Qualitative and quantitative formal model-based safety analysis : push the safety button

Magdeburg, Univ., Fak. für Informatik, Diss., 2011

Miesten lifestyle-myymälän imago ja tunnettuus: Case: Formale Oy

Tutkimuksessa tarkastellaan miesten lifestylemyymälä Formalen imagoa ja tunnettuutta Turun alueella. Tutkimuksessa selvitettiin, vastasiko Formalen asettama tavoiteimago kuluttajien mielikuvia yrityksestä sekä millainen tunnettuus yrityksellä Turun alueella on lahjanostopaikkana miehille. Lisäksi tutkimuksella haluttiin saada tietoa kuluttajien suhtautumisesta lahjojen antamiseen yleisesti. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui yrityksen imagosta, yrityksen tunnettuudesta, lifestylesta, miesten ostokäyttäytymisestä sekä lahjan antamisesta että sen merkitystä käsittelevistä teorioista. Tutkimukseen valittiin kvantitatiivinen lähestymistapa. Aineistonkeruu suoritettiin 245 vastaajaa käsittävällä lyhyellä haastattelututkimuksella sekä 55 vastaajaa käsittävällä kyselytutkimuksella. Molemmat tutkimukset suoritettiin Raision Myllyssä, Turun Skanssissa ja Turun keskustassa keväällä 2012. Tutkimustulosten mukaan Formalen tunnettuus oli melko hyvä vastaajien keskuudessa mietittäessä lahjanostopaikkaa miehelle. Yli puolet vastaajista tunnisti Formalen joko spontaanisti tai autetusti. Formale halusi asemoida myymälänsä paikoiksi, joista miehen on helppo ostaa käyttö-, lahja- sisustustavaroita sekä asusteita itselle tai toiselle miehelle. Tulosten perusteella voidaan todeta, että Formale oli osannut asemoida itsensä lahjanostopaikaksi miehelle. Myymälät koettiin kuitenkin myös paikoiksi, joista voisi ostaa jotain naisille. Formale-myymälät lahjan ostopaikkana naiselle eväti kuitenkaan olleet vastausten perusteella niin vahvoilla kuin ostopaikkana miehille. Tutkimustuloksista selviää, että Formalesta voitiin ostaa erityisesti syntymäpäivälahjoja, mutta myös tupaantuliaiset, valmistujaiset sekä polttarit koettiin tilanteiksi ostaa jotain Formale-myymälöistä. Vastausten perusteella kuluttajien mielikuva myymälöistä oli yleisesti myönteinen. Lahjan antamiseen liittyvien tutkimusten mukaan naiset arvioivat lahjojen antamiskäyttäytymistään myönteisemmäksi kuin miehet ja sen lisäksi naiset myös ostivat lahjoja hieman useammin kuin miehet. Tulosten perusteella havaittiin myös, että kumppanin kanssa yhdessä lahjoihin kulutettu osuus nousi selkeästi yli puolta korkeammaksi kuin yksin kulutettaessa. Lisäksi lahjoihin käytetty summa nousi hieman korkeammaksi vastaajan tulojen sekä iän myötä. Tutkimuksen empiirisen aineiston perusteella Formalella olisi voinut, pienten imagomuutosten jälkeen, olla mahdollisuuksia Turun alueella, mutta tutkimuksen teon aikana vuonna 2013 Formale meni konkurssiin. Tutkimustuloksia voivat käyttää hyväksi yritykset, jotka suunnittelevat perustavansa miesten lifestyle-myymälän tai vastaavan osaston tavarataloon.

20. Theorietag der GI-Fachgruppe "Automaten und Formale Sprachen''

Die Fachgruppe AFS (früher Fachgruppe 0.1.5) der Gesellschaft für Informatik veranstaltet seit 1991 einmal im Jahr ein Treffen der Fachgruppe im Rahmen eines Theorietags, der traditionell eineinhalb Tage dauert. Seit dem Jahr 1996 wird dem eigentlichen Theorietag noch ein eintägiger Workshop zu speziellen Themen der theoretischen Informatik vorangestellt. In diesem Jahr wurde der Theorietag vom Fachgebiet "Theoretische Informatik" des Fachbereichs Elektrotechnik/Informatik der Universität Kassel organisiert. Er fand vom 29.9. bis 1.10.2010 in Baunatal bei Kassel statt. Dabei stand der begleitende Workshop unter dem allgemeinen Thema "Ausgewählte Themen der Theoretischen Informatik". Als Vortragende für diesen Workshop konnten Carsten Damm (Göttingen), Markus Holzer (Giessen), Peter Leupold (Kassel), Martin Plátek (Prag) und Heribert Vollmer (Hannover) gewonnen werden. Das Programm des eigentlichen Theorietags bestand aus 20 Vorträgen sowie der Sitzung der Fachgruppe AFS. In diesem Band finden sich die Zusammenfassungen aller Vorträge sowohl des Workshops als auch des Theorietags. Desweiteren enthält er das Programm und die Liste aller Teilnehmer.

Formale Struktur, Narrativitaet und Wahrnehmung des Zuschauers

Die vorliegende Arbeit untersucht, wie sich Greenaways Filme selbstreflexiv zur Problematik des filmischen Mediums stellen, d.h. wie der Illusions- und Artefaktcharakter des Films im Film selbst thematisiert wird. Die Untersuchung der Selbstreflexion wird konkret unter drei Untersuchungsaspekten erfolgt, nämlich die systematisch und künstlich organisierte formale Struktur, die Narrativität und die Wahrnehmungsweise des Zuschauers. Greenaways Filme veranschaulichen auf der formalen Ebene:· daß die Filmbilder diskontinuierlich und uneinheitlich sind, · wie einzelnen visuellen, akustischen und technischen Zeichen systematisch und künstlich organisiert sind und schließlich· wie die diskontinuierlichen und uneinheitlichen Filmbilder durch die systematische und künstliche Organisation der Zeichen kontinuierlich und einheitlich wirken. Seine Filme thematisieren auch auf der allegorischen, symbolischen und metaphorischen Ebene das Verhältnis zwischen der formalen Struktur, der Geschichte und der interaktiven Wahrnehmungsweise des Zuschauers, und die Beziehung zwischen dem Zuschauer, dem Film, dem Filmemacher. Die männliche Hauptfigur metaphorisiert den Zuschauer. Die Frauenfiguren allegorisieren die zwei Seiten des Films, die Form und den Inhalt des Films. Die sexuelle Beziehung zwischen der männlichen Hauptfigur und den Frauen umfaßt auf der metaphorischen Ebene die Interaktivität des Zuschauers mit dem Film.

Il giudizio di bilanciamento tra interessi pubblici e privati: un modello formale.

In this work, I argue that administrative discretional decision-making, achieving a public interest to protect, is an evaluation process that occurs through the reasonable and proportional comparison of several private (secondary) interests conflicting with a single public (primary) interest. I suggest that the dynamics of weighing competing interests are similar to the procedure for balancing constitutional rights. Thus, drawing on Robert Alexy's constitutional balancing model, I propose a model that is applicable to discretionary administrative decisions, in which the outcome of the proportional weighing of secondary interests works as a "moderation factor" for the primary interest. In my model, the outcomes of the discretional process can be converted into numerical values, simplifying decision consistency so as to make it simple, complete and reasonable at the same time.

Il linguaggio Alloy come ausilio nella specifica formale di modelli UML

UML è ampiamente considerato lo standard de facto nella fase iniziale di modellazione di sistemi software basati sul paradigma Object-Oriented; il suo diagramma delle classi è utilizzato per la rappresentazione statica strutturale di entità e relazioni che concorrono alla definizione delle specifiche del sistema; in questa fase viene utilizzato il linguaggio OCL per esprimere vincoli semantici sugli elementi del diagramma. Il linguaggio OCL però soffre della mancanza di una verifica formale sui vincoli che sono stati definiti. Il linguaggio di modellazione Alloy, inserendosi in questa fase, concettualmente può sopperire a questa mancanza perchè può descrivere con le sue entità e relazioni un diagramma delle classi UML e, tramite propri costrutti molto vicini all'espressività di OCL, può specificare vincoli semantici sul modello che verranno analizzati dal suo ambiente l'Alloy Analyzer per verificarne la consistenza. In questo lavoro di tesi dopo aver dato una panoramica generale sui costrutti principali del linguaggio Alloy, si mostrerà come è possibile creare una corrispondenza tra un diagramma delle classi UML e un modello Alloy equivalente. Si mostreranno in seguito le analogie che vi sono tra i costrutti Alloy e OCL per la definizione di vincoli formali, e le differenze, offrendo nel complesso soluzioni e tecniche che il modellatore può utilizzare per sfruttare al meglio questo nuovo approccio di verifica formale. Verranno mostrati anche i casi di incompatibilità. Infine, come complemento al lavoro svolto verrà mostrata, una tecnica per donare una dinamicità ai modelli statici Alloy.

Il Presidente della Repubblica in Albania tra evoluzione della forma di Stato e formale adozione del modello Italiano

La ricerca analizza la forma di Stato e di Governo e si focalizza nel ruolo importante del Capo dello Stato in funzione alla separazione dei poteri e consolidamento della democrazia in una Repubblica Parlamentare. Questa ricerca comparativa analizza l’evoluzione della forma di governo in Italia e Albania. La ricerca analizza nei dettagli l’evoluzione della forma di Governo, focalizzandosi all’istituzione del Capo dello Stato in Albania dall’indipendenza (1912), evidenziando il ruolo dell’Italia in quest’evoluzione. In maniera comparativa si analizza l’evoluzione dell’istituzione del Capo dello Stato in Italia fin dalla sua unita e gli altri sviluppi i quali servirono come modello per l’Albania, evidenziano l’influenza a livello internazionale che ebbe l’Italia per l’indipendenza dell’Albania, che portò al consolidamento dei loro rapporti. Questa ricerca analizza la collaborazione di questi due Stati la quale culmino con la loro Unione Personale identificandosi nello stesso Capo di Stato. La ricerca inoltre evidenzia che come questa fase sia stata superata dalla II Guerra Mondiale e la Guerra Fredda che vide questi Stati a sviluppare diverse forme di Governo. Per di più la ricerca evidenzia la trasformazione politico-istituzionale e il processo di cambiamento dell’Albania dopo la caduta del muro di Berlino che segno la fine del sistema comunista, che vide l’Albania ad adottare il modello Italiano per il Capo dello Stato.

Allgemeine formale Logik

von Caius

De ecclesiasticis censuris et alijs in admod. R. P. D. Gregorii Sayri thesauro contentis... : formale compendium /

Mode of access: Internet.

Das Verhältnis der philosophischen zur christlichen Sittenlehre : in Beziehung auf die formale Beschaffenheit beider Wissenschaften /

Mode of access: Internet.