisen ja fuusion veroseuraamukset ovat emoyhtiön osalta toisiaan vastaavat. Merkitykselliseksi muodostuu uudistuksen jälkeen tytäryhtiön verotuksellinen asema. Se on jatkossa syytä selvittää ennen yritysjärjestelykeinon valintaa.

Yrityskaupat ja fuusiot yrityksen kasvun keinona

Yrityskauppojen sekä fuusioiden määrä sekä niiden merkitys ovat kasvaneet jatkuvasti markkinoiden muuttuessa yhä globaalimmiksi. Tämän vuoksi yrityskauppoja sekä fuusioita toteutettaessa, kaupan eri osapuolten tulee paneutua entistä tarkemmin siihen, onko kauppaa järkevää toteuttaa, mitä hyötyjä siitä seuraa, kuinka itse kauppaprosessi toimii sekä mitkä yrityskaupan sekä fuusion muodotovat osoittautuneet aikaisemmin menestyksekkäimmiksi. Yrityskauppaprosessin alussa ostajan ja myyjän on tärkeätä valmistautua huolellisestikauppaprosessiin. Ostajan tulee suorittaa perinpohjainen myyjän yrityksen taustan tutkiminen eli due diligence. Samassa yhteydessä tulisi suorittaa myynnin kohteena olevan yrityksen arvonmääritys substanssiarvon, tuottoarvon sekä goodwillin mukaisesti, jotta nähdään missä tilassa yritys oikeasti on. Samalla tulee myöspohtia erilaisia toimenpiteitä, joita pitää suorittaa ennen yrityskaupan toteutumista, kuin myös suunnitella neuvottelujen kulkua ja toimenpiteitä, joita yrityskaupan jälkeen on tehtävä. Työssä tarkastellaan myös, millä tavoin yrityskauppaa voidaan rahoittaa sekä mitä veroseuraamuksia myyjä kokee yrityskaupan myötä eri yritysmuodoissa. Tämän lisäksi työssä käsitellään taloudellisten tekijöiden lisäksi myös henkilöstökysymyksiä, joista käy ilmi, kuinka henkilöstö tulisi ottaaosaksi yrityskauppaa tiedottamisen kautta. Työn lopuksi esitetään käytännön tuloksia siitä, miten yrityskauppojen onnistuminen vaihtelee eri yrityskauppamuotojen välillä, onko ostettavan yrityksen koolla vaikutusta yrityskaupan onnistumiseen sekä mitä vaikutuksia yrityskaupoilla ja fuusioilla on yrityksen innovointikykyyn.

Perusteollisuus muuttuvassa toimintaympäristössä 2000-2030: Teknologiset kehitysmahdollisuudet

The aim of the study is to consider the technology potential in Finnish basic industry and the factors affecting it. Especially the need of research and development investments and their relation to different growth scenarios are evaluated. In basic industry the expected technological change is slow, as compared to the advancement in growth firms. On the other hand, it is possible for the basic industry to utilize progress of information technology and biotechnology when developing its own products and processes. The increase of energy intensiveness is essential trend with an impact on the nature of industrial development in the longrun. The integration process to global markets requires companies to find better investment projects. The adaptation happens partly throught specialization, which means that mergers and spin-offs will continue. On the other hand, better return for capital can be sought by shifting the focus towards research and development investments. This naturally means also a higher risk level.

Sisäinen muutosviestintä fuusiotilanteessa - Kansallis-Osake-Pankki Oy:n ja Suomen Yhdyspankki Oy:n fuusion käsittely KOP:n sisäisessä henkilöstöviestinnässä

Tutkielma pyrkii selvittämään millaista viestinnällistä järjestelmää käytettiin kerrottaessa Kansallis-Osake-Pankin henkilöstölle Kansallis-Osake-Pankin ja Suomen Yhdyspankin fuusiosta. Näkökulmana on henkilöstön asema viestin vastaanottajana. Tutkielma hahmottaa johdon taholta tulleita sisäisen viestinnässä käytettyjä äänenpainoja ja sävyjä. Lisäksi tutkielma etsii kahden pankin pääjohtajien muutospuheista sisällöllisiä eroja ja kunkin organisaation totuttuja viestintäkäytänteitä. Tutkimusmenetelmänä käytetään kvalitatiivista tutkimusta ja tutkimusinstrumenttina tässä tutkielmassa toimii diskurssianalyysi. Diskurssianalyysi on teoreettinen viitekehys, jonka tarkoituksena on etsiä mitä merkityksiä teksteissä tuotetaan ja nähdä kieli todellisuuden rakentajana. Tutkimusaineistona on Kansallis-Osake-Pankin henkilöstölehdet, Kansallis-Osake-Pankin ja Suomen Yhdyspankin vuosikertomukset, fuusioesite ja valikoidut aiheesta kirjoitetut lehtiartikkelit. Kansallis-Osake-Pankin sisäistä viestintää leimasi fuusiouutisen julkitultua kriisiviestinnän piirteet: huhujen karkoittaminen ja virallisen tiedon voimakas levittäminen. Fuusiouutisen alkushokin jälkeen KOP:n viestinnästä nousi esiin viisi teemaa: viestien henkilöityminen pääjohtajaan, empatia henkilöstöä kohtaan vaikeissa tilanteissa, yhteisöllisyys, henkilön huomioonottaminen ja läheisyys.

Yrityskulttuuri –interventio: case MeritaNordbanken

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää MeritaNordbankenin (nyk. Nordea) Suomessa pidettyjen yrityskulttuuriseminaarien jälkeistä aikaa ja mahdollisia vaikutuksia pankin Suomen organisaatiossa, sen suomalaisten työntekijöiden kautta. Tutkimus on laadullinen teemahaastattelututkimus. Sen empiirinen aineisto koostuu MeritaNordbankenin Suomen organisaatiossa suoritetuista teemahaastattelusta, jotka on tehty Helsingin alueella. Tutkimuksen viitekehys rakentuu voimakkaasti kulttuuriin liittyvien teorioiden ympärille. Tutkimuksen mukaan kulttuuriseminaari –intervention pohjalta ei ollut syntynyt konkreettisia organisaatiokulttuuriin liittyviä kehitystoimenpiteitä. Kuitenkin haastatteluista käy ilmi, että seminaari on muokannut osallistujien käsityksiä yksilötasolla. Intervention sisäistäminen ja eteneminen organisaatiossa tapahtuu siis yksilöiden toimintatapojen ja asenteiden muutosten kautta. Jos yrityskulttuuriseminaari on pystynyt vaikuttamaan siihen, että siihen osallistunut henkilö jäsentää toimintatapojaan ja asenteitaan uudestaan, on kulttuuriseminaari onnistunut.

Innovaatioyliopisto” mediassa – Innovatiivisuuden merkitykset TKK:n, HKKK:n ja TaiK:n fuusiota koskevassa lehtikirjoittelussa

Sanomalehdissä käyty keskustelu “innovaatioyliopistosta” eli Helsinkiin sijoittuvasta Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun fuusiohankkeesta on ollut vilkasta. Työnimestä huolimatta sisällöllinen keskustelu innovatiivisuudesta on ollut vähäistä. Tämän työn tutkimusmetodi on diskurssianalyysi. Sen keinoin pureudutaan innovatiivisuuden merkityksentymiseen yliopistofuusion kontekstissa. Laajasta kuuden sanomalehden artikkeliaineistosta vuosina 2005-2008 on valittu innovaatiodiskurssia edustava pääaineisto, jota on tulkittu sosiaalisesta ja kielellisestä näkökulmasta käsin. Innovatiivisuus yliopistokontekstissa merkityksentyi pääasiassa innovaatiojärjestelmien kautta. Perustutkimuksen tärkeä rooli innovaatioketjussa esittäytyi näkyvästi.

Positron emission tomography in the diagnosis and staging of pancreatic and neuroendocrine tumors

Tutkimuksen tausta ja tavoitteet: Viimeaikaisesta perinteisten kuvantamismenetelmien kehityksestä huolimatta sekä haima- että neuroendokriinisten (NE) kasvaimien diagnostiikka on haastavaa. Uudentyyppinen kuvantamismenetelmä, fuusio positroniemissiotomografia-tietokonetomografia (PET/TT), on lupaava näiden kasvainten erotusdiagnostiikassa ja levinneisyyden arvioinnissa. Huolimatta alustavista lupaavista tutkimustuloksista, PET/TT:n rooli on toistaiseksi vielä epäselvä sekä haima- että NE-kasvaimissa eikä se näin ollen ole vakiintunut kliiniseen hoitokäytäntöön. Väitöskirjatyön tavoitteena oli selvittää PET/TT -menetelmän käyttökelpoisuutta haima- ja NE-kasvaimien diagnostiikassa. Kahden ensimmäisen osatyön prospektiivisessa tutkimuksessa potilaat, joilla epäiltiin haimakasvainta, kuvannettiin PET/TT:llä käyttäen merkkiaineena fluorideoxyglukoosia (¹⁸F-FDG) kasvaimen aineenvaihdunnan arvioimiseksi ja kasvaimen verenvirtausta arviointiin käyttäen merkkiaineena radiovettä (¹⁵O-H₂O). Kolmen muun osatyön tavoitteena oli selvittää dihydroxyfenylalaniini (18F-DOPA) PET -menetelmää erilaisten NE-kasvaimien diagnostiikassa ja levinneisyyden arvioinnissa. Tulokset: Haimakasvaimien ensivaiheen diagnostiikassa ¹⁸F-FDG-PET/TT:llä oli korkeampi diagnostinen tarkkuus verrattuna titokoneleike- (TT) ja magneettikuvantamiseen (MK) (89% vs. 76% ja 79%). Etenkin pahanlaatuiseksi epäillyn sappitiehytahtauman erotusdiagnostiikassa ¹⁸F-FDG-PET/TT:n positiivinen ennustearvo (92%) oli korkea. Haimasyövän levinneisyyden arvioinnissa ¹⁸F-FDG-PET/TT:n herkkyys oli huono (30%) paikallisen taudin osoittamisessa. Sen sijaan etäpesäkkeiden osoittamisessa ¹⁸F-FDG-PET/TT oli merkittävästi herkempi menetelmä verrattuna TT ja magneettikuvantamiseen (88% vs. 38%). Verrattaessa erilaisten haimakasvaimien ja normaalin haimakudoksen aineenvaihduntaa ja verenvirtausta, aineenvaihdunta/verenvirtaus suhde oli merkittävästi korkeampi pahanlaatuisissa haimakasvaimissa (P<0.05). Lisäksi kasvaimen korkea aineenvaihdunta/verenvirtaus suhde viittasi huonompaan taudin ennusteeseen. ¹⁸F-DOPA-PET löysi seitsemän kahdeksasta insulinoomasta ja oli positiivinen myös kahdella potilaalla, joilla todettiin haiman saarakesoluhyperplasia. Perustuen alustaviin tuloksiin, rutiinikäytössä oleva karbidopa esilääke ennen ¹⁸F-DOPA-PET kuvantamista peitti insulinooma löydöksen kahdella potilaalla kolmesta. NE-kasvaiminen diagnostiikassa 82 potilaan aineisto osoitti ¹⁸F-DOPA PET kuvantamisen tarkkuudeksi 90%. Etenkin feokromosytoomien ensivaiheen diagnostiikassa ja NE-kasvaimen uusiutumaa epäiltäessä menetelmän tarkkuus oli korkea. Kokonaisuudessaan 59%:lla aineiston potilaista ¹⁸F-DOPA-PET kuvantamisella oli vaikutusta kliinisiin hoitoratkaisuihin. Johtopäätökset: PET/TT käyttäen merkkiaineena ¹⁸F-FDG:tä ja radiovettä osoittautui käyttökelpoiseksi menetelmäksi haimakasvaimien erotusdiagnostiikassa. Lisäksi ¹⁸F-FDG-PET/TT oli hyödyllinen haimasyövän etäpesäkkeiden arvioinnissa. Tutkimus osoitti myös ¹⁸F-DOPA-PET kuvantamisen olevan luotettava menetelmä insulinoomien ja muiden vatsan alueen NE-kasvaimien ensivaiheen diagnostiikassa sekä levinneisyyden arvioinnissa, etenkin muiden kuvantamislöydösten ollessa ristiriitaisia. PET kuvantamisella oli merkittävä vaikutus potilaiden kliiniseen hoitokäytäntöön sekä haima- että NE-kasvaimissa.

Yrityskauppojen kannattavuuden mittaaminen

Tässä kandidaatintyössä käsitellään yrityskauppojen kannattavuuden mittaamista ajallisesti yrityskaupan jälkeen. Työn toteutuksen tärkeyttä korostaa se, että aiemmissa opinnäytetöissä ja tutkimuksissa yrityskaupan kannattavuuden mittaamista on käsitelty lähes pelkästään osakkeenomistajien näkökulmasta. Tämä työ painottuu yrityskaupan sisäisen kannattavuuden mittaamiseen soveltuvien mittareiden käsittelyyn sekä niiden soveltuvuuteen eri yrityskauppatyypeissä. Työn tavoitteena on aikaansaada yhtenäinen selvitys yrityskauppojen kannattavuuden mittaamisesta olemassa olevan kirjallisuuden ja tutkimustiedon pohjalta. Työn lopussa työpari arvioi ja analysoi mittareiden soveltuvuutta eri yrityskauppatyyppeihin. Yrityskauppojen kannattavuuden mittaaminen pohjautuu kauppaan johtaviin motiiveihin ja sille asetettuihin tavoitteisiin. Yleisesti yrityskaupalla tarkoitetaan yritysostoja ja fuusioita, jotka voidaan vielä jakaa eri tyyppeihin toimialaerojen mukaan. Jaottelun perusteella voidaan havaita, etteivät kaikki kannattavuuden mittarit sovellu kaikkiin yrityskauppatyyppeihin. Yrityskauppojen kannattavuutta voidaan mitata sekä itsenäisesti havaittaviin tunnuslukuihin perustuen, objektiivisesti että epäsuoriin lukuarvoihin tai arvioihin perustuen subjektiivisesti. Objektiivisten kannattavuusmittareiden soveltuvuus eri yrityskauppatyyppeihin riippuu merkittävästi ostettavan ja ostavan yrityksen liiketoiminnan yhtenäisyydestä. Työssä esitettävän teoria- ja tutkimustiedon pohjalta esitellään 14 objektiivista kannattavuuden mittaria, joiden soveltuvuutta yrityskauppojen kannattavuuden mittaamiseen arvioidaan työn lopussa. Kaiken kaikkiaan yrityskaupan kannattavuuden mittaaminen tulee toteuttaa tapauskohtaisesti, jolloin voidaan varmistaa valittujen mittareiden antaman tiedon todenmukaisuus yrityskaupan vaikutuksiin liittyen.

Hyvinvointialan liikelaitokset Suomessa : Liikelaitostumisen syyt, toiminnan tavoitteet ja tulevaisuuden näkymät

Tämä tutkimus keskittyy hyvinvointialalla toimiviin ja hyvinvointipalveluja tuottaviin kunnallisiin liikelaitoksiin, joita tässä tutkimuksessa kutsutaan hyvinvointialan liikelaitoksiksi. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää hyvinvointialan organisaatioiden liikelaitostumisen syyt, hyvinvointialan liikelaitokselle asetetut organisaatiokohtaiset tavoitteet ja tulevaisuuden näkymät Suomessa. Tutkimus sisältyy Kuntapalveluiden fuusio -hankkeeseen, jonka tarkoituksena on parantaa kuntien yhteistoimintaa palvelutuotannossa (Turun yliopisto 2010). Tutkimuksessa hyvinvointiala on rajattu tarkoittamaan sosiaali- ja terveysalaa. Siten hyvinvointipalvelut tarkoittavat sosiaali- ja terveysalalla toteutettavia palveluita sekä hyvinvointialan liikelaitos sosiaali- ja terveysalalla toimivaa kunnallista liikelaitosta. Lisäksi tavoitteet tämän tutkimuksen yhteydessä tarkoittavat tavoitteita, jotka ovat itsenäisiä, tietylle hyvinvointialan liikelaitokselle perustamisvaiheessa asetettuja organisaatiokohtaisia tavoitteita, eivät sosiaali- ja terveysministeriön hyvinvointialan organisaatioille asettamia yleistavoitteita. Tutkimuksen aineisto kerättiin tutkimukseen kehitetyllä Webropol-kyselyllä, joka sisälsi sekä kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia kysymyksiä. Kyselyn 17 kysymystä kohdistui vastaajien ja heidän edustamiensa organisaatioiden taustamuuttujiin, hyvinvointialan organisaatioiden liikelaitostumisen syihin, organisaatiokohtaisiin tavoitteisiin ja hyvinvointialan liikelaitoksien tulevaisuuden näkymiin. Tutkimuksen kvalitatiivinen aineisto analysoitiin hyödyntämällä induktiivista päättelyä ja sisällönanalyysiä. Kvantitatiivista aineistoa kuvattiin objektiivisesti todettavin tosiasioin kuten lukumäärin ja prosenttiosuuksin. Hyvinvointialan organisaatioiden liikelaitostumisen syyt keskittyivät liikkumavaraan, reagointikykyyn ja joustavuuteen itsenäisessä päätöksenteossa, liiketaloudellisen ajattelutavan vahvistamiseen, alueelliseen yhteistyöhön sekä toiminnan kehittämiseen. Hyvinvointialan liikelaitoksille asetetut organisaatiokohtaiset tavoitteet keskittyivät puolestaan liiketaloudelliseen toimintaan, palveluihin ja niiden saatavuuden parantamiseen ja alueelliseen yhteistyöhön. Lisäksi hyvinvointialan liikelaitoksille asetetuiksi organisaatiokohtaisiksi tavoitteiksi mainittiin hyvinvointialan henkilöstöön liittyvät asiat sekä itsenäinen päätöksenteko. Tutkimuksesta ilmeni myös, että Euroopan unionin päätöksien johdosta hyvinvointialan liikelaitoksissa oli pohdittu toimintamuodon muuttamista muun muassa yhtiömuotoiseksi, vaikka konkreettinen yhtiöittäminen oli tehty vain yhdessä liikelaitosorganisaatiossa. Edellä esitettyjen asioiden lisäksi tutkimus antoi viitteitä siitä, että hyvinvointialan toimintakokonaisuuden ymmärtäminen on merkityksellinen asia. Toiminta hyvinvointialan liikelaitoksissa muuttuu vuorovaikutuksessa suomalaisen lainsäädännön kanssa reagoiden kuitenkin koko ajan myös muutoksen tuomiin kehitystarpeisiin ja muuttuviin yhteiskunnallisiin tilanteisiin.

Fuusion tavoitteiden toteutuminen, saavutetut hyödyt ja niihin taustalla vaikuttavat tekijät - Case: Kymenlaakson Osuuspankki

Tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää fuusiossa tavoiteltujen hyötyjen saavuttamista Kymenlaakson Osuuspankissa. Työssä on tutkittu saavutettuja onnistumisia sekä mahdollisia haasteita ja epäonnistumisia hallituksen, toimitusjohtajan ja hallintoneuvoston puheenjohtajan näkökulmaa painottaen. Tutkimusmenetelmänä on käytetty henkilökohtaisia puolistrukturoituja haastatteluja. Haastattelujen avulla on saavutettu kokonaiskuva paitsi onnistumisista ja haasteista, myös näihin asioihin taustalla vaikuttavista tekijöistä, joita fuusioprosessissa olisi hyvä ottaa aina huomioon. Tuloksista selvisi, että tavoitteissa on onnistuttu pääosin hyvin ottaen huomioon fuusion toteutumisajankohta ja taloudellinen toimintaympäristö. Kuitenkin oli myös selvästi nähtävissä, että paljon on edelleen monella osa-alueella saavutettavissa. Tätä selittää vielä varsin lyhyt toimintahistoria fuusioitumisen jälkeen. Kohdatuissa haasteissa on nähtävissä selkeästi myös aiemmissa tutkimuksissa havaittuja haasteita ja vastoinkäymisiä. Nämä ovat haastavia ottaa kokonaisvaltaisesti huomioon, sillä fuusioprosessi on monisyinen tapahtuma, jossa mukana on useita eri tahoja ja toteuttajia. Tuloksissa on kuitenkin tullut ilmi se, että vaikka haasteisiin ei välttämättä olisi täysin ennalta kyetty varautumaan, on näihin niitä kohdatessa vastattu hyvin nopealla reagoinnilla ja tämä on osittain vahvistanut saavutettuja tuloksia.

Satamafuusiot keinona vahvistaa satamien markkina-asemaa

Tämän päivän satamaympäristö on yhä kilpaillumpi ja toimijoilta vaaditaan jatkuvaa tehokkuuden parantamista. Satamien välinen kilpailu on kiristynyt, kun ne pyrkivät kasvattamaan houkuttelevuuttaan ja saavuttamaan mittakaavaetuja, jotka johtavat parantuneeseen kannattavuuteen ja kilpailukykyyn. Yksittäisten toimijoiden kyky saavuttaa mittakaavaetuja voi olla rajallista, joten satamat ovat alkaneet soveltaa yhteistyöstrategioita eri muodoissaan. Satamien välinen strateginen yhteistyö ja satamafuusiot ovat olleet kasvava trendi viime vuosikymmeninä, ja trendin voi odottaa kasvavan tulevaisuudessa edelleen. Tässä tutkielmassa käsiteltiin satamafuusioita selvittämällä, miten fuusio voi vahvistaa satamien markkina-asemaa. Aiheesta on tehty vasta verrattain vähän tieteellistä tutkimusta, mihin tämä tutkimus pyrkii tuomaan oman panoksensa ymmärryksen lisäämiseksi aiheesta. Aihetta on käsitelty teoreettisesti talousmaantieteen teorioiden, kuten polkuriippuvuus- ja instituutioteorioiden, satamatutkimuksessa vakiintuneiden sataman spatiaalisen kehityksen teorioiden, EU:n satamapolitiikan, satamien välisen kilpailun ja yhteistyön, sekä toimitusketjujen viitekehyksessä. Päätutkimusongelmaan liittyi neljä alatutkimusongelmaa, jotka käsittelivät fuusioon johtaneita tekijöitä, onnistumisen tekijöitä, tavoiteltuja hyötyjä, sekä fuusion asettamia haasteita. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisin menetelmin haastattelemalla kahden fuusioituneen sataman johtohenkilöstöä. Nämä satamat, HaminaKotka Satama Oy ja Kvarken Ports Ltd ovat ainoat Suomessa fuusioituneet satamat. Näin ollen niiden voidaan katsoa olevan satama-alan pioneereja Suomessa. Tutkitut tapaukset olivat hyvin erilaisia luonteeltaan, mikä on jo itsessään osoitus siitä, että satamafuusioita voidaan toteuttaa onnistuneesti monenlaisista lähtökohdista. Tutkimus osoitti, että saman kuljetuskäytävän satamien välinen fuusio sekä samalla rannikolla sijaitsevien, samoja takamaita palvelevien satamien välinen fuusio, on mahdollista toteuttaa onnistuneesti, jos institutionaaliset, poliittiset ja kulttuuriset seikat, sekä toimijoiden välinen luottamus ovat riittävän yhtenäisellä tasolla. Mahdollisia haasteita voi syntyä poliittisesta kateudesta tai epäluuloista, instituutioiden ja kulttuurien yhteensopimattomuudesta, sekä sisäisistä tekijöistä, kuten sisäisen kommunikoinnin heikkoudesta tai henkilöstön sitouttamisen puutteesta uuteen organisaatioon. Yksi keskeinen johtopäätös tutkimuksesta oli, että varsinkin pienet satamat voivat hyötyä yhteistyönsä tiivistämisestä ja fuusioista, sillä integroitumiskyvyn osoittaminen EU:lle voi toimia keinona saavuttaa rahoitusta tulevaisuuden projekteihin.