Component reliability estimations without field data

Maintenance activities in a large-scale engineering system are usually scheduled according to the lifetimes of various components in order to ensure the overall reliability of the system. Lifetimes of components can be deduced by the corresponding probability distributions with parameters estimated from past failure data. While failure data of the components is not always readily available, the engineers have to be content with the primitive information from the manufacturers only, such as the mean and standard deviation of lifetime, to plan for the maintenance activities. In this paper, the moment-based piecewise polynomial model (MPPM) are proposed to estimate the parameters of the reliability probability distribution of the products when only the mean and standard deviation of the product lifetime are known. This method employs a group of polynomial functions to estimate the two parameters of the Weibull Distribution according to the mathematical relationship between the shape parameter of two-parameters Weibull Distribution and the ratio of mean and standard deviation. Tests are carried out to evaluate the validity and accuracy of the proposed methods with discussions on its suitability of applications. The proposed method is particularly useful for reliability-critical systems, such as railway and power systems, in which the maintenance activities are scheduled according to the expected lifetimes of the system components.

Average travel time estimations for urban routes that consider exit turning movements

This paper presents a methodology for real-time estimation of exit movement-specific average travel time on urban routes by integrating real-time cumulative plots, probe vehicles, and historic cumulative plots. Two approaches, component based and extreme based, are discussed for route travel time estimation. The methodology is tested with simulation and is validated with real data from Lucerne, Switzerland, that demonstrate its potential for accurate estimation. Both approaches provide similar results. The component-based approach is more reliable, with a greater chance of obtaining a probe vehicle in each interval, although additional data from each component is required. The extreme-based approach is simple and requires only data from upstream and downstream of the route, but the chances of obtaining a probe that traverses the entire route might be low. The performance of the methodology is also compared with a probe-only method. The proposed methodology requires only a few probes for accurate estimation; the probe-only method requires significantly more probes.

Back to the roots : mean-variance analysis of relevance estimations

Recently, mean-variance analysis has been proposed as a novel paradigm to model document ranking in Information Retrieval. The main merit of this approach is that it diversifies the ranking of retrieved documents. In its original formulation, the strategy considers both the mean of relevance estimates of retrieved documents and their variance. How- ever, when this strategy has been empirically instantiated, the concepts of mean and variance are discarded in favour of a point-wise estimation of relevance (to replace the mean) and of a parameter to be tuned or, alternatively, a quantity dependent upon the document length (to replace the variance). In this paper we revisit this ranking strategy by going back to its roots: mean and variance. For each retrieved document, we infer a relevance distribution from a series of point-wise relevance estimations provided by a number of different systems. This is used to compute the mean and the variance of document relevance estimates. On the TREC Clueweb collection, we show that this approach improves the retrieval performances. This development could lead to new strategies to address the fusion of relevance estimates provided by different systems.

Temporal acuity in developmental dyslexia across the life span : Tactile, auditory, visual, and crossmodal estimations

Taustaa Kehityksellinen dysleksia (lukivaikeus) on erityinen lukemaan oppimisen vaikeus, johon liittyy usein myös vaikeuksia kirjoittamaan oppimisessa. Lukivaikeuden oletetaan useissa tapauksissa johtuvan vaikeudesta käsitellä kielen äännerakenteita (fonologinen prosessointi). Tämä poikkeavuus voi olla joko lukivaikeuden perimmäinen syy tai vaihtoehtoisesti ongelmat äänteiden käsittelyssä voivat heijastaa jotain vielä perustavamman tason vaikeutta. Eräs tällainen ehdotettu perustavan tasoin syy on poikkeavuus aistien toiminnoissa, erityisesti aistien aikatarkkuudessa. Aikatarkkuudella tarkoitetaan kykyä ja rajoja siinä, kuinka nopeasti esitettyä aistitiedon virtaa henkilö kykenee vastaanottamaan ja käsittelemään. Monet arjen toiminnot lukemisen rinnalla edellyttävät aistien erittäin tarkkaa ajallista erottelukykyä (esimerkiksi kuulo puheen ymmärtämisessä, tunto pintamateriaalin tunnistamisessa). Aikatarkkuusvaikeuksien esiintyvyyttä lukivaikeudessa on tutkittu aiemminkin, mutta yksimielisyyteen ei ole päästy siitä, onko kaikilla lukivaikeuksisilla näitä ongelmia tai mihin aisteihin vaikeudet mahdollisesti rajoittuvat. Myöskään ei tiedetä, havaitaanko aikatarkkuuden ongelmia kaiken ikäisillä lukivaikeuksisilla vai vaihteleeko mahdollinen ongelmien kuva iän mukana. Lisäksi on epäselvää, kuinka aikatarkkuuden ongelmat itseasiassa ovat yhteydessä kielen käsittelyn ja varsinaisen lukemisen vaikeuksiin. Tutkimussarjan aihe Tässä tutkimussarjassa aikatarkkuutta tutkittiin kolmessa yksittäisessä aistissa, joita olivat tunto, näkö ja kuulo, sekä kolmessa aistien välisessä yhdistelmässä, joita olivat audiotaktiilinen (kuulo-tunto), visuotaktiilinen (näkö-tunto) ja audiovisuaalinen (näkö-kuulo). Aikatarkkuutta arvioitiin kahdella eri menetelmällä, jotta saataisiin lisää tietoa siitä, missä tietyssä aikatarkkuuden osa-alueessa lukivaikeuksisilla mahdollisesti on vaikeuksia. Ensimmäisessä tehtävässä tutkittavan tuli arvioida, ovatko esitetyt ei-kielelliset ärsykkeet samanaikaisia vai eriaikaisia. Toisessa tehtävässä koehenkilön tuli arvioida esitettyjen ei-kielellisten ärsykkeiden esitysjärjestys. Molemmissa tehtävissä määriteltiin millisekuntitasolla (sekunnin tuhannesosa) se esitysnopeus, jolla koehenkilö kykeni arvioimaan ärsykkeiden ajalliset suhteet oikein. Englanninkielinen demonstraatio aikatarkkuustehtävistä löytyy internetistä (http://www.helsinki.fi/hum/ylpsy/neuropsy). Itse aikatarkkuustehtävien lisäksi tutkimussarjassa arvioitiin tutkimushenkilöiden päättelykykyä, kielellisiä toimintoja ja lukemista. Tutkimushenkilöt Tutkimuksiin osallistui 53 lukivaikeuksista ja 66 sujuvaa lukijaa, jotka oli jaettu kolmeen pääikäryhmään: lapset (8-12 vuotta), nuoret aikuiset (20-36 vuotta) ja ikääntyneemmät aikuiset (20-59 vuotta). Ikääntyneempien aikuisten ryhmä oli edelleen jaettu ikävuosikymmenluokkiin, mikä mahdollisti sen tutkimisen, vaikuttaako lisääntyvä aikuisikä lukivaikeuksisten aikatarkkuuteen (20-29, 30-39, 40-49 ja 50-59 -vuotiaat). Tutkimussarjan tulokset Aikatarkkuuden ongelmat lukivaikeuksisilla olivat yleistyneitä yli iän, aistien ja tehtävien Lukivaikeuksiset kaikissa pääikäryhmissä (lapset, nuoret aikuiset, ikääntyneemmän aikuiset) tarvitsivat samanikäisiä sujuvia lukijoita hitaamman esitystahdin, jotta he kykenivät arvioimaan ei-kielellisten ärsykkeiden ajallisen esitystavan oikein. Tämä aikatarkkuuden ongelma havaittiin lukivaikeuksisilla kaikissa aisteissa (tunto, kuulo, näkö) ja niiden yhdistelmissä (audiotaktiilinen, visuotaktiilinen, audiovisuaalinen). Lukivaikeuksisten aikatarkkuusongelmat ilmenivät edelleen molemmissa tehtävätyypeissä (samanaikaisuuden ja järjestyksen arvioinnissa). Aikatarkkuus ja sen ongelmat olivat yhteydessä äänteiden käsittelyyn Aikatarkkuus oli yhteydessä äänteiden käsittelykykyyn (fonologiseen prosessointiin), niin lapsilla kuin aikuisillakin, kaikissa aisteissa, niiden yhdistelmissä ja tehtävätyypeissä. Yhteys ei-kielellisen aikatarkkuuden ja kielellisten toimintojen välillä oli kuitenkin selkeämpi lukivaikeuksisilla kuin sujuvilla lukijoilla. Tämä tarkoittaa, että etenkin lukivaikeuksisilla ryhmätason huono aikatarkkuus oli yhteydessä huonoon äänteiden käsittelyyn (fonologiseen prosessointiin) ja päinvastoin. Suoraa yhteyttä lukemisen ja aikatarkkuuden välillä ei kuitenkaan havaittu. Lisääntyvä aikuisikä heikensi lukivaikeuksisten aikatarkkuutta suhteettoman paljon Tiedonkäsittelyn nopeuden on toistuvasti osoitettu hidastuvan normaalissa ikääntymisessä. Lisääntyvä aikuisikä (20-59 -vuotiailla) heikensikin sekä sujuvien että lukivaikeuksisten aikatarkkuutta. Toisin sanoen, mitä iäkkäämmästä aikuisesta oli kysymys, sitä hitaammin hänelle tuli esittää ärsykkeet, jotta hän kykeni arvioimaan niiden ajalliset suhteet oikein. Tämä ikään liittyvä tavanomainen hidastuminen oli kuitenkin yllättäen suhteettoman nopeaa lukivaikeuksisilla. Toisin sanoen, jo nuorilla lukivaikeuksisilla havaittu aikatarkkuuden vaikeus (ryhmäero verrattuna sujuviin lukijoihin) ei pysynyt saman suuruisena, vaan ryhmien ero kasvoi aikuisiän lisääntyessä. Tulosten merkitys Lukivaikeuden osoitettiin tässä tutkimussarjassa olevan yhteydessä yleistyneeseen vaikeuteen käsitellä ajassa nopeasti muuttuvaa ei-kielellistä aistitietoa (yli aistien ja niiden yhdistelmien, tehtävätyyppien, tutkittavien iän). Tämä osoittaa, että lukivaikeus ei ole ongelma, joka rajoittuu vain kielellisen materiaalin käsittelyn vaikeuksiin (äänteiden käsittely, lukeminen, kirjoittaminen). Nyt havaitut vaikeudet eivät myöskään rajoittuneet vain niihin aisteihin, jotka selkeimmin liittyvät lukemiseen (näkö) ja puhuttuun kieleen (kuulo); Ongelmia esiintyi myös muissa aisteissa (tunto). Lukivaikeuksisten lukijoiden ryhmätasolla havaittu aikatarkkuuden ongelma ei kuitenkaan heijastunut yksilötasolle; Jokainen lukivaikeuksinen ei ollut huono aikatarkkuustehtävissä. Näin ollen ei siis voida väittää, että kaikkien lukivaikeuksisten äänteiden käsittelyn tai lukemaan oppimisen vaikeudet voisivat selittyä aistien toimintojen poikkeavuudella. Aikatarkkuuden ongelmat eivät olleet yhteydessä varsinaiseen lukemiseen. Sekä lukivaikeuksisilla lapsilla että aikuisilla todettiin kuitenkin selkeä yhteys aikatarkkuuden ongelmien ja lukemaan oppimisen keskeisen ennakkoehdon, fonologisen prosessoinnin, välillä. Saattaa siis olla, että synnynnäinen aistien toimintojen poikkeavuus vaikuttaa yksilön suoriutumiseen jo ennen varsinaista lukemaan oppimista, kun ne taidot kehittyvät (fonologinen prosessointi), joille myöhempi lukemaan oppiminen perustuu. Ikäännyttäessä havaittu lukivaikeuksisten suhteettoman nopea aikatarkkuuden heikkeneminen osoittaa, että lukivaikeus ei voi olla ongelma, joka koskee vain lapsuusikää, tai vaikeus, joka johtuu vain kehityksen viivästymästä joka kurottaisiin iän myötä umpeen. Tulosten ymmärtämiseksi onkin muistettava kaksi seikkaa. Lukivaikeus on ensinnäkin yhdistetty synnynnäisiin, pieniin, poikkeavuuksiin aivojen rakenteissa ja toiminnoissa. Toisaalta tavanomaiseen ikääntymiseen liittyy se, että aivot kykenevät yhä huonommin korjaamaan ja kiertämään (kompensoimaan) pieniä vaurioita. Tämän perusteella tutkimussarjan tuloksista voidaan päätellä, että lukivaikeuksisten jo synnynnäisesti heikentyneet aivojen kompensointimahdollisuudet eivät ole yhtä tehokkaita puskuroimaan ikääntymisen tavanomaisia vaikutuksia kuin sujuvilla lukijoilla. Yllättävää kuitenkin on, että tämä korostunut heikkeneminen havaittiin jo suhteellisen nuorilla, työikäisillä, lukivaikeuksisilla, ennen 60 ikävuotta. Samanlaista ikäännyttäessä korostuvaa vaikeutta ei lukivaikeuksilla kuitenkaan havaittu päättelyssä, kielellisissä toiminnoissa tai itse lukemisessa. Vaikuttaakin siis siltä, että ne toiminnot, joita on harjaannutettu aktiivisesti, eivät heikkene kasvavan aikuisiän myötä yhtä suhteettomasti. Alkuperäiset artikkelit Laasonen M, Tomma-Halme J, Lahti-Nuuttila P, Service E, and Virsu V (2000) Rate of information segregation in developmentally dyslexic children, Brain and Language, 75(1), 66-81. Laasonen M, Service E, and Virsu V (2001) Temporal order and processing acuity of visual, auditory, and tactile perception in developmentally dyslexic young adults, Cognitive, Affective, and Behavioral Neuroscience, 1(4), 394-410. Laasonen M, Service E, and Virsu V (2002) Crossmodal temporal order and processing acuity in developmentally dyslexic young adults, Brain and Language, 80(3), 340-354. Laasonen M, Lahti-Nuuttila P, and Virsu V (2002) Developmentally impaired processing speed decreases more than normally with age, NeuroReport, 13(9), 1111-1113.

Estimations, from tagging experiments, of mortality rates and other parameters respecting yellowfin and skipjack tuna

ENGLISH: In this paper, a method of analysis described by Gulland (1963) has been used to estimate the fishing mortality rates of tagged yellowfin and skipjack tuna for specific areas and years. Fishing mortality rates obtained for tagged tunas will also represent those for the entire population from which the tagged fishes were drawn, provided the assumptions used and corrections made for these analyses are valid. Total mortality rates of tagged fishes have also been computed. These are not assumed to be directly equivalent to the total mortality rates of the untagged populations,since tagged fishes are subject to additional types of attrition. These additional sources of mortality are also examined in this study. SPANISH: En el presente trabajo se ha usado un método de análisis descrito por Gulland (1963), para estimar las tasas de mortalidad de pesca de los atunes aleta amarilla y barrilete marcados en áreas y años específicos. Las tasas de mortalidad de pesca obtenidas en atunes marcados representarán también las de toda la población, de la cual fueron extraídos, previendo que las suposiciones usadas y las correcciones hechas para estos análisis sean válidas. Las tasas de mortalidad total de los peces marcados también han sido computadas. No se supone que éstas sean directamente equivalentes a las tasas de mortalidad total de las poblaciones no marcadas, ya que los peces marcados están sujetos también a otros tipos de pérdida. Estas otras causas de mortalidad son examinadas también en el presente estudio.

La pêche artisanale en lagune Aby-Tendo-Ehy (Côte d'Ivoire): premières estimations de la production

This work is the result of one year of investigations on the artisanal fisheries of the Aby-Tendo-Ehy lagoon. The structure of fish catches varies with the fisheries zones and the fishing gears, but is relatively stable all year along, in the spite of the existence of some species with well worked seasonary cycle. The composition of beach seines catches, which are relatively unselective fishing gears, is: - in the Tendo lagoon (oligohaline) and Ehy lagoon (freshwater): Chrysichthys spp. 35.1%, Tilapia spp. 18.9%, Acentrogobius schlegelii 15.7%, Ethmalosa fimbriata 12% (those are two seasonary species), Tylochromis jentinki 8.8%, Elops lacerta 5.6%, other species 3.9%. - in the south of the Aby lagoon, under tide influence, Ethmalosa fimbriata 79%, Elops lacerta 12%, Chrysichthys spp. 6%, other species 3%. A preliminary estimation of 7900 tons for this lagoon artisanal fisheries total production is made for 1979 (from representative fishing villages) and can be shared as follows: - beach seines: 5300 tons; - purse seines and "syndicat" seines: 2600 tons; individual fishing: not estimated, it mostly concerns fill nets.

Estimations des potentiels de pêche des stocks démersaux ivoiriens par les modèles globaux. Effets de la prolifération du Baliste (Balistes capriscus)

Statistical data (1959-1977) of the trawling fishery off the continental shelf of Côte d'Ivoire has been fitted to the Fox (PRODFIT) global model. Owing to the proliferation of baliste (B. capriscus) since the years 1971-1972, data were divided into two groups. Maximum Sustainable Yield MSY: PMMC in the text), for the whole of commercial species in the continental shelf, decreased from 8800t to 5900t between the two periods; the difference represents balistes potentialities at bottom level. The model has also been fitted to data which concern Sciaenidae coastal community and Sparidae community which are parts by the 50 m isobathe. Deep layer (50-120m) MSY is at 2350t during the whole period of study. Until 1977, this potentiality was never reached, because of the low productivity of the Sparidae community.

Improving Shepherd's Length Composition Analysis (SLCA) method for growth parameter estimations

Shepherd's "weekly parametric" method for estimating the parameter L sub( infinity ) and K of the von Bertalanffy growth function from length-frequency data often fails to converge, and usually overestimates K. It is shown that this is due to overcounting of the frequencies associated with large, slow growing fish, and that both of these problems can be completely overcome by a simple change in the way the scoring function is formulated.

Estimations of maximum sustainable fish yields and stocking densities of inland reservoirs of Sri Lanka

The Maximum Sustainable Yields of all fish species for 9 man-made reservoirs in Sri Lanka were calculated by the simplified version of Schaefer Model. The relationship between the Maximum Sustainable Yield (MSY) and Morpho-edaphic Index, (MEI) for Sri Lankan reservoirs was found to be: Log sub(e) MSY = 0.9005 log sub(e) MEI + 1.9220. MSY for these reservoirs were estimated using this relationship. The number of Tilapia) juveniles needed to be recruited to the fisheries of some reservoirs in addition to the present recruitment to increase the fish production to the level estimated by MEI relationship were calculated mathematically.

Ship-board measurements and estimations of air-sea fluxes in the western tropical Pacific during TOGA COARE

Direct air-sea flux measurements were made on RN Kexue #1 at 40 degrees S, 156 degrees E during the Tropical Ocean Global Atmosphere (TOGA) Coupled Ocean-Atmospheric Response Experiment (COARE) Intensive Observation Period (IOP). An array of six accelerometers was used to measure the motion of the anchored ship, and a sonic anemometer and Lyman-alpha hygrometer were used to measure the turbulent wind vector and specific humidity. The contamination of the turbulent wind components by ship motion was largely removed by an improvement of a procedure due to Shao based on the acceleration signals. The scheme of the wind correction for ship motion is briefly outlined. Results are presented from data for the best wind direction relative to the ship to minimize flow distortion effects. Both the time series and the power spectra of the sonic-measured wind components show swell-induced ship motion contamination, which is largely removed by the accelerometer correction scheme, There was less contamination in the longitudinal wind component than in the vertical and transverse components. The spectral characteristics of the surface-layer turbulence properties are compared with those from previous land and ocean results, Momentum and latent heat fluxes were calculated by eddy correlation and compared to those estimated by the inertial dissipation method and the TOGA COARE bulk formula. The estimations of wind stress determined by eddy correlation are smaller than those from the TOGA COARE bulk formula, especially for higher wind speeds, while those from the bulk formula and inertial dissipation technique are generally in agreement. The estimations of latent heal flux from the three different methods are in reasonable agreement. The effect of the correction for ship motion on latent heat fluxes is not as large as on momentum fluxes.