Finvoice-verkkolaskun muodostus ja siirto laskutusohjelmasta pankkiin

Tällä hetkellä sähköinen liiketoiminta yritysten välillä on tulossa enemmän ja enemmän esille yrityksen jokapäiväisiin toimintoihin. Verkkolasku on suurin tekijä sähköisessä liiketoiminnassa, ja erilaiset verkkolaskustandardit ovat ajamassa sitä eteenpäin. Tässä diplomityössä käsitellään yritysten välistä sähköistä liiketoimintaa, ja perehdytään tarkemmin sen laskutukseen. Laskutuksen osalta käydään läpi erilaisia laskutustapoja ja tutustutaan tarkemmin Suomen Pankkiyhdistyksen Finvoice- verkkolaskustandardiin. Työssä kerrotaan laskutusjärjestelmään toteutetusta Finvoice- verkkolaskukomponentista, ja sen rajapinnoista eri komponenttien välillä. Laskun muodostamisen jälkeen kerrotaan laskun siirrosta pankin järjestelmiin eri yhteystapoja käyttäen.

Liitetietojen hallinta sähköisessä liiketoiminnassa

Viime vuosikymmenen aikana avoimet ja alustariippumattomat XML-pohjaiset standardikehikot ovat nousseet vakavaksi haastajiksi vanhoille EDI-järjestelmille. Uusilla menetelmillä tavoitellaan joustavampia toimintatapoja, laajempaa yhteensopivuutta ja alustariippumattomuutta. Työn tarkoituksena oli kehittää avoimia standardeja hyödyntävä rajapinta aiemmin toteutettuun WWW-palveluun. Teoriaosuudessa esitellään kolme avointa sähköisen liiketoiminnan kehikkoa, RosettaNet, Web service ja ebXML. Työn käytännön osuudessa toteutettiin sähköisen liiketoiminnan palvelu, jonka avulla organisaatiot voivat välittää dokumentteja keskenään. Palvelu toteutetiin Web service -tyylillä; se käyttää HTTP-protokollaa tiedonsiirtoon ja lähettää ja vastaanottaa tarkasti määriteltyjä XML-sanomia. Eräs keskisuuri suomalainen yritys käyttää toteutettua palvelua verkkolaskujen liitetietojen lähetyksen ja vastaanoton automatisointiin.

Verkkolaskutus

Kandidaatintyö käsittelee verkkolaskutusta Suomessa. Työssä selvitetään verkkolaskutuksen nykytila ja kuinka siihen ollaan tultu sekä miten nykyinen tietoyhteiskunta on sen ottanut vastaan. Lisäksi työssä tarkastellaan muita kilpailevia järjestelmiä sekä niiden asemaa eri käyttäjäkuntien osalta. Mielenkiinnon kohteena on myös verkkolaskutuksen tulevaisuuden näkymät; mitä sen eteen on jo tehty ja mitä tulevaisuudessa tullaan todennäköisesti tekemään. Verkkolaskutus on edelleen ajankohtainen, vaikka siitä on puhuttu jo vuosia. Se on parantanut hiljalleen asemaansa ja tähän mennessä se on saavuttanut suurimman suosion suurten yritysten keskuudessa. Kuitenkin kuluttajien maksutottumusten muuttuminen viime vuosina on luonut suuren potentiaalin sähköisten laskujen aseman vahvistumiselle. Myös Suomen valtio ja Euroopan Unioni ovat ottaneet tavoitteeksi parantaa verkkolaskutuksen asemaa. Suurimmat ongelmat verkkolaskutukseen siirtymisessä löytyy ihmisten ja pienien organisaatioiden asenteista. Vanhoilla järjestelmillä on totuttu tiettyihin toimintamalleihin ja käytössä olevat järjestelmät on kehitetty niiden pohjalle. Vaikka uudenlaisessa verkkolaskussa on selkeitä etuja ja säästöjä, ei kuluttajat ja pk-yritykset vaivaudu uudistamaan tapojaan. Valtio on siirtynyt jo kokonaan käyttämään sähköisiä laskutuskeinoja, mutta varsinkin pienemmät kunnat ovat vielä tästä paljon jäljessä. Syyt ovat samanlaisia kuin pienillä ja keskisuurilla yrityksillä. Kuntaliiton teettämän tutkimuksen mukaan 53% Suomen kunnista otti vuonna 2009 lopulla vastaan sähköisiä laskuja ja näistä suurin osa hoiti asian verkkolaskuoperaattorin kautta. Euroopan Unionin SEPA-hanke puolestaan on tuomassa koko Euroopan laajuisen yhteisen sijainnista riippumattoman järjestelmän.