La contextualisation du discours radiophonique par des moyens prosodiques. L’exemple de cinq grands philosophes français du XXe siècle

"Radiodiskurssin kontekstualisointi prosodisin keinoin. Esimerkkinä viisi suurta ranskalaista 1900-luvun filosofia" Väitöskirja käsittelee puheen kontekstualisointia prosodisin keinoin. Toisin sanottuna työssä käsitellään sitä, miten puheen prosodiset piirteet (kuten sävelkulku, intensiteetti, tauot, kesto ja rytmi) ohjaavat puheen tulkintaa vanhastaan enemmän tutkittujen sana- ja lausemerkitysten ohella. Työssä keskitytään seitsemään prosodisesti merkittyyn kuvioon, jotka koostuvat yhden tai usean parametrin silmiinpistävistä muutoksista. Ilmiöitä käsitellään sekä niiden akustisten muotojen että tyypillisten esiintymisyhteyksien ja diskursiivisten tehtävien näkökulmasta. Aineisto koostuu radio-ohjelmista, joissa puhuu viisi suurta ranskalaista 1900-luvun filosofia: Gaston Bachelard, Albert Camus, Michel Foucault, Maurice Merleau-Ponty ja Jean-Paul Sartre. Ohjelmat on lähetetty eri radiokanavilla Ranskassa vuosina 1948–1973. Väitöskirjan tulokset osoittavat, että prosodisesti merkityt kuviot ovat moniulotteisia puheen ilmiöitä, joilla on keskeinen rooli sanotun kontekstualisoinnissa: ne voivat esimerkiksi nostaa tai laskea sanotun informaatioarvoa, ilmaista puhujan voimakasta tai heikkoa sitoutumista sanomaansa, ilmaista rakenteellisen kokonaisuuden jatkumista tai päättymistä, jne. Väitöskirja sisältää myös kontrastiivisia osia, joissa ilmiöitä verrataan erääseen klassisessa pianomusiikissa esiintyvään melodiseen kuvioon sekä erääseen suomen kielen prosodiseen ilmiöön. Tulokset viittaavat siihen, että tietynlaista melodista kuviota käytetään samankaltaisena jäsentämiskeinona sekä puheessa että klassisessa musiikissa. Lisäksi tulokset antavat viitteitä siitä, että tiettyjä melodisia muotoja käytetään samankaltaisten implikaatioiden luomiseen kahdessa niinkin erilaisessa kielessä kuin suomessa ja ranskassa. Yksi väitöskirjan osa käsittelee pisteen ja pilkun prosodista merkitsemistä puheessa. Tulosten mukaan pisteellä ja pilkulla on kummallakin oma suullinen prototyyppinsä: piste merkitään tyypillisesti sävelkulun laskulla ja tauolla, ja pilkku puolestaan sävelkulun nousulla ja tauolla. Merkittävimmät tulokset koskevat kuitenkin tapauksia, joissa välimerkki tulkitaan prosodisesti epätyypillisellä tavalla: sekä pisteellä että pilkulla vaikuttaisi olevan useita eri suullisia vastaavuuksia, ja välimerkkien tehtävät voivat muotoutua hyvin erilaisiksi niiden prosodisesta tulkinnasta riippuen.

« Le roman est agréablement traduit » : Étude comparative sur la visibilité des traductions et des traducteurs en Finlande et en France à travers des critiques des livres

Pro gradu -työssä tutkitaan ja vertaillaan käännöskirjallisuuden arvosteluja Ranskassa ja Suomessa. Empiirinen aineisto koostuu kaikista Helsingin Sanomien ja Le Monden vuonna 2003 julkaisemista arvosteluista. Lehdissä oli yhteensä 2691 arvosteltua kirjaa, joista 845 oli käännöksiä. Päätavoite on ollut selvittää näiden valtasanomalehtien kritiikkejä tutkimalla, kummassa maassa kääntäjän ja käännöksen asema on näkyvämpi ja minkälaisia julkaistut käännöskritiikit ovat. Lisäksi tavoitteena on ollut tutkia, kumpi lehdistä on avoimempi vieraskielisiä kirjoja ja käännöksiä kohtaan. Kirja-arvostelujen lähemmälle tutkimiselle luodaan pohjaa perehtymällä kääntäjän ja käännöksen näkyvyyteen liittyviin seikkoihin. Tässä käytetään hyväksi Koskisen (2000) tutkimusta. Tutkimuksessa tarkastellaan myös, millainen on hyvä käännös eri kääntäjien ja tutkijoiden mielestä, sekä muita saman aihepiirin tutkimuksia ja aiheesta vallalla ollutta keskustelua. Lisäksi selvitetään, miksi laadukkaat käännösarvostelut ovat harvinaisia ja mistä tämä johtuu. Analyysivaiheen kvantitatiivisessa osassa perehdytään käännösten määrälliseen osuuteen sekä aineistossa että Ranskan ja Suomen kokonaisjulkaisumäärissä. Aineiston käännösarvostelut luokitellaan niiden sisällön mukaan. Tässä on käytetty soveltuvin osin Gullinin (1998) kehittelemää mallia. Käännösarvostelujen sisältöanalyysissa kiinnitetään huomiota niiden käännöstä ja kääntäjää koskeviin kommentteihin. Arvostelujen laadun ja kriitikkojen käyttämien arvosteluperusteiden pohdinta nojautuu aiheesta aikaisemmin tehtyihin teoreettisiin sekä empiirisiin tutkimuksiin. Pro gradu -työ sisältää myös erillisen katsauksen käännettyjen lastenkirjojen arvosteluihin sekä arvostelujen ulkopuolisiin kääntäjiin ja kääntämiseen liittyviin artikkeleihin. Koko tutkimuksen ajan lähestymistapa on vertaileva Le Monden ja Helsingin Sanomien välillä. Tutkimuksesta selviää, että Le Monde julkaisee huomattavasti enemmän kirja-arvosteluja. Molemmat lehdet sisältävät kuitenkin suhteellisesti yhtä paljon arvosteluja käännöskirjoista. Helsingin Sanomissa on enemmän vieraskielisten teosten arvosteluja, ja käännösten ja kääntäjän asema on huomattavasti näkyvämpi lehden kritiikeissä. Suurin osa Le Monden käännösarvosteluista sisältää vain kääntäjän nimen bibliografisissa tiedoissa. Helsingin Sanomissa vain alle puolet käännöskirjoista on arvosteltu tällä tavoin. Myös kritiikit, joissa kääntäjän nimeä ei mainita ollenkaan, ovat yleisempiä ranskalaislehdessä. Suhteellisen pieni osa käännösarvosteluista arvioi käännöksen laatua. Näille arvioille on ominaista perustelujen ja analyysin puuttuminen ja ne ovat usein lyhyitä. Arviot ovat sävyltään enimmäkseen positiivisia tai neutraaleja. Hyvin yleistä on myös se, että kriitikko sekoittaa kaksi eri asiaa: kääntäjän ja kirjailijan tyylin. Yleisin kriitikkojen käyttämä arviointikriteeri on tutkia käännöksen ja kohdekielen tai käännöksen ja lähtötekstin suhdetta. Monesti arviointikriteeri jää täysin epäselväksi. Helsingin Sanomien kritiikeissä kääntäjiin viitataan huomattavasti useammin myös itse arvostelutekstissä. Lehti tuo näkyvästi esille kääntäjiä muissakin kuin kirja-arvosteluartikkeleissaan. Sen sijaan Le Mondessa ei ole pelkästään kääntäjiä käsitteleviä tekstejä.

Le développement de la compétence argumentative et l'initiation au discours académique

The aim of the paper is to present the specificity of oral argumentative competence in a foreign language and to propose a tentative model of task-based learning of argumentative discourse. It is assumed in the paper that the communicative situation tasks proposed during classes of French as a foreign language in the French Philology Department should contribute to the academic discourse learning. In the paper we present an analysis of two fragments of argumentative situations; the first one concerns the so-called everyday argumentative situation and another one illustrates an argumentative orientation of academic discourse.

Histoire de la langue française. Études sur les origines, l'étymologie, la grammaire, les dialectes, la versification et les lettres au moyen âge,

Mode of access: Internet.

Revue des patois; recueil trimestriel consacré à l'étude des patois et anciens dialectes romans de la France et des régions limitrophes.

"Les dis [!] premières années de la Revue de philologie française. 1887-1896. Table alphabétique par noms d'auteurs": v. 10, p. [307]-320.

Bulletin historique et philologique du Comité des travaux historiques et scientifiques.

Mode of access: Internet.

Bulletin

Mode of access: Internet.

Französische studien.

Vols. 2-7 have special title-page and separate paging for each part. Vol. 7 has no general title-page.

Dictionary of philosophy and psychology : including many of the principal conceptions of ethics, logic, aesthetics, philosophy of religion, mental pathology, anthropology, biology, neurology, physiology, economics, political and social philosophy, philology, physical science, and education, and giving a terminology in English, French, German, and Italian /

Mode of access: Internet.

Across the bridge: CLEF 2001 - Non-English monolingual retrieval. The French task.

This paper presents work on document retrieval based on first time participation in the CLEF 2001 monolingual retrieval task using French. The experiment findings indicated that Okapi, the text retrieval system in use, can successfully be used for non-English text retrieval. A lot of internal pre-processing is required in the basic search system for conversion into Okapi access formats. Various shell scripts were written to achieve the conversion in a UNIX environment, failure of which would significantly have impeded the overall performance. Based on the experiment findings using Okapi - originally designed for English - it was clear that, although most European languages share conventional word boundaries and variant word morphemes formed by the additon of suffixes, there is significant difference between French and English retrieval depending on the adaptation of indexing and search strategies in use. No sophisticated method for higher recall and precision such as stemming techniques, phrase translation or de-compounding was employed for the experiment and our results were suggestively poor. Future participation would include more refined query translation tools.

New Philology and the Biogenetics of Texts

The discussion on the New Philology triggered by French and North American scholars in the last decade of the 20th century emphasized the material character of textual transmission inside and outside the written evidences of medieval manuscripts by downgrading the active role of the historical author. However, the reception of the ideas propagated by the New Philology adherents was rather divided. Some researchers considered it to be the result of an academic “crisis” (R.T. Pickens) or questioned its innovative status (K. Stackmann: “Neue Philologie?”); others appreciated the “new attitudes to the page” it had brought to mind (J. Bumke after R.H. and M.A, Rouse) or even saw a new era of the “powers of philology” evoked (H.-U. Gumbrecht). Besides the debates on the New Philology another concept of textual materiality strengthened in the last decade, maintaining that textual alterations somewhat relate to biogenetic mutations. In a matter of fact, phenomena such as genetic and textual variation, gene recombination and ‘contamination’ (the mixing of different exemplars in one manuscript text) share common features. The paper discusses to what extent the biogenetic concepts can be used for evaluating manifestations of textual production (as the approach of ‘critique génétique’ does) and of textual transmission (as the phylogenetic analysis of manuscript variation does). In this context yet the genealogical concept of stemmatology – the treelike representation of textual development abhorred by the New Philology adepts – might prove to be useful for describing the history of texts. The textual material to be analyzed will be drawn from the Parzival Project, which is currently preparing a new electronic edition of Wolfram von Eschenbach’s Parzival novel written shortly after 1200 and transmitted in numerous manuscripts up to the age of printing. Researches of the project have actually resulted in suggesting that the advanced knowledge of the manuscript transmission yields a more precise idea on the author’s own writing process.

French linguistics research and teaching in UK and Irish HE institutions

Introduction: The research and teaching of French linguistics in UK higher education (HE) institutions have a venerable history; a number of universities have traditionally offered philology or history of the language courses, which complement literary study. A deeper understanding of the way that the phonology, syntax and semantics of the French language have evolved gives students linguistic insights that dovetail with their study of the Roman de Renart, Rabelais, Racine or the nouveau roman. There was, in the past, some coverage of contemporary French phonetics but little on sociolinguistic issues. More recently, new areas of research and teaching have been developed, with a particular focus on contemporary spoken French and on sociolinguistics. Well supported by funding councils, UK researchers are also making an important contribution in other areas: phonetics and phonology, syntax, pragmatics and second-language acquisition. A fair proportion of French linguistics research occurs outside French sections in psychology or applied linguistics departments. In addition, the UK plays a particular role in bringing together European and North American intellectual traditions and methodologies and in promoting the internationalisation of French linguistics research through the strength of its subject associations, and that of the Journal of French Language Studies. The following sections treat each of these areas in turn. History of the French Language There is a long and distinguished tradition in Britain of teaching and research on the history of the French language, particularly, but by no means exclusively, at the universities of Cambridge, Manchester and Oxford.

Medication warnings about driving : risk perceptions among French and Australian Communities

Increased crash risk is associated with sedative medications and researchers and health-professionals have called for improvements to medication warnings about driving. The tiered warning system in France since 2005 indicates risk level, uses a color-coded pictogram, and advises the user to seek the advice of a doctor before driving. In Queensland, Australia, the mandatory warning on medications that may cause drowsiness advises the user not to drive or operate machinery if they self-assess that they are affected, and calls attention to possible increased impairment when combined with alcohol. Objectives The reported aims of the study were to establish and compare risk perceptions associated with the Queensland and French warnings among medication users. It was conducted to complement the work of DRUID in reviewing the effectiveness of existing campaigns and practice guidelines. Methods Medication users in France and Queensland were surveyed using warnings about driving from both contexts to compare risk perceptions associated with each label. Both samples were assessed for perceptions of the warning that carried the strongest message of risk. The Queensland study also included perceptions of the likelihood of crash and level of impairment associated with the warning. Results Findings from the French study (N = 75) indicate that when all labels were compared, the majority of respondents perceived the French Level-3 label as the strongest warning about risk concerning driving. Respondents in Queensland had significantly stronger perceptions of potential impairment to driving ability, z = -13.26, p <.000 (n = 325), and potential chance of having a crash, z = -11.87, p < .000 (n = 322), after taking a medication that displayed the strongest French warning, compared with the strongest Queensland warning. Conclusions Evidence suggests that warnings about driving displayed on medications can influence risk perceptions associated with use of medication. Further analyses will determine whether risk perceptions influence compliance with the warnings.