Catalysing design principles through the dreaming of sustainable subtropical cityscapes : the collaborative construction of new place identities

This paper addresses the question of how to open up pathways and build capacity to facilitate the movement towards sustainable sub-tropical cities. The focus is on outlining a collaborative planning and co-design process that can help catalyse the emergence of sustainable place-habitats and so re-weave and colour anew the tapestry of our sub-tropical cities. Cities are portrayed as self-organising complex adaptive system phenomena, being constantly re-shaped by local and global social-political, environmental, cultural and economic forces as well as planning regimes. While constructing a sustainable city is at essence a design process incorporating new sustainable practices and legislation to reinforce their use, these steps are necessary but not sufficient. Sustainable sub-tropical city-making could be re-thought as a dreaming-re-storying process. This paper explores a new co-design process, which can channel collaborative efforts around re-inventing sustainable place-habitats across the cityscape. A further outcome of this co-design process is the alignment of the emergent design principles and planning actions that can trigger the re-storying of a new sustainable sub-tropical city. Besides a new co-design process, we also advocate the building of sub-tropical city learning networks to facilitate the cross-fertilization for Dreaming sustainable sub-tropical cities.

Making Music, Making Muslims : A Case Study of Islamic Hip Hop and the Discursive Construction of Muslim Identities on the Internet

Hip-hopin juuret juontavat 1970-luvulle Yhdysvaltoihin, mutta hip-hop-kulttuuri ja musiikkityyli ovat sen jälkeen levinneet ympäri maailmaa osana globalisaatiokehitystä. Myös monet nuoret muslimit tekevät nykyään hip-hop-musiikkia, ja yhä useampi tuo myös sanoituksiinsa vaikutteita Islamista ja elämästään muslimina. Musiikin asema on islamissa varsin kiistelty, eikä sitä ole selvästi sallittu (halal) tai kielletty (haram) muslimeilta. Muslimien tekemää hip-hoppia on toistaiseksi tutkittu hyvin vähän. Tutkielmassa tarkastellaan diskurssianalyysin keinoin, miten tapaustutkimuksena toimivalla muslimhiphop.com-internetsivustolla argumentoidaan ja konstruoidaan käsityksiä muslimi-identiteetistä. Teoreettisena ja analyyttisenä viitekehyksenä toimii sosiaalikonstruktivistinen näkemys identiteetistä kontekstisidonnaisena sekä puheessa ja teksteissä diskursiivisesti rakentuvana. Tutkielma kyseenalaistaa aiempien tutkimusten oletuksen hip-hopista vaikutuksiltaan yksinomaan positiivisena muslimi-identiteetille sekä muslimeja yhdentävänä tekijänä. Aineisto on kerätty edellä mainitulta sivustolta syksyn 2010 ja kevään 2011 aikana, josta analyysiin on rajattu vain itse sivusto ja sen hip-hoppia käsittelevät osiot. Sivusto ja sen perustaja ovat yhdysvaltalaisia, mutta sivustolla esiteltävien artistien tausta on hyvin monikulttuurinen. Moni on myös maahanmuuttajana nykyisessä kotimaassaan. Aineistossa esiintyviä teemoja ja diskursseja eritellään ja analysoidaan tutkielmassa lainauksien avulla. Sivuston periaatteissa ja artistien esillepääsyn kriteereissä määritellään tarkasti asennoituminen Islamin ja musiikin yhdistämiseen: mikäli sanoitukset ja artistit noudattavat Islamin oppeja, on muslimin sallittua tehdä ja kuunnella tällaista musiikkia. Islam-aiheisen hip-hopin perustellaan olevan ennen kaikkea vaihtoehto valtavirran hip-hopille, jota konstruoidaan aineistossa moraalisesti arveluttavaksi. Hip-hopille sekä muslimeille sallittuja ja kiellettyjä elementtejä erottelevan halal-haram-diskurssin ohella aineistosta nousee esiin opetusdiskurssi. Muslimien tekemän hip-hopin perustellaan edistävän Islamin opettamista erityisesti nuorille muslimeille ja siten vahvistavan positiivista muslimi-identiteettiä. Myös positiivisen muutoksen diskurssia käytetään aineistossa runsaasti liittyen mm. muslimiyhteisöihin sekä muslimeihin kohdistuviin taloudellisiin ja sosiaalipoliittisiin epäkohtiin ja stereotypioihin; musiikin sisältöä ja sen tekemistä perustellaan sen voimalla muuttaa asioita parempaan suuntaan. Monet muslimiartistit kamppailevat yhdistääkseen toisaalta Islamin ja taiteellisen luovuuden ja ilmaisuvapauden, toisaalta menestyäkseen kaupallisesti unohtamatta uskonnollista vakaumustaan. Monilla heistä hip-hop on ollut vahvasti läsnä kasvuympäristössä, mutta sen yhdistäminen Islamin periaatteisiin aiheuttaa kysymyksiä ja kyseenalaistuksia oman musiikillisen ja uskonnollisen identiteetin muodosta ja sisällöstä. Aineiston perusteella monet muslimiartistit ja Islam-aiheista hip-hoppia kuuntelevat muslimit joutuvat jatkuvasti puolustamaan musiikkia siihen kielteisesti suhtautuville muslimeille sekä ei-muslimeille, jotka vierastavat sen uskonnollisuutta. Muslimi-identiteettiä neuvotellaan jatkuvasti, ja se näyttäytyy aineistossa moniulotteisena ja tilanteisesti rakentuvana. Avainsanat: Muslimit, Islam, hip-hop, identiteetti, Internet, diskurssi, diskurssianalyysi

The construction of new teacher identities and new collaborative partnerships

There are many different versions of partnerships between teachers and academics and both authors have themselves been involved in various collaborations with classroom teachers. This paper is concerned with the construction of teacher identity within such collaborative partnerships. We will focus on the problematic nature of some of these partnerships by examining the discourses that construct teachers as 'resistant', or 'unwilling' in accounts of collaborative work that was not necessarily successful. In particular we will ask: Why are the relationships seen to be problematic? In whose terms are they problematic? This critique of existing discourses within accounts of collaborative partnerships will allow a rethinking of the relations between teachers and academics. In the conclusion to this paper we will attempt to answer the question: What are the features of particular relationships that can produce shifts in discourses so that teachers are 'truly' located and positioned as collaborative partners?

The complex construction of psychological identities in Palestine: Integrating narratives and life experiences

Palestinian youth is challenged by multiple discourses in the process of constitution of its identity. This discursive multiplicity, characteristic of contemporary global societies, is confronted with personal life experiences, giving meaning to primarily nebulous affective impacts in the social environment. Starting from a semiotic-cultural perspective in cultural psychology one can establish a link between the notion of master narrative used by Hammack (2010) and the notion of myth-using the conception of ideology as a bridge that articulates both. Antinomies in the self-biographic narratives presented and discussed by Hammack (2010) support the master narrative of Palestinian identity and enter into interactions with other psychological identities of the interviewed youngsters, such as their religious tradition and secular education. Symbolic elements that are brought to the identity-making process by the diverse narratives are to be seen as resources for the comprehension of life experiences, demanding an integrative effort in the face of what is known and unknown in relation to alterity.