The “Death of environmentalism” debates: forging links between SEA and civil society discourses

Social and environmental accounting (SEA) is currently going through a period of critical selfanalysis.Challenging questions are being raised about how SEA should be defined, who should be doing the defining, and what the agenda should be. We attempt to engage and enrich these debates from both a process and content perspective by drawing on the political philosophy of agonistic pluralism and a set of debates within the environmental movement – “the death of environmentalism” debates. The contribution of the paper is twofold: to set forth the death of environmentalism debates in the accounting literature and, in doing so, to contextualize and theorize the contested nature of SEA using agonistic pluralism. In contrast to consensually oriented approaches to SEA, the desired outcome is not necessarily resolution of ideological differences but to imagine, develop, and support democratic processes wherein these differences can be recognized and engaged. We construe the “Death” debates as illustrative of the contestable practical and political issues facing both SEA and progressive social movements generally, demonstrating the context and content of the deliberations necessary in contemplating effective programs of engagement. The SEA community, and civil society groups, can benefit from the more overtly political perspective provided by agonistic pluralism. By surfacing and engaging with various antagonisms in this wider contested civic sphere, SEA can more effectively respond to, and move beyond, traditional politically conservative, managerialist approaches to sustainability.

Social movements and environmentalism, a Luhmannian view

Depuis les années cinquante la sociologie a été concernée par le phénomène des mouvements sociaux. Diverses théories ont essayé de les expliquer. Du collective behaviour à la mobilisation des ressources, par l`entremise de processus politiques, et de la perspective de framing jusqu'à la théorie des nouveaux mouvements sociaux, la sociologie a trouvé certains moyens pour expliquer ces phénomènes. Bien que toutes ces perspectives couvrent et saisissent des facettes importantes des angles de l'action collective, ils le font de manière disparate, en regardant un côté et en omettant l'autre. Les différences entre les points de vue proviennent, d'une part, d'un changement dans les contextes sociaux, historiques et scientifiques, et d'autre part du fait que les différentes approches ne posent pas les mêmes questions, même si certaines questions se chevauchent. Poser des questions différentes amène à considérer des aspects différents. En conséquence, ce n'est pas seulement une question de donner une réponse différente à la même question, mais aussi une question de regarder le même objet d'étude, à partir d'un angle différent. Cette situation réside à la base de la première partie de ma thèse principale: le champ de la théorie des mouvements sociaux n'est pas suffisant, ni suffisamment intégré pour expliquer l'action collective et nous avons besoin d'une théorie plus complète afin d'obtenir une meilleure compréhension des mouvements et la façon dont ils remplissent leur rôle de précurseurs de changement dans la société. Par conséquent, je considère que nous avons besoin d'une théorie qui est en mesure d'examiner tous les aspects des mouvements en même temps et, en outre, est capable de regarder au-delà de la forme de l'objet d’étude afin de se concentrer sur l'objet lui-même. Cela m'amène à la deuxième partie de l'argument, qui est l'affirmation selon laquelle la théorie générale des systèmes telle que formulée par Niklas Luhmann peut contribuer à une meilleure compréhension de l'action collective. Il s'agit d'une théorie intégrale qui peut compléter le domaine de la théorie de l`action collective en nous fournissant les outils nécessaires pour rechercher dynamiquement les mouvements sociaux et de les comprendre dans le contexte social en perpétuel changement. Une analyse du mouvement environnementaliste sera utilisé pour montrer comment les outils fournis par cette théorie nous permettent de mieux comprendre non seulement les mouvements sociaux, mais également le contexte dans lequel ils fonctionnent, comment ils remplissent leur rôle, comment ils évoluent et comment ils changent aussi la société.

Terraforming: Ecopolitical Transformations and Environmentalism in Science Fiction /

Terraforming is the process of making other worlds habitable for human life. This book asks how science fiction has imagined how we shape both our world and other planets and how stories of terraforming reflect on science, society and environmentalism.

Environmentalism versus constitutionalism: A contest without winners

This essay is about two threats to society. One is to the environment that, if unattended, will endanger our way of life. The other is to constitutional government and to the economy that arises from ill-advised responses to the challenges of environmental protection. The latter threat, if unaddressed, will not only endanger our way of life by diminishing freedom and prosperity but, in the end, will also defeat our good intentions about the environment. [Executive summary extract]

Bringing Us Home: Cohousing and the Environmental Possibilities of Reuniting People with Neighbourhoods

Cohousing is a form of intentional community which has made a significant contribution to urban environmentalism by recreating the neighbourhood as the setting for engagement with the world beyond the front door.

Eating 'Green': Motivations behind organic food consumption in Australia

Central to the development of green lifestyles is the consumption of foods that by dint of their status as chemical-free, locally produced and/or free of genetically modified ingredients, reduce the environmental impact of food provision. Yet there are many other factors, such as health concerns, that may also encourage the consumption of 'green' foods. This paper explores the ways in which Australian consumers construct organic food-a sector of the food industry that is currently growing at between 20 and 50 percent per annum but is struggling to keep up with rising consumer demand. In order to examine the significance of 'green' signifiers in the consumption practices of Australian consumers a series of focus group interviews and a national consumer survey were conducted. These examined both those characteristics of food that were valued in general, and those meanings that were associated with organic food in particular. In very general terms, analysis reveals that while consumers believed organic foods to be healthy and environmentally sound-both of which were considered desirable-these characteristics were subsumed by an overarching concern with convenience. This does not mean that consumers did not hold genuinely positive environmental attitudes. Rather, it reflects a range of contradictory beliefs and practices that appeared to derive from the discursive conflict between conventional and organic food industries over environmental, health and safety claims. The paper concludes by identifying the barriers and opportunities for expanding the organic industry in Australia in the context of the ways organics is constructed by consumers.

An alternative socio-ecological strategy? International Trade Unions' engagement with climate change

In the context of a global ecological crisis, it is an important move when trade unions turn to environmentalism. Yet, the form that this environmentalism takes is often overlooked. This is especially the case with international trade unions. Based on an empirical study of international trade unions' engagement with the climate change issue, this article argues that international trade unions follow three different (and partially conflicting) strategies. I label these strategies as 'deliberative', 'collaborative growth' and 'socialist', and I examine each in turn. I argue that such analysis is important if we want to identify the potential for transforming the social relations of production that are at the root of the current climate crisis, and for identifying an alternative socio-ecological strategy.

Image and value of product brand in industrial markets: Case Stora Enso Consumer Packaging Boards

TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkielman tavoitteena oli luoda ensin yleiskäsitys tuotemerkkimarkkinoinnin roolista teollisilla markkinoilla, sekä suhdemarkkinoinnin merkityksestä teollisessa merkkituotemarkkinoinnissa. Toisena oleellisena tavoitteena oli kuvata teoreettisesti merkkituoteidentiteetin rakenne teollisessa yrityksessä ja sen vaikutukset myyntihenkilöstöön, ja lisäksi haluttiin tutkia tuotemerkkien lisäarvoa sekä asiakkaalle että myyjälle. Identiteetti ja sen vaikutukset, erityisesti imago haluttiin tutkia myös empiirisesti. LÄHDEAINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄT Tämän tutkielman teoreettinen osuus perustuu kirjallisuuteen, akateemisiin julkaisuihin ja aikaisempiin tutkimuksiin; keskittyen merkkituotteiden markkinointiin, identiteettiin ja imagoon, sekä suhdemarkkinointiin osana merkkituotemarkkinointia. Tutkimuksen lähestymistapa on kuvaileva eli deskriptiivinen ja sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen. Tutkimus on tapaustutkimus, jossa caseyritykseksi valittiin kansainvälinen pakkauskartonki-teollisuuden yritys. Empiirisen osuuden toteuttamiseen käytettiin www-pohjaista surveytä, jonka avulla tietoja kerättiin myyntihenkilöstöltä case-yrityksessä. Lisäksi empiiristä osuutta laajennettiin tutkimalla sekundäärilähteitä kuten yrityksen sisäisiä kirjallisia dokumentteja ja tutkimuksia. TULOKSET. Teoreettisen ja empiirisen tutkimuksen tuloksena luotiin malli jota voidaan hyödyntää merkkituotemarkkinoinnin päätöksenteon tukena pakkauskartonki-teollisuudessa. Teollisen brandinhallinnan tulee keskittyä erityisesti asiakas-suhteiden brandaukseen – tätä voisi kutsua teolliseksi suhdebrandaukseksi. Tuote-elementit ja –arvot, differointi ja positiointi, sisäinen yrityskuva ja viestintä ovat teollisen brandi-identiteetin peruskiviä, jotka luovat brandi-imagon. Case-yrityksen myyntihenkilöstön tuote- ja yritysmielikuvat osoittautuivat kokonaisuudessaan hyviksi. Paras imago on CKB tuotteilla, kun taas heikoin on WLC tuotteilla. Teolliset brandit voivat luoda monenlaisia lisäarvoja sekä asiakas- että myyjäyritykselle.

Kansainvälinen ympäristömarkkinointi: Suomen metsäteollisuuden kansainväliset ympäristöhaastee

Tutkielman päätavoitteena on analysoida Suomen metsäteollisuuden vihreitä markkinoita ympäristösuuntautuneesta näkökulmasta. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten ympäristöhaasteet vaikuttavat yritysten toimintaan ja strategisen markkinoinnin suunnitteluun. Tutkielman teoriaosan lähdeaineistona käytettiin muun muassa ympäristömarkkinointia, ympäristönsuojelua, markkinoinnin suunnittelua sekä vihreää kulutusta käsitteleviä tieteellisiä tutkimuksia, kirjallisuutta ja artikkeleita. Empiirisessä osassa tavoitetta lähestyttiin teemahaastattelujen avulla. Tutkimuksessa havaittiin, että ympäristömarkkinoinnista on tullut kiinteä osa metsäteollisuusyritysten toimintaa ja johtamista. Tämän suuntainen kehitys on johtunut suurelta osin ulkoisista paineista ja ympäristömarkkinointia on pystytty kunnolla hyödyntämään vain joissakin yrityksissä. Ympäristösuuntautuneisuudesta on kuitenkin muotoutumassa merkittävä markkinointisuunnittelun väline kilpailuedun saavuttamiseksi.

Kulttuurisidonnaiset käsitykset ympäristöstä

Kirjallisuusarvostelu