Recensão de: Adams, Roberts; Dominelli, Lena and Payne, Malcolm (Eds.), Social Work Futures: Crossing Boundaries, Transforming Practice, Hampshire, Palgrave, 2005.

Revista Lusófona de Ciências Sociais

The Challenges of Globalisation and Harmonisation for European Social Work

A globalização tem provocado alterações importantes na educação e na prática de Serviço Social. Estas têm a ver com a privatização, dependência do mercado, e a “nova gestão”. Estes factores determinam a resposta dos assistentes sociais aos clientes e a maneira como são tratados como empregados. Os formadores de Serviço Social devem integrar nos seus currículos os elementos associados com a globalização, os conhecimentos e as competências necessárias para a prática em contextos diversificados, e a potenciação (empowerment) dos clientes. É um desafio que está aberto para os planeadores da formação em Serviço Social. A União Europeia tem todo interesse em avançar com uma globalização inclusiva, solidariedade social e justiça social através de Serviço Social relevante. Existem todavia muitos obstáculos que precisam de ser previstos, contornados e ultrapassados.

Antirasistista ja feminististä sosiaalityön tutkimusta?

Kirjallisuusarvostelu

The Postmodern ‘Turn’ in Social Work: The Challenges of Identity and Equality

Diversity and demands for equality have challenged fixed notions of identity amongst the diverse populations of Europe. This development has prompted discourses about the significance of fluidity and multiplicity in identities that have given prominence to postmodern theories in the profession of social work. A number of social work educators have contributed to the ensuing debates. Walter Lorenz’s work has contributed substantially to developments on this front by:highlighting the dangers of essentialising fixed identities in professional practice, referring to the failure of social workers to live up to professional values and ideals in the Nazi attack on Jews and others who were different from the Aryan norms that Hitler’s regime sought to impose; arguing for racial equality in multicultural Europe; and ensuring that social work theories and practice engaged with innovations in the social sciences more generally to improve the profession’s research, theoretical and practice bases. In this article, I engage with crucial debates that have shaped the profession during the post-war period, honouring Walter Lorenz’s contributions to them in the process.

International social work education at the crossroads

Social work has been a player in the international arena since 1928 when the International Association of Schools of Social Work (IASSW) was founded alongside its sister organisations, the International Federation of Social Workers (IFSW) and the International Council for Social Welfare (ICSW). These divided their remit into education, practice and policy respectively. Their development has been an interesting one, but the details of it need not detain us here. I only want to lay aside the argument that having an interest in the international domain is a new phenomenon in social work. At the same time, I want to emphasise how impressive it is that a profession that has been so tied into modernity, linked to the modern nation-state (Lorenz, 1994) and rooted in local legislation and traditions has such a long-standing history of involvements that have crossed borders to promote understanding and knowledge-building. In these encounters, social work educators and practitioners have engaged with others who were different from them while struggling to make their interactions egalitarian and respectful ones.

Lena Dominelli (United Kingdom), President 1996 - 2004

Professor Lena Dominelli is one of those people whose passion for social justice has made a significant difference to the lives of many people and to her profession, social work. If you have ever spent time with her, as I have done, you will know that she simply never stops. She has ideas for what must be done immediately to address current injustices and also proposes strategies for the long term. She takes action on the basis of her ideas, bringing in whoever might be able to help at a given moment on a particular issue. She draws you in with her unwavering optimism and her practical solutions and before long you find yourself in the midst of accomplishing what appeared to be impossible. A social worker par excellence.

Repeated blood pressure measurements in a sample of Swedish twins: heritabilities and associations with polymorphisms in the renin-angiotensin-aldosterone system Iliadou, Anastasia, Lichtenstein, Paul, Morgenstern, Ralf, Forsberg, Lena, Svensson, Richard, de Faire, Ulf, Martin, Nicholas, Pedersen, Nancy

Background Twin and family studies have shown that genetic effects explain a relatively high amount of the phenotypic variation in blood pressure. However, many studies have not been able to replicate findings of association between specific polymorphisms and diastolic and systolic blood pressure. Methods In a structural equation-modelling framework the authors investigated longitudinal changes in repeated measures of blood pressures in a sample of 298 like-sexed twin pairs from the population-based Swedish Twin Registry. Also examined was the association between blood pressure and polymorphisms in the angiotensin-I converting enzyme and the angiotensin 11 receptor type 1 with the 'Fulker' test Both linkage and association were tested simultaneously revealing whether the polymorphism is a Quantitative Trait Locus (QTL) or in linkage disequilibrium with the QTL. Results Genetic influences explained up to 46% of the phenotypic variance in diastolic and 63% of the phenotypic variance in systolic blood pressure. Genetic influences were stable over time and contributed up to 78% of the phenotypic correlation in both diastolic and systolic blood pressure. Non-shared environmental effects were characterised by time specific influences and little transmission from one time point to the next. There was no significant linkage and association between the polymorphisms and blood pressure. Conclusions There is a considerable genetic stability in both diastolic and systolic blood pressure for a 6-year period of time in adult life. Non-shared environmental influences have a small long-term effect Although associations with the polymorphisms could not be replicated, results should be interpreted with caution due to power considerations. (C) 2002 Lippincott Williams Wilkins.

Vega ja Lena tykkien paukkeella tervehtien Kap Tsheljuskin¿ia A. Hovgaard¿in tekemän piirustuksen mukaan

Wiipuri 1881

Världsbild under sammanställning : individ, ensamhet och gemenskap i Ulla-Lena Lundbergs författarskap

Subjektivitet och världsbild är studiens nyckeltermer. Jag undersöker temat ensamhet kontra gemenskap i Ulla-Lena Lundbergs författarskap. Inledningsvis antar jag inte bara att temat är centralt i författarskapet, utan också att individualism – som ett kännetecken för det moderna och senmoderna västerlandet – ofta ifrågasätts i Lundbergs verk. Med fokus på subjekt som ideologiska fenomen, knutna till tid och rum, är Sibirien. Ett självporträtt med vingar (1993) av särskilt intresse. Avhandlingen kan beskrivas som en dubbel analys av Sibirien, som analyseras både som en självbiografi och en antisjälvbiografi. Sibirien är ett individualistiskt uttryck men omfattar samtidigt kritik av individualism, som förknippas med ensamhet. Problematiken individ–omvärld och ensamhet–gemenskap, som är knuten till frågan om vad meningen med livet är, följs också genom sju av Lundbergs romaner. Studien utgör ett slags författarskapsstudie, eftersom Sibirien läses mot bakgrund av dessa verk och inte enbart mot bakgrund av den självbiografiska genren. Problematiken kan vara antingen uttalad eller implicerad i en kärleks- och dödstematik. Centralt i författarskapet är ett intresse för förmoderna och ickevästerländska kulturer, vilket får mig att fråga: Vilken betydelse har föreställningarna om ”det gamla” och ”det främmande” för ifrågasättandet av individualism? Författarskapet förstås här som en aktuell kommentar till dess utomlitterära samtid – med individualism som ett kännetecken och antiindividualism som ett annat.

Sotaromaanin laji ja kirjallinen sankaruus Ulla-Lena Lundbergin romaanissa Marsipansoldaten

Tutkimuksessa kuvataan Ulla-Lena Lundbergin romaanin Marsipansoldaten (2001) henkilöhahmoissa esitettyä sankaruutta. Sankaruuden esittäminen on kytköksissä sotaromaanin lajikonventioihin, jotka kotimaisessa sotafiktiossa määrittyvät suhteellisen tiukiksi. Teoksen esittämässä sankaruudessa aktualisoituu kaksi diskurssia, julkinen uskonnollis-nationalistinen diskurssi sekä yksityis-epävirallinen diskurssi, jotka liittyvät toisiinsa nuoruuden kautta. Tutkimuksessa määritellään kohdeteoksen keskeisimmät henkilöhahmot suhteessa kotimaisen sotaromaanin lajikonventionaaliseen sankaruuteen. Marsipansoldatenissa sankaruus ei kiinnity henkilöhahmoihin samalla tavalla kuin perinteiseksi mielletyssä kotimaisessa sotafiktiossa. Sankaruus määrittyy suhteessa lähiyhteisöön, jolloin se myös korostaa siviiliyhteisön pysyvyyttä ja selviytymistä. Lähiyhteisö manifestoituu teoksessa kahtena motiivina, ruokana ja puheena. Selviytymistarinan kertominen on niinikään yksi lajin konventioista, jonka kohdeteos aukottomasti täyttää. Tutkimuksessa selvitetään myös kohdeteoksen muita tapoja kirjoittautua osaksi sotaromaanin genreä. Tutkimuksessa analysoidaan, miten Marsipansoldaten samanaikaisesti sekä vahvistaa sotaromaanin lajia että uudistaa sitä. Teoksen ironisuus ja ironian monista keinoista erityisesti groteski toimivat sekä välineenä teoksen kirjoittautumisessa lajiin että lajia uudistavana piirteenä. Kotirintaman ironisointi ja sen nostaminen tasaveroiseksi kerronnan aiheeksi toiminnallisen sodan rinnalle ovat uusia sotafiktion piirteitä. Sotaromaanin lajin konventioista keskeisimmäksi voidaan nimetä suomalaisen sotafiktion nk. dokumentaarisuus- tai autenttisuusehto, joka vaikutti erityisesti Marsipansoldatenin vastaanottoon. Dokumentaarisuusehdon lisäksi tutkimuksessa tunnistetut kaksi diskurssia selittävät myös teoksen ristiriitaista vastaanottoa. Uskonnollis-nationalistisen ja yksityis-epävirallisen diskursseja välittävät monet intertekstit ja ironinen kerronta määrittävät teosta myös postmodernistiseksi metafiktioksi, joka on kotimaisessa sotafiktiossa melko tuore esittämisen tapa. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytetään Alastair Fowlerin lajiteoriaa, Ansgar Nünningin lajitaksonomiaa ja Linda Hutcheonin käsitettä ironiasta diskursiivisena strategiana.

Specialkarte von Nord-Sibirien zwischen Lena und Beringstrasse : in 2 Blatt

Kartta kuuluu A. E. Nordenskiöldin kokoelmaan

Estudio socioeconómico sobre desarrollo comarcal y empleo juvenil en los Concejos de Aller, Mieres, Lena, Morcín y Riosa.

Pretende llegar al conocimiento de la realidad de la comarca para así detectar las disfuncionalidades y los verdaderos problemas que la afectan cuya dinámica supone un freno a la consecución de los objetivos: desarrollo del potencial endógeno de la zona procurando un aprovechamiento racional de los recursos; mejora del tejido industrial existente y flexibilización de la estructura económica mediante el reajuste intersectorial y la diversificación de la producción; formulación de nuevas alternativas de desarrollo que favorezcan la inserción profesional del colectivo de jóvenes parados. Para la encuesta se utilizó una muestra representativa de los jóvenes parados de los Concejos implicados en el estudio. Tras un estudio del medio físico y demográfico, de la actividad económica, del equipamiento y hábitat, infraestructuras, planeamientos de los recursos ociosos y del análisis de la población en paro, se realiza una propuesta de actuaciones de desarrollo endógeno y un plan formativo que responde a las deficiencias detectadas a través del análisis estadístico y del trabajo de campo. Como respuesta a la situación de la realidad de los cinco Concejos objeto de estudio, se propone un plan formativo, fruto de la comparación de las necesidades detectadas y la oferta formativa, que pretende la creación de un marco de actuación que posibilite la especialización en las ramas y actividades que presentan posibilidades de empleo a corto y medio plazo. Las líneas formativas propuestas son: Asistencia social, Desarrollo socioeconómico de la comunidad, Medio Ambiente, Formación empresarial y Gestión, Especialización Agraria, Hostelería y Turismo rural, Diseño, Construcción, Madera y Muebles, Alimentación, Papel y Artes gráficas, Textil, Transformación metálica, Joyería y Orfebrería, Nuevas tecnologías. Se propone un plan de actuaciones de desarrollo endógeno: conservación y mejora del medio natural, de los recursos agrarios, fomento de actividades turísticas, de la pequeña y mediana empresa, apoyo a la minería, potenciación del sector metalúrgico, de las industrias derivadas de productos autóctonos, del comercio, promoción empresarial, mejora de infraestructuras y equipamientos, potenciación de la economía social y empleo juvenil.

Poema de E-lena

Poema