Epidemiology of leisure, transportation, occupational, and household physical activity: prevalence and associated factors

Background: To estimate the prevalence of and identify factors associated with physical activity in leisure, transportation, occupational, and household settings. Methods: This was a cross-sectional study aimed at investigating living and health conditions among the population of São Paulo, Brazil. Data on 1318 adults aged 18 to 65 years were used. To assess physical activity, the long version of the International Physical Activity Questionnaire was applied. Multivariate analysis was conducted using a hierarchical model. Results: The greatest prevalence of insufficient activity related to transportation (91.7%), followed by leisure (77.5%), occupational (68.9%), and household settings (56.7%). The variables associated with insufficient levels of physical activity in leisure were female sex, older age, low education level, nonwhite skin color, smoking, and self-reported poor health; in occupational settings were female sex, white skin color, high education level, self-reported poor health, nonsmoking, and obesity; in transportation settings were female sex; and in household settings, with male sex, separated, or widowed status and high education level. Conclusion: Physical activity in transportation and leisure settings should be encouraged. This study will serve as a reference point in monitoring different types of physical activities and implementing public physical activity policies in developing countries

Contraceptive methods with male participation: a perspective of brazilian couples

OBJECTIVE: To assess the perspectives of couples who requested vasectomy in a public health service on the use of male participation contraceptive methods available in Brazil: male condoms, natural family planning/calendar, coitus interruptus and vasectomy. METHODS: A qualitative study with semi-structured interviews was held with 20 couples who had requested vasectomy at the Human Reproduction Unit of the Universidade Estadual de Campinas, Brazil. Data analysis was carried out through thematic content analysis. FINDINGS: The couples did not, in general, know any effective contraceptive options for use by men and/or participating in their use, except for vasectomy. The few methods with male participation that they knew of were perceived to interfere in spontaneity and in pleasure of intercourse. Men accepted that condom use in extra-conjugal relations offered them protection from sexually transmitted diseases; that their wives might also participate in extra-marital relationships was not considered. DISCUSSION: The few contraceptive options with male participation lead to difficulty in sharing responsibilities between men and women. On the basis of perceived gender roles, women took the responsibility for contraception until the moment when the situation became untenable, and they faced the unavoidable necessity of sterilization. CONCLUSIONS: Specific actions are necessary for men to achieve integral participation in relation to reproductive sexual health. These include education and discussions on gender roles, leading to greater awareness in men of the realities of sexual and reproductive health

Echocardiographic study of paediatric patients with mucopolysaccharidosis

Principle Mucopolysaccharidosis is an inborn error of metabolism causing glucosaminoglycans tissue storage. Cardiovascular involvement is variable but contributes significantly towards the morbidity and mortality of the patients. Objective To characterise the echocardiographic abnormalities in children and adolescents with different types of mucopolysaccharidosis. Method Echocardiograms and medical records of 28 patients aged 2–14 years, seen from 2003 to 2005, were revised. At that time, the enzymatic replacement therapy was still not available in our institution.Results Echocardiographic alterations were detected in 26 patients (93 per cent), whereas 16 (57 per cent) had abnormal auscultation, and only 6 (21 per cent) presented with cardiovascular complaint. Mitral valve thickening with dysfunction (regurgitation, stenosis, or double lesion) was diagnosed in 60.8 per cent, left ventricular hypertrophy in 43 per cent and aortic valve thickening with regurgitation in 35.8 per cent of the patients. There was no systolic dysfunction and mild left diastolic dysfunction was shown in 21.5 per cent of the patients. Pulmonary hypertension was present in 36 per cent of the patients, causing the only two deaths recorded. There was a strong association between the accumulation of dermatan sulphate and the presence of mitral valve dysfunction (p = 0.0003), aortic valve dysfunction (p = 0.006), and pulmonary hypertension (p = 0.006). Among individuals with two or more examinations, 82 per cent had a worsening evolution. Conclusions Echocardiographic alterations in children with Mucopolysaccharidosis are frequent and have a progressive character Left valve lesions, ventricular hypertrophy, and pulmonary hypertension were the most common findings and there was an association between the accumulation of dermatan sulphate and cardiovascular involvement. Unlike in adults, pulmonary hypertension was the main cause of death, not left ventricle systolic dysfunction

Competência cultural: análise do conceito segundo a metodologia tradicional de Walker e Avant

Este estudo teve como objetivo: explorar o significado do conceito de competência cultural, a fim de clarificá-lo na prática de enfermagem. Foi utilizada a metodologia tradicional de análise de conceito proposto por Walker e Avant, nos 15 textos selecionados da EBSCOhost e da Biblioteca Virtual da Saúde. Concluiu-se que a associação entre as características ético-humanitárias pessoais e profissionais, a habilidade cultural com foco na comunicação e o conhecimento cultural são identificadas como as principais características para a existência do conceito.

Computer-generated reminders delivered on paper to healthcare professionals; effects on professional practice and health care outcomes.

BACKGROUND: Clinical practice does not always reflect best practice and evidence, partly because of unconscious acts of omission, information overload, or inaccessible information. Reminders may help clinicians overcome these problems by prompting the doctor to recall information that they already know or would be expected to know and by providing information or guidance in a more accessible and relevant format, at a particularly appropriate time. OBJECTIVES: To evaluate the effects of reminders automatically generated through a computerized system and delivered on paper to healthcare professionals on processes of care (related to healthcare professionals' practice) and outcomes of care (related to patients' health condition). SEARCH METHODS: For this update the EPOC Trials Search Co-ordinator searched the following databases between June 11-19, 2012: The Cochrane Central Register of Controlled Trials (CENTRAL) and Cochrane Library (Economics, Methods, and Health Technology Assessment sections), Issue 6, 2012; MEDLINE, OVID (1946- ), Daily Update, and In-process; EMBASE, Ovid (1947- ); CINAHL, EbscoHost (1980- ); EPOC Specialised Register, Reference Manager, and INSPEC, Engineering Village. The authors reviewed reference lists of related reviews and studies.  SELECTION CRITERIA: We included individual or cluster-randomized controlled trials (RCTs) and non-randomized controlled trials (NRCTs) that evaluated the impact of computer-generated reminders delivered on paper to healthcare professionals on processes and/or outcomes of care. DATA COLLECTION AND ANALYSIS: Review authors working in pairs independently screened studies for eligibility and abstracted data. We contacted authors to obtain important missing information for studies that were published within the last 10 years. For each study, we extracted the primary outcome when it was defined or calculated the median effect size across all reported outcomes. We then calculated the median absolute improvement and interquartile range (IQR) in process adherence across included studies using the primary outcome or median outcome as representative outcome. MAIN RESULTS: In the 32 included studies, computer-generated reminders delivered on paper to healthcare professionals achieved moderate improvement in professional practices, with a median improvement of processes of care of 7.0% (IQR: 3.9% to 16.4%). Implementing reminders alone improved care by 11.2% (IQR 6.5% to 19.6%) compared with usual care, while implementing reminders in addition to another intervention improved care by 4.0% only (IQR 3.0% to 6.0%) compared with the other intervention. The quality of evidence for these comparisons was rated as moderate according to the GRADE approach. Two reminder features were associated with larger effect sizes: providing space on the reminder for provider to enter a response (median 13.7% versus 4.3% for no response, P value = 0.01) and providing an explanation of the content or advice on the reminder (median 12.0% versus 4.2% for no explanation, P value = 0.02). Median improvement in processes of care also differed according to the behaviour the reminder targeted: for instance, reminders to vaccinate improved processes of care by 13.1% (IQR 12.2% to 20.7%) compared with other targeted behaviours. In the only study that had sufficient power to detect a clinically significant effect on outcomes of care, reminders were not associated with significant improvements. AUTHORS' CONCLUSIONS: There is moderate quality evidence that computer-generated reminders delivered on paper to healthcare professionals achieve moderate improvement in process of care. Two characteristics emerged as significant predictors of improvement: providing space on the reminder for a response from the clinician and providing an explanation of the reminder's content or advice. The heterogeneity of the reminder interventions included in this review also suggests that reminders can improve care in various settings under various conditions.

Hoitotiede

Hoitotieteen pääkokoelma sijaitsee Terveystieteiden osastokirjastossa, jossa painettu yleiskokoelma koostuu 790 nimekkeestä monografioita (painettujen monografiasarjojen osat ovat mukana luvussa). Hoitotiede-kokoelmasta yli 40 % (329 nimekettä) käsittelee käytännön hoitotyötä joko yleisesti (21 % / 168) tai jollakin erityisalueella (20 % /161). Erityisalueista suurimmat ovat geriatrinen hoitotyö (6 % / 42) ja psykiatrinen hoitotyö (4 % 35). Lähes kolmasosa kokoelmasta on yleisteoksia (27 % / 241) käsittäen mm. koulutusta (5 % /41), tutkimusta (11 % /86) ja hoitotyötä ammattina (6 % /51) tarkastelevaa kirjallisuutta. Hoitotyön etiikkaa, filosofiaa ja psykologiaa on kokoelmassa vajaa viidennes (17 % / 137). Hallintoa, esimiestehtäviä ja hoitotyön opetusta käsittelevää kirjallisuutta oli 5 % (43 nimekettä). Hoitotiede on käsikirjaston hyllyluokittelussa osana lääketiedettä. Hoitotieteen alueen nimekkeitä on käsikirjaston kokoelmasta 12 kappaletta, joista pääosa (8 kpl) oli sanakirjoja. Painettuja lehtiä on 8 nimekettä (Hoitotiede, Nursing Clinics of North America, Sairaanhoitaja, Terveydenhoitaja, Pro Terveys, Vård i Norden, Tutkiva hoitotyö, Spirium). Sähkökirjoja kokoelmassa on noin 50 nimekettä Ebrary-tietokannassa, 2 nimekettä NetLibrary-tietokannassa ja 2 nimekettä Taylor & Francis eBooks online -tietokannassa ja sähköisiä terveystieteen sanastoja 5 kpl (Hoidokki – hoitotyön asiasanasto, FinMeSH-asiasanasto, Medical Subject Headings (MeSH), Sosiaali- ja terveydenhuollon sanastoja (STAKES) ja Swedish MeSH). Verkkolehtiä kokoelmassa on noin 230 nimekettä (ISI Web of Knowledge Journal Citation Reports -tietokannan listaamista 36 nimekkeestä kokoelmissa on 86 % (31 nimekettä). Tietokantoja on 33, mm. lehtitietokanta Ebscohost Academic Search Premier ja viitetietokantoja mm. British Nursing Index, CINAHL (Ovid), EBM Reviews: Cochrane Database of Systematic Reviews, Medic, Medline (Ovid)ja PsycINFO (Ebsco).

Psykologia

Psykologian pääkokoelma sijaitsee pääkirjastossa (Linnassa), jossa painettu yleis- ja käsikirjastokokoelma koostuu noin 7200 nimekkeestä monografioita (painettujen monografiasarjojen osat mukaan lukien). Psykologia-kokoelmasta noin 2/3 käsitteli psykologian erikoisaloja ja 1/3 yleistä psykologiaa. Molemmista ryhmistä kartoitettiin kaksi osa-aluetta. Kehitys- ja lapsipsykologiaa käsitteli noin 1/5 kirjoista (1445 nimekettä), joten se oli selvin painopisteala. Kognitiivista & oppimisen psykologiaa käsitteli 14,6 % kirjoista (1050 nimekettä). Persoonallisuuden psykologian (9,5 % / 683 nimekettä) sekä tunteiden & emootioiden (5,6 % / 400 nimekettä) osuudet kirjakokoelmasta olivat pienehköjä. Käsikirjaston karsitussa noin 100 nimekkeen kokoelmassa on hakuteoksia, sanastoja, bibliografioita jne. Painettuja lehtiä oli 11 nimekettä (Behavior Analyst, Cognition and Emotion, Mielenterveys, Perceptual and Motor Skills, Perheterapia, Psychological Reports, Psychotherapy Research, Psykologi, Psykologia, Ryhmätyö ja Voltti). Sähkökirjoja kokoelmassa oli 22 nimekettä NetLibrary-tietokannassa, noin 487 nimekettä Ebrary-tietokannassa sekä 3 nimekettä sähköisinä hakuteoksina (Encyclopedia of Applied Psychology, International Encyclopedia of the Social and Behavioral Sciences ja A Dictionary of Psychology). Verkkolehtiä kokoelmassa oli noin 450 nimekettä. Tietokantoja oli 4 kokotekstitietokantaa (PsycArticles, EbscoHost Academic Search Premier, Elsevier ScienceDirect ja Annual Reviews: Social Sciences) sekä 3 viitetietokantaa (PsycINFO, PsiTri ja Social Sciences Citation Index).

Tietojenkäsittely

Tietojenkäsittelyn pääkokoelma sijaitsee pääkirjastossa (Linnassa), jossa painettu yleis- ja käsikirjastokokoelma koostuu noin 4000 nimekkeestä monografioita (painettujen monografiasarjojen osat mukaan lukien). Tietojenkäsittely-kokoelmasta kartoitettiin neljä osa-aluetta. Näistä selvimmäksi painopistealaksi osoittautui ohjelmointi, ohjelmointikielet & atk-ohjelmat, joka käsitti noin 33 % nimekkeistä (1314). Muiden ryhmien osuudet olivat pienemmät: tietojärjestelmät, tiedonhallinta & tietoturva noin 18 % (727 nimekettä); tekoäly, tietämystekniikka & hahmontunnistus noin 16 % (629 nimekettä). Käsikirjaston karsitussa noin 100 nimekkeen kokoelmassa on runsaasti sanakirjoja ja erilaisia hakuteoksia kuten lähes täydellinen (44/45) Encyclopedia of computer science and technology ja myös e-muodossa oleva 3-osainen Handbook of information security. Painettuja lehtiä oli 6 nimekettä (IEEE Pervasive Computing, MikroPC, myös e-muodossa oleva Social Science Computer Review, Tekniikan näköalat, Tietokone ja Tietoyhteys). Sähkökirjoja kokoelmassa oli 466 nimekettä Ebrary: Information technology -tietokannassa, 24 nimekettä NetLibrary-tietokannassa, 3 nimekettä Taylor & Francis eBooks online -tietokannassa ja 2 nimekettä sähköisinä hakuteoksina (Encyclopedia of gender and information technology ja Encyclopedia of information science and technology) sekä 4964-osainen Lecture notes in computer science -monografiasarja. Verkkolehtiä kokoelmassa oli noin 300 nimekettä. Tietokantoja oli 4 kokotekstitietokantaa (ACM - Association for Computing Machinery, EBSCOhost Academic Search Premier, Elsevier ScienceDirect ja SpringerLink) sekä 2 viitetietokantaa (Computer + Info Systems (CSA) ja Web of Scence (ISI)).

Informaatiotutkimus

Informaatiotutkimuksen pääkokoelma sijaitsee pääkirjastossa (Linnassa), jossa painettu yleis- ja käsikirjastokokoelma koostuu noin 4500 nimekkeestä monografioita (painettujen monografiasarjojen osat mukaan lukien). Yleiskokoelmaa on karsittu joiltain osin 2000-luvun alussa. Monografiakokoelmasta kartoitettiin viisi osa-aluetta. Kirjastotyötä käsitteli 42 % kirjoista (1878 nimekettä), joten se oli selvin painopisteala. Kirjastohistoriaa käsitteli 18 % (791 nimekettä) ja kirjastotiedettä yleisesti 12 % kirjoista (521 nimekettä). Tiedonhankinta- ja tiedonhakututkimuksen (8 % / 381 nimekettä) ja tutkimusmenetelmien, bibliometriikan (3 % / 120 nimekettä) osuudet kirjakokoelmasta olivat pienehköjä. Käsikirjaston 218 nimekkeen kokoelma sisälsi bibliografioita (41 nimekettä), luettelointiin ja luokitukseen liittyvää aineistoa, asiasanastoja, tilastoja, käsikirjoja ja erilaisia kirjastojen ja informaatioalan laitosten hakemistoja. Näkyvimmän osan muodosti Encyclopedia of library and information science sarja vuosilta 1968-2003, volyymit 1-73. Painettuja lehtiä oli 15 nimekettä (Asiasana, Bibliophilos, Biblioteksbladet. BBL, College and research libraries CRL, IFLA journal, Informaatiotutkimus, Information world review, International cataloguing and bibliographic control, Kirjastolehti, Library of Congress information bulletin, Managing information, Raamatukogu:RK, Signum, Tietoasiantuntija). Sähkökirjoja kokoelmassa oli 103 nimekettä Ebrary-tietokannassa, 19 nimekettä NetLibrary-tietokannassa, 8 nimekettä MyiLibrary –tietokannassa ja 1 nimeke Taylor & Francis –tietokannassa. Edellä mainittujen lisäksi sähköinen hakuteos Encyclopedia of Information science and Technology. Verkkolehtiä kokoelmassa oli n. 350. Näistä open access lehtiä 210, joista ei saa tilastotietoja. Tietokantoja oli viisi (Ebscohost Academic Search Premier, Emerald Journals, Ebscohost Lista, ScienceDirect ja SpringerLink).

Gerontologia & geriatria

Gerontologian ja geriatrian pääkokoelma sijaitsee Terveystieteiden osastokirjastossa, jossa painettu yleiskokoelma koostuu 251 nimekkeestä monografioita. Kokoelmassa on runsaasti (38 %) sosiaaligerontologian kirjallisuutta, jolloin vanhenemisesta tarkastellaan yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Kokoelmasta noin viidennes (22 %) on vanhenemiseen liittyviä yleisteoksia. Vanhenemista prosessina (13 %) ja geriatrista psykiatriaa (12 %) käsittelevät kirjat ovat myös selvästi edustettuina. Painettuja edelleen tulevia lehtiä on 3 kpl (Gerontechnology, Gerontologia, International Journal of Aging and Human Development). Sähkökirjoja on noin 150 nimekettä Ebrary-tietokannassa ja noin 40 nimekettä SpringerLink-tietokannassa. Lisäksi Books@Ovid, MDConcult ja Oxford Medical Handook Online -kokoelmissa yksi kirja. Tietosanakirjoja on 1 kpl (Encyclopedia of Gerontology). Sanastoja on 5 kpl( Hoidokki, Medical Subject Headings (MeSH), Sosiaali- ja terveydenhuollon sanasto, Swedish MeSH, Termix). Verkkolehtiä on kokoelmassa noin 80 nimekettä. ISI Web of Knowledge Journal Citation Reports -tietokannan listaamista 52 gerontologian & geriatrian lehdistä kokoelmissa on 38 nimekettä eli 73 prosenttia. Gerontologiaan ja geriatriaan liittyviä artikkeleita löytyy usean tieteenalan, kuten lääketieteen, hoitotieteen, kansanterveystieteen ja sosiaalitietieteiden, viitetietokannoista. Tietokantoja on noin 15-20, joista keskeisimpiä ovat esimerkiksi Medline, Web of Science ja Cinahl. Tämän lisäksi käytössä on useita lehtitietokantoja, esimerkiksi ScienceDirect ja EbscoHost.

Liiketaloustiede

Liiketaloustieteen pääkokoelma sijaitsee pääkirjastossa (Linnassa), jossa painettu yleis- ja käsikirjastokokoelma koostuu noin 10000 nimekkeestä monografioita (painettujen monografiasarjojen osat mukaan lukien). Monografiakokoelmasta kartoitettiin yhdeksän osa-aluetta. Johtamista käsitteli 29 % kirjoista (2930 nimekettä), joten se oli selvin painopisteala. Organisaatiota käsitteli 18 % (1751 nimekettä); kauppaa, markkinointia, mainontaa, asiakaspalvelua 16 % kirjoista (1573 nimekettä); yrittäjyyttä, yrityksen kehitysvaiheita ja yrityksen kokoa 12 % kirjoista (1225 nimekettä); sekä henkilöstöjohtamista 11 % (1102 nimekettä). Laskentatoimen (9 % / 910 nimekettä); materiaalitalouden, logistiikan ja tuotekehityksen (9 % / 862 nimekettä); yrityksen talouden (6 % / 595 nimekettä); sekä suhdetoiminnan ja organisaatioviestinnän (3 % / 296 nimekettä) osuudet kirjakokoelmasta olivat pienehköjä. Käsikirjaston noin 110 nimekkeen kokoelma sisälsi bibliografioita (12 nimekettä), alan standardeja, sanastoja, sanakirjoja, lyhennesanakirjoja, käsikirjoja, hakuteoksia ja hakemistoja sekä liikekirjeiden ja asiakirjojen oppaita. Painettuja lehtiä oli 16 nimekettä (Tilintarkastus – Laskentatoimi, Kauppalehti, Tilisanomat, Kauppalehti Optio, Fakta: talous ja tekniikka tänään, Liiketaloudellinen aikakauskirja, Ekonomi : Ekonomiuutiset – Ekonomnytt, Kuluttaja, Yrittäjä: suomalaisen yrittäjän ammattilehti, Markkinointi ja mainonta, Kehittyvä kauppa, Retail digest, Service industries journal, Myynti & markkinointi, KM Kaupan maailma ja Tampereen kauppakamari). Sähkökirjoja kokoelmassa oli yhteensä 1421 nimekettä: 11 suomalaista verkkokirjaa WSOYpro – yritysonline –tietokannassa; 13 kirjaston ostamaa verkkokirjaa WSOYpro – organisaation verkkokirjat –tietokannassa; 1311 nimekettä (subject-haulla Business) Ebrary –tietokannassa; 17 nimekettä NetLibrary -tietokannassa ja 69 liiketaloustieteen käsikirjaa Nellin E-käsikirjastossa. Verkkolehtiä kokoelmassa oli n. 691. Tietokantoja oli 14, joista kokotekstilehtiä EBSCOhost Academic Search Premier, EBSCOhost Business Search Elite, Emerald Journals, JSTOR, Sage Premier, ScienceDirect, Wiley Interscience, Scientific Journals International (Open Access aineisto) ja viitetietokantoja Econlit (Ebscohost), Helecon Classic, Helecon Mix, Helecon Scima, Helecon tietokanavat ja KULTU (kuluttajatutkimuksen tietokannat).

Tiedotustutkimus

Tiedotustutkimuksen pääkokoelma sijaitsee pääkirjastossa (Linnassa), jossa painettu yleis- ja käsikirjastokokoelma koostuu lähes 5000 nimekkeestä monografioita (painettujen monografiasarjojen osat mukaan lukien). Monografiakokoelmasta kartoitettiin neljä osa-aluetta. Joukkoviestinnän teoriaa, metodologiaa ja vaikutuksia käsitteli 44 % kirjoista (2195 nimekettä), joten se oli selvin painopisteala. Radiota ja televisiota käsitteli 28 % (1383 nimekettä); lehdistöä 24 % (1198 nimekettä) sekä journalismia, uutisia ja toimitustyötä 22 % kirjoista (1088 nimekettä). Käsikirjaston noin 95 nimekkeen kokoelma sisälsi bibliografioita (58 nimekettä), sanastoja, sanakirjoja ja hakuteoksia. Painettuja lehtiä oli 13 nimekettä (Africa media review, Critical Studies in Television, Javnost - The Public, Journal of media business studies, Journalisti, Lähikuva, Media & viestintä, Medienwissenschaft : Rezensionen, Nordicom information, Suomen lehdistö, Utain, Vestnik Moskovskogo universiteta. Ser. 10, Zurnalistika, Zurnalist). Sähkökirjoja kokoelmassa oli yhteensä 499 nimekettä: 462 nimekettä Ebrary–tietokannassa,13 nimekettä NetLibrary -tietokannassa ja 24 viestinnän käsikirjaa Nellin E-käsikirjastossa. Verkkolehtiä kokoelmassa oli yhteensä 100. Tietokantoja oli 10, joista kokotekstilehtiä EBSCOhost Academic Search Premier, EBSCOhost Communication and Mass Media Complete, SAGE Journals Online (Premier), ScienceDirect (Elsevier) ja viitetietokantoja Aikakauslehtitutkimuksen tietokanta, CIOS ComAbstracts, CIOS Open Journals Index, Ncom – Database on Nordic Media and Communication Research, Ncom: Nordic Media Research Publications ja PAIS International.

La influencia de la Hermandad Musulmana en los movimientos islamistas radicales. Estudio de Caso: Movimiento de Resistencia Islámica - Hamás (1987 - 2010).

El propósito de este trabajo es demostrar la influencia ideológica y accionar que ejerce la Hermandad Musulmana en grupos islamistas, en este caso en Hamás. Para esto nos enfocaremos en una primera parte a estudiar la ideología de la Hermandad Musulmana en Egipto por medio de Hassan al-Banna el principal fundador de la Hermandad, el programa político, la evolución del movimiento después de la muerte de al-Banna, la obra de Sayyid Qutb y la Hermandad Musulmana como movimiento transnacional en otros países. En la segunda parte, será primordial el estudio de Hamás, en cuanto a sus objetivos, principios y accionar, la carta fundacional, el conflicto de Israel, la relación de Hamás con otros movimientos, el Dawa, las políticas sociales y la victoria de Hamás. Por último, se abordará la incidencia que tuvo la Hermandad Musulmana de Egipto en la ideología y accionar de Hamás, para esto es necesario estudiar a Ahmed Yassin, uno de los principales fundadores del movimiento, analizar la relación entre la Hermandad y Hamás, las cartas fundacionales, el yihad, la intifada y la relación del accionar político de los movimientos.