Coopetition as a lead generating mechanism: design, modelling and simulation

The aim of this research is to develop a tool that could allow to organize coopetitional relationships between organizations on the basis of two-sided Internet platform. The main result of current master thesis is a detailed description of the concept of the lead generating internet platform-based coopetition. With the tools of agent-based modelling and simulation, there were obtained results that could be used as a base for suggestion that the developed concept is able to cause a positive effect on some particular industries (e.g. web-design studios market) and potentially can bring some benefits and extra profitability for most companies that operate on this particular industry. Also on the basis of the results it can be assumed that the developed instrument is also able to increase the degree of transparency of the market to which it is applied.

Use of social network analysis to indentify the coopetition in a commercial cluster plan

The cluster provides a greater commercial relationship between the companies that comprise it. This encourages companies to adopt competitive structures that allow solving problems that would hardly alone (Lubeck et. Al., 2011). With that this paper aims to describe the coopetition between companies operating on a commercial cluster planned, from the point of view of retailers, taking as a basis the theoretical models proposed by Bengtsson and Kock (1999) and Leon (2005) and operationalized by means of Social Network Analysis (SNA). Data collection consisted of two phases, the first exploratory aspect to identify the actors, and the second was characterized as descriptive as it aims to describe the coopetition among the enterprises. As a result we identified the companies that cooperate and compete simultaneously (coopetition), firms that only compete, companies just cooperate and businesses that do not compete and do not cooperate (coexistence)

Use of social network analysis to identify the coopetition in a Commercial Cluster Plan

The cluster provides a greater commercial relationship between the companies that comprise it. This encourages companies to adopt competitive structures that allow solving problems that would hardly alone (Lubeck et. Al., 2011). With that this paper aims to describe the coopetition between companies operating on a commercial cluster planned, from the point of view of retailers, taking as a basis the theoretical models proposed by Bengtsson and Kock (1999) and Leon (2005) and operationalized by means of Social Network Analysis (SNA). Data collection consisted of two phases, the first exploratory aspect to identify the actors, and the second was characterized as descriptive as it aims to describe the coopetition among the enterprises. As a result we identified the companies that cooperate and compete simultaneously (coopetition), firms that only compete, companies just cooperate and businesses that do not compete and do not cooperate (coexistence).

A Coopetition Space for Complex Product Specification

Part 3: Product-Service Systems

Planning, Cooperation and Competition: A case study in industry and construction in a Portuguese Region

In the present paper we analyzed the behavior of firms in the construction and manufacturing sectors, located in the region of Vale do Sousa, in the north of Portugal. From the literature, even existing some disagreements, it is possible to conclude that planning is crucial for firms survival and growth. Cooperation is another aspect that the literature presents as an important factor for firms sustainability. It also plays a major role in competition, since firms are adopting coopetition strategies. By studying a sample of 251 firms, it was possible to realize, that the majority started their business without a formal planning, and they keep going without using it. In cooperation aspects, there is a lack of cooperation. It was possible to verify, that existing cooperation has some evidence but at a vertical level. These vertical relations were also identified in stakeholder’s involvement.

Interfirm Knowledge Transfer in Coopetitive Relationships

Tämä tutkimuskeskittyy yritysten väliseen samanaikaiseen kilpailuun ja yhteistyöhön. Suurin mielenkiinto tässä tutkimuksessa kohdistuu yritysten väliseen tietämyksen siirtoon. Tietämyksen siirto samanaikaisissa kilpailu- ja yhteistyösuhteissa voi olla erityisen hyödyllistä samankaltaisten toimintalogiikoiden ja ymmärryksen takia. Toisaalta, mahdollinen kriittisen tiedon vuotaminen kilpailevalle yritykselle onriski, joka täytyy ottaa huomioon, kun yhteistyötä kilpailijan kanssa suunnitellaan. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka tietämystä siirretään samanaikaisissa kilpailu- ja yhteistyösuhteissa välttäen kuitenkin tähän liittyvät riskit. Tutkimuksen empiirinen osa sisältää kolme erilaista case-esimerkkiä samanaikaisista kilpailu- ja yhteistyösuhteista. Empiirisessä osassa tehdyt havainnot tukevat pääasiassa teoriaosuudessa käsiteltyjä asioita. Tietämyksen siirron motiivit, suhdekohtaiset tietämyksen omaksumiskyvyt, tietojohtamiskäytännöt ja luottamus ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat tietämyksen siirron tehokkuuteen. Pääasialliset keinot tietämyksen siirron riskin välttämiseksi samanaikaisissa kilpailu- ja yhteistyösuhteissa ovat hierarkkisen hallintomuodon käyttäminen tai horisontaalisesti ja vertikaalisesti rajattu yhteistyön laajuus.

Coopetitive advantage – How firms create and appropriate value by collaborating with their competitors

Collaboration between competing firms (coopetition) has emerged as an important issue forn business practice in many industries. Extant literature has examined coopetition on many levels of analysis, but lacks clarity in distinguishing it explicitly from cooperation between noncompeting organizations. Because of this, the performance implications of coopetition from the perspective of an individual firm are still ambiguous – some research suggests positive results whereas other studies suggest detrimental outcomes. The aim in this dissertation is to narrow these gaps by exploring how firms create and appropriate value through collaboration with their competitors. The dissertation is divided into two parts. The first part comprises an overview of the relevant literature, as well as the conclusions of the whole study, and the second part includes six research publications. Both qualitative and quantitative methodologies are utilized. The results suggest that coopetition embodies the distinctive logic of value creation and appropriation from the perspective of an individual firm, and thus differs in terms of performance implications from cooperation between non-competitors. The distinction comes from the fact that competitors have somewhat similar understanding, capabilities and interest related to certain markets, which is potentially both challenging and beneficial in terms of the individual firm’s competitiveness. It appears from the findings that there are distinctive firm-external and firm-specific factors affecting the success of a coopetition strategy. This study makes three main contributions. First, on the conceptual level it shows the distinction between coopetition and cooperation between non-rivals as a collaborative inter-organizational relationship. Secondly, it sets out a framework and propositions that enhance understanding of how value is created and appropriated in coopetition from the perspective of an individual firm. Thirdly, it offers empirical evidence of how coopetition affects firms’ innovation and market performance, and identifies the focal internal and external factors involved. In general terms, the thesis adds to our knowledge of how a firm can successfully utilize a coopetition strategy in its pursuit of improved performance.

Keskenään kilpailevien tiimien välinen yhteistyö organisaatiossa

Organisaatioissa on aina keskinäistä kilpailua. Hallitsemattomana kilpailu organisaation sisäisistä resursseista tai organisaation ulkoisista markkinoista voi johtaa konfliktiin, joka pahimmillaan romuttaa yhteistyön organisaation yksiköiden välillä. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, kuinka keskenään kilpailevien tiimien yhteistyötä voidaan kehittää ja mahdollista organisaation sisäisen kilpailutilanteen aiheuttamaa konfliktia hallita johtamisen keinoin organisaation sisäisessä kilpailutilanteessa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, kohdeorganisaationa oli Sanoma Lehtimedia Oy. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla Sanoma Lehtimedian kahden yhteistyötä tekevän sanomalehden myyntitiimien henkilökuntaa. Kohdeorganisaatiota tutkittaessa ei havaittu merkittävää kilpailutilanteen aiheuttamaa konfliktia, mutta tiimien välisessä yhteistyössä oli kuitenkin vielä kehitettävää. Tutkimuksen tulosten perusteella tärkeimmät tiimien välisen yhteistyön tekemiseen vaikuttavat tekijät olivat yhteistyöasenne, luottamus, tiedon jakamisen halukkuus sekä kannustimet. Näihin tekijöihin voidaan vaikuttaa strategisen johtamisen keinoin, kun yhteistyön kehittäminen otetaan organisaation tavoitteeksi.

Pk-yritysten kilpailuyhteistyö verkostomuotona

Työn tavoitteena on antaa lukijalle kattava käsitys yritysten kilpailuyhteistyöstä, sen edellytyksistä, sekä hyödyistä ja haasteista. Tarkastelussa syvennytään tutkimaan asiaa etenkin pk-yritysten näkökulmasta. Työ perustuu kattavaan valikoimaan alan keskeisintä lähdeaineistoa sisältäen sekä tieteellisiä artikkeleita että kirjallisuutta. Kilpailuyhteistyö on käsitteenä uusi ja sen tutkimus on keskittynyt vielä pääasiassa ilmiön tunnistamiseen ja nimeämiseen. Kilpailuyhteistyöllä yritykset voivat saavuttaa etuja sekä yhteistyöstä että kilpailusta. Oikein hyödynnettynä edut ovat suuremmat kuin pelkällä kilpailulla tai yhteistyöllä olisi mahdollista saavuttaa. Kilpailuyhteistyön avulla yritykset voivat luoda asiakkaalle enemmän arvoa sekä suurentaa kokonaismarkkinoita. Yritykset voivat lisäksi keskittyä ydintoimintaansa kehittäen sitä mahdollisimman tehokkaaksi. Kilpailuyhteistyön tehokas toiminta edellyttää kuitenkin siihen liittyvien edellytysten ja haasteiden tiedostamista sekä hallintaa. Suurimpina haasteina ovat oman hallinnan menettäminen kilpailevalle yritykselle sekä toisen osapuolen opportunistinen toiminta. Teoreettisen tarkastelun lisäksi työssä esitetään myös case-yritysten avulla kilpailuyhteistyön ominaisuuksia.

Coopetencia y modelos de asociatividad en colombia

El concepto de coopetencia surgen los planteamientos relacionados con los clústers y las redes empresariales, en donde empresas con características similares fortalecen sus relaciones para desarrollar mayores niveles de eficiencia o alcanzar objetivos que individualmente serian difíciles de lograr, especialmente en el caso de las pymes. Es fundamental que el estado desarrolle las relaciones y la conformación de iniciativas de asociatividad que permitan que la fluidez y los vínculos entre empresas, instituciones gubernamentales, financieras, universidades, centros de investigación, entre otros; para promover la integración de esfuerzos, la fluidez de información y el acceso a tecnologías, mejores posiciones competitivas. En Colombia desde hace aproximadamente 20 años, dentro de la política de competitividad del gobierno nacional (a partir del informe monitor), se ha identificado la importancia de las relaciones entre empresas e instituciones conexas para mejorar los estándares y la eficiencia que se pueda lograr para mantener una posición competitiva en los mercados internacionales.

Análisis de factores que intervienen en la internacionalización de las Pymes en Colombia

La comprensión de los factores que interviene en la internacionalización de las Pymes en Colombia, conlleva toda una compleja estructura, fundamentación, estrategias, teorías, modelos y metodología organizacional, en el contexto dinámico del mundo comercial y financiero. Por consiguiente, se realizó un análisis de las teorías, modelos de internacionalización y de los factores que allí se reflejan y que interviene en el desarrollo de las pequeñas y medianas empresas, se comparó con las Pymes en Colombia y se apoyó en datos estadísticos de entidades gubernamentales y bases de datos.

Gestão pública como fonte de competitividade nacional: um estudo da evidência latino-americana no século xx

The thesis explores how the public management influenced the competitivity in the countries of Latin America along the XXth century. A historical review of the development in the modern period leads to a model involving six main variables: public management, innovation, transaction costs, military efficiency, productivity and competitivity. A historical and geographical analysis of the Latin America is used as basis to understand how the development unfolded in the region in light of the model. Several analyses, both quantitative and qualitative, are made involving the variables. It¿s concluded that the influence of public management in the region can be explained through the model, and it was done in two great movements, one in the 1930¿s decade and another one in the 1990¿s decade. The analysis reveals that the action of public management was a reaction to external events and it was done in an adaptive manner. It is also concluded that these actions make sense when seen in light of the Game theory, and that public management always tried to stimulate regional development through coopetition.

Teoria dos Jogos aplicada à inteligência competitiva organizacional no âmbito da Ciência da Informação

Coordenação de Aperfeiçoamento de Pessoal de Nível Superior (CAPES)

Confidentiala "Mode 3" Systems Approach for Knowledge Creation, Diffusion and Use: Towards a 21st Century Fractal Innovation Ecosystem. ACES Working Paper (Report) No. 4, 2007

"Mode 3" allows and emphasizes the co-existence and co-evolution of different knowledge and innovation paradigms: the competitiveness and superiority of a knowledge system is highly determined by its adaptive capacity to combine and integrate different knowledge and innovation modes via co-evolution, co-specialization and coopetition [sic] of knowledge stock and flow dynamics. What results is an emerging fractal knowledge and innovation ecosystem, well-configured for the knowledge economy and society. The intrinsic litmus test of the capacity of such an ecosystem to survive and prosper in the context of continually glocalizing [sic] and intensifying competition represents the ultimate competitiveness benchmark with regards to the robustness and quality of the ecosystem's knowledge and innovation architecture and topology.

A közösségi média mint online stratégiai eszköz

Új trendek jelentek meg nemrégiben a média és marketing területén egyaránt, módosítva a vállalatok és fogyasztóik alapvető jellemzőit és attitűdjét. Számos cég hiszi azt, hogy jelenlétük a közösségi médiafelületeken kulcstényező a sikerhez. Mindazonáltal ezek a tendenciák együtt járnak egyfajta stratégiai „rövidlátással” azon cégek számára, akik nem integrálják ezeket az eszközöket. Az egyik fő probléma az, hogy az üzleti szereplők ritkán tudják csak megkülönböztetni a különféle közösségi média típusokat (pl. közösségi oldalak, mikroblogok, megosztási felületek). A közösségi média abban segít a vállalatoknak, hogy újragondolják marketing üzeneteik tradicionális, egyirányú kommunikációs folyamát, és beépítsenek egy újfajta, kétirányú kommunikációt marketing stratégiájukba, ahol már a felhasználók képesek tartalmat létrehozni, módosítani, megosztani, valamint párbeszédet folytatni a világhálón lévő legtöbb tartalomról. Kutatásunkban kihangsúlyozzuk a közösségi média mint marketing stratégiai eszköz fontosságát. Ezzel együtt megjegyezzük, hogy sok cég nem ismeri a különféle közösségi média típusokat, és azok tulajdonságait. Kietzmann et al. (2011) szerint hét funkcionális blokkja létezik a közösségi médiának, melyek alapját képezik annak, hogy megértsük működésének sajátosságait. Ezek az elemek a következők: identitás, párbeszédek, megosztás, jelenlét, kapcsolatok, hírnév és csoportok. Előfeltevésünk szerint ezek a funkcionális blokkok úgy kezelhetők, mint hozzájárulás a vállalat marketing stratégiájához. Irodalom összefoglalónkban olyan elméleti ajánlás alapjait fektetjük le, mely segíthet a vállalatoknak abban, hogy megértsék az online közösségi platformok természetét, ezen keresztül pedig, hogy megválaszolják a következő kérdést: mely közösségi felületen legyenek jelen, és hogyan használják ezeket az elemeket, mint stratégiai eszközöket.