Alienation and the author : a triptych on social conformity and deviancy in the Japanese intellectuals : study of Natsume Sōseki, Akutagawa Ryūnosuke, Dazai Osamu /

Mode of access: Internet.

Smashing the Mirror of Yamato: Sakaguchi Ango, Decadence & a Postmetaphysical Buddhist Critique of Culture

This article focuses on several key philosophical themes in the criticism of Sakaguchi Ango (1906–1955), one of postwar Japan’s most influential and controversial writers. Associated with the underground Kasutori culture as well as the Burai-ha of Tamura Taijirō (1911–1983), Oda Sakunosuke (1913–1947) and Dazai Osamu (1909–1948), Ango gained fame for two provocative essays on the theme of daraku or “decadence”—Darakuron and Zoku darakuron—pubished in 1946, in the wake of Japan’s traumatic defeat and the beginnings of the Allied Occupation. Less well-known is the fact that Ango spent his student years studying classical Buddhist texts in Sanskrit, Pali and Tibetan, and that he at at one time aspired to the priesthood. The article analyses the concept of daraku in the two essays noted above, particularly as it relates to Ango’s vision of a refashioned morality based on an interpretation of human subjectivity vis-à-vis the themes of illusion and disillusion. It argues that, despite the radical and modernist flavor of Ango’s essays, his “decadence” is best understood in terms of Mahāyāna and Zen Buddhist concepts. Moreover, when the two essays on decadence are read in tandem with Ango’s wartime essay on Japanese culture (Nihon bunka shikan, 1942), they form the foundation for a “postmetaphysical Buddhist critique of culture,” one that is pragmatic, humanistic, and non-reductively physicalist.

The new Germany : national socialist government in theory and practice /

Bibliography: p. 185-196.

Annual report.

Title varies slightly.

Jiao yu za zhi.

Subsequent publisher: Shanghai Shang wu yin shu guan.

Theology and human problems, a comparative study of absolute idealism and pragmatism as interpreters of religion. The Nathaniel William Taylor lectures for 1909-10, given before the Divinity School of Yale University,

Mode of access: Internet.

Häiritsevän erilaiset : Työnvieroksunta Helsingissä 1946 - 1948

Tutkielma käsittelee viime sotien jälkeisiä sosiaalisia ongelmia niin sanotun pinnarilain kautta. Laki työtä vieroksuvien henkilöiden määräämisestä työhön tai erikoistyölaitokseen oli voimassa 1946–1948. Tutkielma selvittää, miten viranomaiset sovelsivat pinnarilakia Helsingissä ja avaa työnvieroksunta-käsitteen sisältöä ja määrittelyä. Tutkielman näkökulma pohjautuu kontekstikonstruktivismiin. Erilaisuuden ja sosiaalisten ongelmien määrittely on jatkuvan keskustelun ja kiistelyn alainen aihepiiri, sillä kyseisissä ilmiöissä ja niiden hallinnassa törmäävät erilaiset intressit ja tavoitteet. Sosiaalisen ongelman määrittely on tulosta aktiivisesta kollektiivisesta määrittelyprosessista, johon osallistuu useita toimijoita. Koska itse laki määritteli työnvieroksunta-käsitteen ja rajasi lain soveltamisalan hyvin väljästi, paikalliset viranomaiset saivat laajat toimintavaltuudet. Tämän vuoksi on tärkeä tutkia, millaiset henkilöt koettiin ongelmallisiksi, ”häiritsevän erilaisiksi”. Tärkein lähdemateriaali työssä on kunnallisen työasiainlautakunnan laatimat henkilöaktit työnvieroksujina käsitellyistä henkilöistä. Henkilöaktit sisältävät lautakunnan omien merkintöjen lisäksi poliisin huolto-osaston, huoltolautakunnan ja lääkäreiden asiakirjoja. Systemaattisen otannan avulla akteista on koottu noin 350 henkilöaktin otos. Nämä henkilöt on jaettu neljään ryhmään sen perusteella, mitkä syyt ovat johtaneet henkilön päätymiseen pinnarikäsittelyyn. Näin muodostuneen neljän ryhmän nimet ovat rikolliset, alkoholiongelmaiset, irtolaisnaiset ja ”kunnon kansalaiset”. Ryhmiä analysoidaan vertailun ja tilastollisten menetelmien avulla. Pinnarilaki oli yhtä aikaa työmarkkina-, sosiaali- ja kontrollipolitiikkaa. Sen soveltamisessa tulivat ilmi valtion työvoimapoliittiset intressit jälleenrakentavassa ja työvoimapulasta kärsivässä maassa. Työnvieroksujien joukkoon päätyi niin yhteiskunnan syrjässä roikkuvia moniongelmaisia kuin työkyvyttömyydestä tai työn puutteesta kärsiviä tavallisia kansalaisia. Pinnarilaki sai sovellettaessa ”kaatoluokka”-luonteen: sen avulla viranomaisten kynnys puuttua epäilyttävinä pitämiensä henkilöiden elämään madaltui, sillä esimerkiksi alkoholisti- ja irtolaislainsäädännön soveltamisala oli rajatumpi. Sotatoimien päätyttyä viranomaiset kävivät taistoon yhteiskunnan sisäisiä vihollisia, kohonnutta rikollisuutta, muuttuneita moraalikäsityksiä ja lisääntynyttä päihteidenkäyttöä, vastaan. Tässä taistelussa pinnarilaki oli viranomaisten tärkein ase ja kontrollikeino.

Briske Family Collection 1888-1948

26 vital documents for Rudolf Eduard Briske (birth, marriage military, etc.); 30 vital documents of ascendants of Rudolf Eduard Briske; 10 vital documents for relatives of Rudolf Eduard Briske; 4 photos of tombstones; one photo of Hans Briske.

[Gedichte von Else Bergmann] 1930-1948

Photocopies of poems

Selma's saga [1916-1948]

The memoirs were written in 1982 in Sydney, Australia and include excerpts of letters from various relatives during the years 1938-1941. Early childhood recollections of World War One. The family was living in the 6th district of Vienna. Description of domestic life with maids, laundresses and a French governess. Death of her mother in 1918. Trip with her stepmother Ida Plohn to Prague. Recollections of a stay in the countryside at their maid's family, where Selma and her older sister Martha awaited the birth of their younger sister Trude. Memories of Christmas celebrations. Summer vacations in the mountains. Description of the extended family. Inflation and economic depression in the 1920s. Strict upbringing by her stepmother. Children recreation trip to Grado, Italy in 1925. Selma was accepted at the "Bundeserziehungsanstalt" for gifted students. Only few fellow Jewish students. Religious education with beloved rabbi Diamant. Recovery from tonsilitis in a senatorium in Aflenz, Austria. Celebration of Jewish holidays and visits at the Synagogue on Yom Kippur. Transfer to Realschule. Due to a sudden onset of various illnesses Selma was unable to continue school and had put an end to her father's dream of an university education for her. Difficult to find a position in the depression times of the early 1930s. Only few working options for a Jewish woman. Position as a secretary in a Jewish firm. Outings in the Vienna Woods. Membership in the Zionist group Betar.

Solis-Cohen family papers, 1808-1990.

Correspondence, diaries, acount books, pamphlets, and other personal and professional materials pertaining to Jacob da Silva Solis and his descendents.

Industrial Removal Office records undated, 1899-1922

Contains Board of Directors minutes (1903, 1907), Executive Committee minutes (1907), Removal Committee minutes (1903-1917), Annual Reports (1910, 1913), Monthly Reports (1901-1919), Monthly Bulletins (1914-1915), studies of those removed, Bressler's "The Removal Work, Including Galveston," and several papers relating to the IRO and immigration. Financial papers include a budget (1914), comparative per capita cost figures (1909-1922), audits (1915-1918), receipts and expenditures (1918-1922), investment records, bank balances (1907-1922), removal work cash book (1904-1911), office expenses cash account (1903-1906), and the financial records of other agencies working with the IRO (1906). Includes also removal case records of first the Jewish Agricultural Society (1899-1900), and then of the IRO (1901-1922) when it took over its work, family reunion case records (1901-1904), and the follow-up records of persons removed to various cities (1903-1914). Contains also the correspondence of traveling agents' contacts throughout the U.S. from 1905-1914, among them Stanley Bero, Henry P. Goldstein, Philip Seman, and Morris D. Waldman.