The Mother-Daughter Relationship in Eating Disorders: The Psychotherapy group of mothers

Psychotherapeutic interventions that bring about differentiation, separation, individuation and autonomy in the mother-daughter relationship are recommended as treatment for eating disorders. With this goal in mind, a psychotherapy group for mothers was organized in an outpatient program for adolescents with eating disorders at a public institution, as one of the psychotherapeutic approaches in the multidisciplinary treatment of adolescent patients. Evidence suggests that this approach can be relevant and effective in the treatment of eating disorders.

The mother-daughter relationship in eating disorders: the psychotherapy group of mothers

Psychotherapeutic interventions that bring about differentiation, separation, individuation and autonomy in the mother-daughter relationship are recommended as treatment for eating disorders. With this goal in mind, a psychotherapy group for mothers was organized in an outpatient program for adolescents with eating disorders at a public institution, as one of the psychotherapeutic approaches in the multidisciplinary treatment of adolescent patients. Evidence suggests that this approach can be relevant and effective in the treatment of eating disorders.

Forêt noire ; suivi de, La paternité dans le roman-jeunesse québécois : étude de la relation père-fille

Mémoire numérisé par la Division de la gestion de documents et des archives de l'Université de Montréal

Mothers' and Fathers' Early Relationship With Their Infant: Similar Yet Temporally Discordant Themes [La relation initiale des parents avec leur nourrisson: Thèmes similaires quoique temporellement discordants]

Objective: To examine first-time mothers' and fathers' themes in their relationship with their infant, how these themes change during the first four months postpartum, and similarities and differences in mothers' and fathers' themes. Participants: Eighteen first-time mother-father couples were separately interviewed at one; six and 16 weeks postpartum. Data Analysis: Audio-taped, transcribed interviews were analysed using a Grounded Theory approach. Results: Our findings reveal a common set of themes for mothers and fathers in relation to the infant : 1: Discovery, 2: Physical Proximity, 3: Emotional Closeness, 4: Initiation of Complementary Interactions and 5: Commitment to Love and Care. However, there was a striking lack of concordance between mothers and fathers for these themes at each point in time. Conclusions: Mothers' and fathers' experience of the early relationship with their infant is unique. Focussing on maternal as well as paternal ways of experiencing the early relationship with their infant sets the way to understanding early developing relationships in the family context.

The Body and the Parent-Daughter Bond : Negotiating Haitian Filial Relationships in Edwidge Danticat’s Breath, Eyes, Memory and The Dew Breaker

The Body and the Parent-Daughter Bond: Negotiating Filial Relationships in Edwidge Danticat’s Breath, Eyes, Memory and The Dew Breaker est une étude sur les différentes façons dont le corps déséquilibré, torturé et traumatisé influence la relation parent-fille. Cette thèse examine l’impact du pouvoir et de la violence sur le corps aussi bien des parents que celui des filles et les différentes manières dont ces corps deviennent déséquilibrés. Cette thèse porte sur la construction et la négociation de chacune des conditions de parents et de filles sous l’angle du corps sexué traumatisé. Le premier chapitre traite la littérature précédemment écrite sur le corps en premier lieu, et sur les liens de filiation dans les deux œuvres en second lieu. J'ai introduit ma contribution au domaine et les différents aspects de la relation parent-fille qui ne sont pas pris en considération et que ma thèse essaye de démontrer. Ce chapitre contextualise ces deux œuvres pendant l’ère de la dictature des deux Duvaliers, père et fils, en exposant et discutant l’impacte néfaste de cette dictature sur les familles. Ce chapitre conceptualise et définit le corps, qui est une construction culturelle et un site d'interaction entre le pouvoir et la violence, par rapport aux relations filiales. Dans le deuxième chapitre, l'accent est mis sur la relation de Martine et Sophie par rapport à la pratique rituelle du test de la virginité. Dans ce chapitre, j’ai soulevé des questions sur le pouvoir de Martine de discipliner et contrôler l’attitude et le corps de Sophie et la manière avec laquelle la fille peut réagir au contrôle et à la subjugation de sa mère. J’ai examiné le conflit intergénérationnel qui est intensifié par le désordre corporel. J’ai essayé de démontrer comment Sophie souhaite rejeter et se séparer du corps de sa mère et son incapacité à le faire. Dans le troisième chapitre, j’ai étudié la relation de M. Bienaimé avec sa fille Ka qui est perturbée à la fois par le corps de son père et l’identité antérieure de ce dernier en tant qu’ancien Tonton Macoute. La question soulevée dans ce chapitre concerne le corps du père comme un agent de violence politique et comme une source d’inspiration artistique pour sa fille. L'identification de Ka avec et plus tard sa séparation du corps de son père est au cœur de mon étude, car c’est ce corps là qui modifie cette relation filiale particulière, qui résulte en un traumatisme transgénérationnel. Mots-clés: corps, relation parent-fille, pouvoir, violence, Edwidge Danticat

Relationship between siblings and psychological adjustment in adolescents:

This study evaluated the effect of parent-child relationship quality (acceptance and differential treatment) over dimensions of the quality of sibling relationships (warmth and conflict) and psychological adjustment in 69 adolescent sibling dyads. The effects of parent-child relationships were evaluated both at the individual and dyadic levels. In older siblings, the father-child relationship had a significant effect on both their perception of warmth in the sibling relationship and psychological adjustment. In younger siblings, there was a significant dyadic effect of the older sibling’s perceived acceptance by mother on their perception of warmth in the sibling relationship. Results are analyzed based on the literature and questions for future research are proposed.

Latino Family Involvement: An Exploratory Study of Latina Mother-Daughter Relationships and their Effects on Educational Attainment and Resiliency

Latino family involvement is an important issue in the field of education. Effective strategies to promote family involvement in the Latino community are vital for the educational attainment of Latino students and emotional wellbeing of Latino families. This study used focus groups, in-depth interviews, and observations to examine Latino family involvement and the relationships and communication patterns between Latina mothers and daughters. The Latina mother-daughter relationship was studied in an effort to gain a better understanding of how this relationship affects a Latina daughter's educational attainment and sense of resiliency. Results indicated that a positive relationship between a Latina mother and daughter can increase a Latina daughter's level of educational attainment and sense of resiliency. Additionally, a Latina daughter's level of self-motivation can affect her level of educational attainment as well. Cultural narratives were found to be a common type of communication pattern used between Latina mothers and daughters. They were used to teach cultural values, life lessons, and experiential learning. By improving family involvement efforts within the Latino culture, Latino students will likely see drastic improvements in their overall levels of educational attainment and emotional wellbeing in schools. Implications for Latino students and families, schools that work with Latino families, and educational policy are also discussed.

Interpersonal Emotion Dynamics in Mother-Daughter Dyads during Adolescence

Thesis (Ph.D, Psychology) -- Queen's University, 2016-05-16 14:38:20.622

As duas deusas: a partir da obra de vários autores: trabalho de projecto

Trabalho de Projeto submetido à Escola Superior de Teatro e Cinema para cumprimento dos requisitos necessários à obtenção do grau de Mestre em Teatro, Artes Performativas – Especialização em Interpretação.

The state of art of biological processes in paternal care

This review of the state of art aimed to present the most recent data on neuronal, neurochemical, hormonal and genetic bases of paternal care using MEDLINE and PsycInfo databases (1970-2013). An integrated model of biological substrates that assist men in the transition to fatherhood is presented. Guided by a genetic background, hypothalamic-midbrain-limbic-paralimbic-cortical circuits were found to be activated in fathers when infant stimuli are presented. A set of specifi c neuropeptides and steroid hormones are produced and seem to be related to brain activation, potentiating the paternal phenotype. Together, genetic, brain and hormonal processes suggest the existence of biological bases of paternal care in humans, activated and enhanced by infant stimuli and responsive to variations in the father-infant relationship.

Paternal involvement in child caregiving and infant sociability

In this study, the influence of paternal involvement in caregiving on infant sociability was assessed using a strange situation paradigm adapted from the work of Ainsworth, Blehar, Waters, and Wall (1978). Thirty-seven families participated with their firstborn child (aged 12-14 months). According to the questionnaire, 20 nontraditional fathers were very involved in caretaking, and 17 fathers were less or not at all involved. Infant sociability was assessed using three of Ainsworth et al.'s rating scales: proximity or contact-seeking, avoidance, and distance interaction. Results indicated that infants of nontraditional fathers were globally more sociable with all their partners (father, mother, and stranger) than infants of traditional fathers. Furthermore, results suggested that it was not only the father-infant relationship or infant development which were affected by the amount of paternal involvement in daily caretaking but the family system as a whole. Indeed, infants from nontraditional families appeared to interact equally with their fathers and mothers in direct interaction. In addition, these infants interacted at a distance with a stranger as much in the presence of their fathers as in the presence of their mothers, thereby suggesting that both parents represented an equally secure base.

Osaamisen siirtäminen perheyrityksen sukupolvenvaihdoksessa

Tutkielman tavoitteena oli selvittää mitä sellaista osaamista Terästorni Oy:n luopujalla on, jota tulisi siirtää jatkajalle sukupolvenvaihdoksen yhteydessä ja mitä osaamisen siirtämisen keinoja sukupolvenvaihdoksessa kannattaa käyttää. Tämä toteutettiin käyttämällä kvalitatiivista tapaustutkimusta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on pyrkiä kuvaamaan ja ymmärtämään osaamista ja osaamisen siirtämisen keinoja sukupolvenvaihdostilanteessa. Tapaustutkimus toteutettiin teemahaastattelujen avulla. Teemahaastatteluista saatu aineisto järjesteltiin ja analysoitiin teemoittain. Teemojen esiinnostamisenavulla löydettiin osaamisalueita, joita tulisi siirtää luopujalta jatkajalle. Tässä tapauksessa perehdyttämisen eri keinojen, kuten osaamisen analysoinnin, opettamisen, havainnoinnin ja toistamisen todettiin olevan soveltuvin osaamisen siirtämisen keino, koska kyseessä on läheinen isä - poika -suhde.

Social competence and loneliness during the school years - Issues in assessment, interrelations and intergenerational transmission

Väitöskirjassa tarkastellaan kouluikäisten lasten ja nuorten sosiaalisen kompetenssin ja yksinäisyyden mittaamista, yhteyksiä ja periytyvyyttä vanhemmilta heidän lapsilleen. Alakouluikäisten lasten tutkimusaineisto (n=985) koostuu lapsilta itseltään, heidän luokkatovereiltaan, opettajiltaan ja vanhemmiltaan vuosina 2000 - 2004 osana Merkitystä etsimässä – tutkimusprojektia (M. Vauras) kerätystä aineistosta. Mukana on itse-, toveri-, opettaja- ja vanhempien arviot lasten sosiaalisesta kompetenssista, seuranta-aineisto lasten yksinäisyydestä, opettajien arviot lasten motivationaalisesta orientaatiosta, standardoiduin testisarjoin arvioidut akateemiset taidot sekä lasten äitien ja isien arviot omasta yksinäisyydestään ja koetusta kyvykkyydestään toimia vanhempana. Yläkouluikäisten nuorten (n=386) aineisto koostuu vuosina 2006 – 2007 osana Sosioemotionaalinen oppiminen ja hyvinvointi yläkouluyhteisössä (P. M. Niemi) kerätystä nuorten yksinäisyyden, sosiaalisen ahdistuneisuuden ja sosiaalisen fobian seuranta-aineistosta. Mitattavuutta (päätavoite 1) tutkittiin erityisesti monitahoarviointien rakenteiden yhtenäisyyksiä, subjektiivisten arvioiden ajallista pysyvyyttä sekä mittareiden validiteettia ja reliabiliteettia testaamalla. Sosiaalisen kompetenssin ja yksinäisyyden keskinäisten yhteyksien lisäksi tarkasteltiin näiden yhteyttä alakoululaisten oppimiseen sekä yläkou¬lulaisten psykososiaaliseen hyvinvointiin (päätavoite 2). Kolmantena päätavoitteena oli selvittää yksinäisyyden mahdollista periytymistä vanhemmilta lapsille. Osana ensimmäistä päätavoitetta kehitettiin Monitahoarviointi sosiaalisesta kompetenssista (MASK) -arviointimenetelmä (artikkeli 1). Konfirmatorisen faktorianalyysin tulosten perusteella nelifaktorinen rakenne (prososiaalisuus sisältäen yhteistyötaidot ja empatiakyvyn sekä antisosiaalisuus sisältäen impulsiivisuuden ja häiritsevyyden) sopi sekä lasten itsensä, heidän luokkatovereidensa, opettajiensa että vanhempiensa tekemiin arviointeihin. Eri tahojen arviointien väliset korrelaatiot olivat tilastollisesti merkitseviä, joskin suhteellisen matalia, ts. eri tahojen näkökulmat lapsen sosiaalisesta kompetenssista ovat toisistaan eriäviä. Täten eri arvioitsijatahojen käyttäminen on kokonaisuuden tutkimisen kannalta tärkeää. Toisena mittaamiseen liittyvänä tavoitteena oli validoida Hozan, Bukowskin ja Beeryn (2000) sosiaalisen ja emotionaalisen yksinäisyyden mittari suomalaisille lapsille (artikkeli 3) ja nuorille (artikkeli 4) soveltuvaksi sekä tutkia, ovatko lasten ja nuorten arviot omasta yksinäisyydestään ajallisesti pysyviä. Alakoululaisten lasten osalta yksinäisyys, erityisesti sosiaalinen yksinäisyys osoittautui suhteellisen pysyväksi, mutta vahvistui entisestään yläkouluikäisten nuorten aineistoa tarkasteltaessa. Huomionarvoista sekä ala- että yläkoululaisten aineistoissa oli poikien kokema vahva emotionaalinen yksinäisyys. Molempien mittareiden osalta sekä validiteetti että reliabiliteetti todettiin hyväksyttäväksi ja niitä voidaan suositella lasten ja nuorten sosiaalisen kompetenssin ja yksinäisyyden arviointimenetelmiksi. Toisena päätavoitteena oli rakenneyhtälömallinnuksen keinoin tarkastella sosiaalisen kompetenssin ja yksinäisyyden yhteyksiä sekä keskenään (artikkelit 2 ja 3) että suhteessa lasten oppimiseen (artikkeli 2) ja nuorten psykososiaaliseen hyvinvointiin (artikkeli 4). Alakouluikäisten lasten osalta sosiaalinen kompetenssi oli yhteydessä pait¬si yksinäisyyteen myös opettajien oppilaistaan tekemiin motivationaalisen orientaation arvioihin sekä standardoiduin testien arvioituihin akateemisiin taitoihin. Yläkouluikäisten nuorten osalta yksinäisyys oli yhteydessä sosiaaliseen ahdistuneisuuteen ja sosiaaliseen fobiaan. Täten sosiaalisen kompetenssin voidaan katsoa olevan koululaisten hyvinvointia ja oppimista vahvistava, ja toisaalta yksinäisyyden nuorten psykososiaalista hyvinvointia heikentävä tekijä. Viimeisenä päätavoitteena mallinnettiin yksinäisyyden mahdollista periytyvyyttä. Ensimmäisessä vaiheessa periytyvyyttä tarkasteltiin koko perheen sisällä, vanhempien tai lasten sukupuolta erottelematta (artikkeli 2). Tässä rakenneyhtälömallissa vanhempien kokema yksinäisyys ennusti heikompaa kyvykkyydentunnetta vanhemmuudesta, joka edelleen ennusti lapsen heikompaa toveriarvioitua sosiaalista kompetenssia koulussa ja tätä kautta vahvempaa yksinäisyyden kokemusta. Toisessa mallissa eroteltiin äitien ja isien sekä tyttöjen ja poikien aineistot, jotta periytyvyyttä voitiin tarkastella äiti-tytär, äiti-poika, isä-tytär ja isä-poika dyadisuhteissa. Rakenneyhtälömallinnuksen tulosten perusteella sekä äitien että isien kokema yksinäisyys ennusti

Respiratory Sinus Arrhythmia and Emotional Responding to Dyadic Discussions of a Disagreement as Predictors of Helping Related Subjective Well-Being in Older Mothers and Their Adult Daughters

The current study considered affect-related variables as predictors of the quality of helping relationships between older mothers and their adult daughters. Specifically, self-reported and observed emotional responses to the dyadic discussion of a disagreement between mothers and daughters, as well as baseline measures of respiratory sinus arrhythmia were considered as predictors of mothers' and daughters' satisfaction with their helping relationships. Relationship satisfaction was measured by considering mothers' and daughters' subjective well-being specifically in regards to the help they gave and received. Overall, these variables predicted more variance in mothers' satisfaction with their helping relationships than daughters', and RSA (respiratory sinus arrhythmia) was a stronger predictor than the self-reported or observed emotional reactions to the dyadic discussion of a disagreement. Implications of these findings and limitations to the current study are discussed.