Life of Lord Timothy Dexter : embracing sketches of the eccentric characters that composed his associates, including "Dexter's Pickle for the knowing ones" /

Mode of access: Internet.

Collection of humorous verses and sketches relating to Harvard College, 1769

Manuscript volume in various hands containing three general sections: satirical poems about Harvard tutors, a section of "last words & dying" speeches of Harvard tutors, and a copy of the Book of Harvard."

Die Stimme des Volkes, oder, Die Zerstörung der Bastille ein bürgerliches Trauerspiel in 4 Aufzügen.

Mode of access: Internet.

Ludwig Capet, oder Der Königsmord; ein bürgerliches Trauerspiel in 4 Aufzügen.

Mode of access: Internet.

Jacob Jonas Björnståhl ... Briefe auf seinen ausländischen reisen an den königlichen bibliothekar C. C. Gjörwell in Stockholm.

An account of a bibliographical tour undertaken with special reference to the study of Oriental literature and philology; interrupted by the death of the author at Salonica in 1779.

Carnivore : an investigation into the ways that serial killers in the Silence of the Lambs, American Psycho and Darkly Dreaming Dexter are representative of consumers

Serial killers are among the most popular and enduring character types in contemporary culture. In this exegesis I investigate one of the reasons for this popularity by examining the representational relationships between serial killers and serial consumers. I initially establish that all monsters, whether they are vampires, werewolves or serial killers, emerge from cultural anxieties and signify the anxiety which gave them birth. I go on to identify that the cultural anxiety at play with serial killers is consumerism and in doing so, I identify two key parallels between the serial killer and the consumer, namely a sense of lack and a desire for transformation. I then examine the ways in which the serial killer is representative of the consumer in three exemplar texts, The Silence of the Lambs by Thomas Harris, American Psycho by Bret Easton Ellis and Darkly Dreaming Dexter by Jeff Lindsay. I go on to self-reflexively examine the creation of my novel Carnivore, the accompanying draft of which has been influenced by both the exemplar texts and the findings of the exegesis.

Docket books and fee book, 1791-1806

Consists of 7 notebooks and 1 account book. Notebooks list cases heard before the Massachusetts Court of Common Pleas for Middlesex and Worcester counties and the Massachusetts Supreme Judicial Court (March 1794-Sept. 1797; Sept. 1800-March 1802; June 1805-September 1806) and before the New Hampshire Court of Common Pleas for Hillsborough and Merrimack counties (March 1798-March 1805). The account book includes cases from Sept. 1791-July 1797.

Certification of payment from Oliver Prescott, 1747 September 23

Handwritten certificate of payment for a new red and plaid gown purchased by Harvard sophomore Oliver Prescott in 1747. The certificate is witnessed by upperclassmen Artemas Ward, Jacob Cushing, and Timothy Pond.

Letters from Timothy Pickering to his brother and father, 1797-1798

These two handwritten letters by Timothy Pickering were written on February 14, 1797 and June 14, 1798 to his brother John Pickering and his father Timothy Pickering, respectively. The letter to his brother, John, discusses mutual friends, classmate Thomas Lee, and John’s recent attendance at a sermon by Dr. Joseph Priestley. The letter from Timothy to his father includes a discussion of Timothy’s expenses and the amount of money needed to pay his debts, a request for new shoes for commencement, the news of Timothy’s invitation to join honor society Phi Beta Kappa, and a few comments on his forensics course at Harvard.

Henry Dexter, sculptor; a memorial,

"Catalogue of the works of Henry Dexter": p. [111]-117.

Chronik der Familie Herz Salomon Fuld 1806-1944

History of the Frankfurt Fuld family, reaching back to the author's grandfather, Herz Salomon Fuld. Contains description of the antique business of Benjamin's uncle Selig Goldschmidt.

Morality and Gender in Jeff Lindsay's Dexter Novels

Tutkimuksessa analysoin neljää Jeff Lindsayn Dexter -dekkaria kahdesta eri näkökulmasta. Ensimmäinen osa keskittyy päähenkilön sosiopaattisen persoonan aiheuttamiin moraalisiin ristiriitoihin, sillä hän on sekä sarjamurhaaja että työskentelee poliisin laboratoriossa silti noudattaen erittäin tiukkaa moraalista ohjenuoraa, joka määrittää kenet hän saa tappaa. Tutkimuksen toinen osa tarkastelee kirjojen naishahmoja ja heidän ongelmiaan. Käsittelen lyhyesti myös kirjasarjan ja niiden pohjalta tehdyn televisiosarjan eroja. Metodeina käytän lähiluentaa, eettistä analyysiä sekä rikoskirjallisuuden alalajien vertailua. Vaikkei rikoskirjallisuudessa olekaan yleistä, että poliisi tai tutkija olisi siviilissä rikollinen, on Dexter hyvin tyypillinen fiktiivinen sosiopaatti ja sarjamurhaaja. Lindsayn kirjojen juonet ja Dexter päähenkilönä noudattavat paikoin lähes kirjaimellisesti Thomas Harrisin Hannibal Lecterille luomaa kaavaa. Kirjojen moraaliset ristiriidat taas aiheutuvat sekä Dexterin roolista lainvartijana ja -rikkojana että hänen noudattamastaan tiukasta moraalisesta ohjenuorasta, joka määrittää kenet saa tappaa. Sosiopaattina hänen pitäisi olla kaikkien yhteiskunnan asettamien lakien ja rajoitusten tavoittamattomissa, mutta silti hänen päätöksentekonsa perustuu täysin kasvatti-isänsä laatimiin ohjeisiin. Tämä on yksi Dexterin hahmon suurimmista ristiriitaisuuksista, joka vahvistaa Heta Pyrhösen esittämän ajatuksen siitä, ettei rikoskirjallisuus tule toimeen ilman vahvaa moraalista selkärankaa. Dexterin tiukka moraalinen ohjenuora ja lukijoiden samaistuminen päähenkilöön ovat kuitenkin todennäköisin syy hänen selviytymiseensä kirjasta toiseen, ja sarjan myötä Dexter muuttuukin inhimillisemmäksi kuin alussa. Toisaalta naishahmojen ongelmien havaitseminen on vaikeaa, sillä ensivaikutelman perusteella voisi kuvitella, että Lindsayn kuvaama yhteiskunta on jo ratkaissut kaikki tasa-arvo-ongelmansa. Sukupuolten ja kansanryhmien välisestä tasa-arvosta ei kirjoissa keskustella, mutta merkittäviä naishahmoja on silti huomattavan vähän, eikä heistäkään ole rakennettu yhtä johdonmukaisia ja mielenkiintoisia kuin päähenkilöstä esimerkiksi. He jäävät pitkälti Dexterin varjoon. Edes Dexterin sisko Deborah ei pysty säilyttämään osaansa kirjojen naispäähenkilönä, sillä hänen ammattitaitoaan poliisina ja olemustaan naisena kuvataan jatkuvan ristiriitaisesti. Kaksi seuraavaksi tärkeintä naishahmoa ovat Dexterin tyttöystävä Rita, joka toimii äitiyden ruumiillistumana, sekä hänen tyttärensä Astor, joka on veljensä ohella samanlainen sosiopaatti kuin Dexter. Naissarjamurhaajien puute ja naishahmojen epäjohdonmukainen kuvaus ovat yksi Lindsayn kirjojen suurimmista ongelmista. Analyysin keskeisimmät johtopäätökset paljastavat, miten omaperäisyydestään huolimatta Dexter muistuttaa huomattavasti muita tunnettuja fiktiivisiä sarjamurhaajia, ja miten Lindsay pohjaa tekstinsä amerikkalaiseen arvomaailmaan ja rikoskirjallisuuden alalajien konventioihin. Vaikka suurin osa lukijoista pystyykin käsittelemään Dexterin tekojen moraalisia ristiriitoja, voi sarjamurhaajan ihannointi aiheuttaa toisille ongelmia. Toisaalta luomalla monipuolisia ja johdonmukaisia naishahmoja, jotka pystyisivät säilyttämään itsenäisyytensä kaikissa tilanteissa, Lindsayn kirjat olisivat sekä ajankohtaisempia että omaperäisempiä kuin nyt.

El impacto de la Primera Invasión Inglesa a la Ciudad de Buenos Aires en 1806, en la política del virrey José Fernando de Abascal y Sousa para el Virreinato del Perú

Resumen: José Fernando de Abascal y Sousa recibió la noticia de la invasión inglesa de 1806 a Buenos Aires, en el inicio de su administración como virrey del Virreinato del Perú. A partir de esta primera misiva enviada por el virrey Rafael de Sobre Monte, comenzó un intercambio epistolar entre las dos autoridades sobre dicho acontecimiento, a partir del cual se fueron perfi lando las preocupaciones, cuidados y políticas iniciales de defensa aplicadas por Abascal a su jurisdicción.

A medicina iluminista e o vitalismo: uma discussão do Nouveaux Éléments de la Science de l‟Homme de Paul-Joseph Barthez (1734-1806).

A dissertação comenta criticamente as interpretações recentes referentes ao vitalismo no século XVIII, dedicando atenção especial aos Nouveuax Éléments de la Science de lHomme (publicado primeiramente em 1778), de Paul-Joseph Barthez (1734-1806). Até a segunda metade do século XX, como é primeiramente argumentado nesta dissertação, intérpretes do iluminismo entendiam a doutrina mecanicista como a herdeira direta da Revolução Científica, bem como a corrente dominante no mundo das ciências da vida ao longo de todo o século XVIII. Assim, na historiografia do século passado, o vitalismo era ou escassamente mencionado, ou visto como uma retrógrada corrente anti-iluminista. Mais recentemente, vários historiadores e pesquisadores da história das ciências no século XVIII (sobretudo Williams e Reill) entendem o iluminismo de um modo mais amplo e plural, considerando o vitalismo iluminista (um termo proposto por Reill) como parte integrante de um conceito mais dinâmico de iluminismo. A seguir, são apresentados a doutrina mecanicista e seus conceitos centrais, bem como as ideias de alguns dos principais representantes do mecanicismo no século XVII e início do XVIII, no caso, mais especificamente, do mecanicismo newtoniano. Em seguida, são expostos e comentados a doutrina vitalista e seus conceitos, no que é dado destaque ao vitalismo na Universidade de Montpellier. Nesse contexto, são comentados conceitos vitalistas, tal como apresentados nos Nouveuax Éléments de la Science de lHomme, no qual Barthez propõe uma nova fisiologia baseada no princípio vital; nisso são apresentados sua metodologia de pesquisa, o conceito de princípio vital, as forças sensitivas e motrizes do princípio da vida, além dos conceitos de simpatia, sinergia e, por fim, o conceito de temperamento. Esses conceitos ou essa terminologia , tal como é mostrado, não são originalmente concebidos por Barthez, mas foram por ele reapropriados e reformulados em debate com o newtonianismo e demais correntes filosóficas médicas desde a Antiguidade até o século XVIII, assim como com observações e experimentos próprios às investigações médico-científicas da época. Como resultado, é alcançada uma compreensão da doutrina vitalista como um esforço intelectual inovador tanto interagindo quanto integrado com o debate científico contemporâneo, ou seja, os médicos vitalistas se viam e, em geral, eram vistos como atuando segundo os padrões de cientificidade exigidos por seus pares.