Väkivalta, antisemitismi ja konflikti Mel Gibsonin elokuvassa The Passion of The Christ

Tutkielman tarkoituksena on tutkia Mel Gibsonin elokuvaa The Passion of the Christ. Tarkastelussa mukana on myös Gibsonin muu tuotanto. Tutkielma edustaa poikkitieteellistä lähestymistapaa käyttäen eksegetiikan apuvälineitä kuten lähdekritiikkiä, mutta myös elokuvatutkimuksen välineitä. Tutkimuskysymyksiä nousee lähinnä kaksi, joista seuraa kolmas kysymys: 1. Onko elokuva juutalaisvastainen? Tarkastelen lähdekritiikin avulla mitä evankeliumeja Gibson on käyttänyt elokuvassaan. Mitä muita lähteitä hän on käyttänyt? Mikä on Gibsonin omaa ilmaisua? 2. Miksi elokuva on väkivaltainen? Mitä väkivalta palvelee elokuvassa? 3. Millainen on elokuvamaailman konflikti? Pohdin elokuvamaailman sisälle rakennettua konfliktia, mutta viittaan sillä myös konfliktiin, jonka elokuva itsessään synnytti. Kysymysten ratkaisu vaatii elokuvassa käytettyjen lähteiden tutkimista, mutta myös kysymysten tarkastelua osana laajempaa kokonaisuutta, jossa on mukana koko Gibsonin elokuvatuotanto. On myös selvää, ettei Gibson ole yhtä kuin hänen elokuvansa, mutta toisaalta hänen elokuviaan ei voi tarkastella irrotettuna ohjaajasta itsestään. Ensimmäisessä luvussa tarkastelen elokuvaa ilmiönä ja elokuvasta käytyä ennakkokeskustelua. Luvussa kaksi tarkastelen Gibsonin taustaa. Millaisista lähtökohdista Gibson lähti tekemään elokuvaa? Luvussa kolme esittelen käsikirjoituksesta alkavan elokuvan yleisen tuotantoprosessin. Tutkielman päälähteenä olen käyttänyt Brentanon kirjaa The Dolorous Passion of Our Lord Jesus Christ. Kirja pohjautuu 1800-luvulla eläneen katolisen nunnan, Anne Catherine Emmerichin näkyihin. Luvussa neljä tarkastelen Gibsonin muuta tuotantoa, ja tuon keskusteluun mukaan Scorsesen elokuvan Jeesuksesta. Gibsonin muu tuotanto on jäänyt tutkijoilta liian vähälle huomiolle. Elokuva The Passion of the Christ on nähtävä osana Gibsonin muuta tuotantoa. Näin ollen elokuvaa The Passion of the Christ voidaan ymmärtää paremmin. Luvussa viisi käyn elokuvan The Passion of the Christ läpi kappale kerrallaan tutkimalla, mitä lähteitä Gibson on käyttänyt elokuvassaan. Mitä hän on ottanut evankeliumeista, mitä Emmerichiltä ja mikä on hänen omaa ilmaisuaan? Luvussa kuusi käyn läpi elokuvan vastaanottoa niin raamatuntutkijoiden kuin suuren yleisön parissa. Tutkielmassa todetaan, ettei Gibson ole antisemitisti, vaan ksenofobinen rasisti. Hänen elokuvansa ovat ksenofobisesti rasistisia. Gibsonin kaikista elokuvista on löydettävissä itseään toistavia piirteitä, joissa esiintyy muukalaiskammoa ja väkivaltaa. Gibsonin nimittäminen antisemitistiksi ei tekisi Gibsonille oikeutta. Juutalaiset ovat vain osa laajempaa kokonaisuutta. Väkivalta palvelee kaikissa elokuvissa uuden, Jumalan valtakunnan syntymistä. Konflikti syntyy uuden ja vanhan valtakunnan kansalaisten välillä. Uhrien veren kautta syntyy Jumalan valtakunta. Johtopäätöksillä on merkitystä niin Gibsonin kuin hänen elokuviensa ymmärtämiselle. Elokuvan The Passion of the Christ tulevissa tutkimuksissa on otettava huomioon, ei vain Gibsonin tausta ja lähteet, vaan myös Gibsonin muu elokuvatuotanto.

Escola da doutrina christã, em que se ensina o que he obrigado a saber o christam : ordenada por modo de dialogo entre dous estudantes hum filozofo, por nome Marcelino, e outro theologo, por nome Diodoro : com exemplos accomodados às materias que se tratam : composta Pello Padre M. Joam da Fonseca, religiozo da Companhia de Jesu, dedicada á purissima Virgem, Glorioza Rainha dos Anjos, Maria Santissima Senhora Nossa da Victoria

João da Fonseca nasceu em Viana do Além-Tejo, em 1632, e morreu em Lisboa, em 1701. Foi professor de Filosofia na Universidade de Evora e missionário em várias vilas e cidades e mestre do noviciado de Coimbra. Distinguiu-se em seu tempo na Teologia Ascética, como se comprova nas obras que nos deixou, as quais são ainda apreciadas pela correção e propriedade da linguagem. Em ‘Escola da Doutrina Christã’, o autor ensina o verdadeiro caminho da vida, resumindo nesta leitura tudo o que em muitos volumes ensina a teologia especulativa e moral. Todas as matérias de que trata são confirmadas com muito se notáveis exemplos. Trata-se, aqui, da primeira edição, impressa em 1688. Tem-se noticia de uma segunda edição publicada pela Oficina da Universidade, em 1750.

Io. gottl. heineccii, iureconsulti quondam celeberrimi : recitationes in elementa iuris civilis secundum ordinem institutionum, accedunt io. christ. gottl. heineccii ... commentarius de vita, fatis ac scriptis b. parentis, auctior emendatior christiani thomasii, delineatio historiae juris nec non burc. gottelf. struvii, bibliotheca juris selectissima cum notis hen. contelmanni, ubi praestantiora iurisconsultorum opera ad nostra usque tempora referuntur

Título Uniforme : Corpus Juris Civilis. Institutas.

Clergy, crusified within the body of Christ - a challenge to pastoral care

M.A. Thesis / University of Pretoria / Department of Practical Theology / Advised by Prof M Masango

The universal mission of the church of Christ : a discourse / delivered at Hanley, Staffordshire, August 4, 1884, being the Fernley lecture of 1884, by Benjamin Hellier.

http://www.archive.org/details/universalmission00helluoft

Christ versus Krishna : a brief comparison between the chief events, characteristics & mission of the Babe of Bethlehem Judµa and the Babe of Brindabun Mathurapuri : with a concise review of Hindooism, proving its derivation from Christianity / by L.A. Sakes.

http://www.archive.org/details/christversuskris014648mbp

An Historical and Theological Analysis of Campus Crusade for Christ's Evangelistic Practice in Two American University Contexts

This dissertation, an exercise in practical theology, consists of a critical conversation between the evangelistic practice of Campus Crusade for Christ in two American university contexts, Bryan Stone's ecclesiologically grounded theology of evangelism, and William Abraham's eschatologically grounded theology of evangelism. It seeks to provide these evangelizing communities several strategic proposals for a more ecclesiologically and eschatologically grounded practice of evangelism within a university context. The current literature on evangelism is long on evangelistic strategy and activity, but short on theological analysis and reflection. This study focuses on concrete practices, but is grounded in a thick description of two particular contexts (derived from qualitative research methods) and a theological analysis of the ecclesiological and eschatological beliefs embedded within their evangelistic activities. The dissertation provides an historical overview of important figures, ideas, and events that helped mold the practice of evangelism inherited by the two ministries of this study, beginning with the famous Haystack Revival on Williams College in 1806. Both ministries, Campus Crusade for Christ at Bowling Green State University (Ohio) and at Washington State University, inherited an evangelistic practice sorely infected with many of the classic distortions that both Abraham and Stone attempt to correct. Qualitative research methods detail the direction that Campus Crusade for Christ at Bowling Green State University (Ohio) and Washington State University have taken the practice of evangelism they inherited. Applying the analytical categories that emerge from a detailed summary of Stone and Abraham to qualitative data of these two ministries reveals several ways evangelism has morphed in a manner sympathetic to Stone's insistence that the central logic of evangelism is the embodied witness of the church. The results of this analysis reveal the subversive and pervasive influence of modernity on these evangelizing communities—an influence that warrants several corrective strategic proposals including: 1) re-situating evangelism within a reading of the biblical narrative that emphasizes the present, social, public, and realized nature of the gospel of the kingdom of God rather than simply its future, personal, private, and unrealized dimensions; 2) clarifying the nature of the evangelizing communities and their relationship to the church; and 3) emphasizing the virtues that characterize a new evangelistic exemplar who is incarnational, intentional, humble, and courageous.

The Practice and Understanding of the Eucharist in the United Church of Christ: A Practical Theological Study

This dissertation explores the complexity of the understanding and practice of the Eucharist in the United Church of Christ as revealed in a textual analysis of the UCC Book of Worship (1986) and a qualitative study of five representative UCC congregations. Little has been written on this topic, save for several brief articles on the history of the theology of the sacrament in the two bodies that merged to form the UCC in 1957: the Congregational Christian Churches (CC) and the Evangelical and Reformed Church (E&R). This dissertation advances the topic through a practical-theological study that brings into critical conversation contemporary eucharistic practices in five congregations and a historical theological analysis of liturgical traditions in the UCC and antecedent denominations. Through this conversation, the study articulates common themes of a UCC eucharistic theology and explores implications for ongoing theology and practice in the denomination. The introduction explicates the methodology employed in this study, guided by Don Browning's work. The first two chapters present the findings of the focus group interviews and an interpretation of those results respectively. Chapter three analyzes the eucharistic liturgies in three historic books of worship used in the E&R heritage. In chapter four, two of the antecedent resources utilized in the CC tradition are analyzed. The short-lived Hymnal of the United Church of Christ, published in 1974, includes liturgies that would find fuller expression in the 1986 Book of Worship. That hymnal is examined in chapter five. Chapter six interprets the two services of "Word and Sacrament" found in the Book of Worship. Chapter seven offers a comparative analysis of the focus group findings and the theology inherent in the Book of Worship. The final chapter offers strategic recommendations for revised theory and practice. The conclusion points toward areas for further research: it propels a critical conversation around the notion of covenant, Christ's presence in the meal, and who can receive and officiate at the Eucharist. This dissertation concludes that the UCC lives within a balance of multiple, complementary theologies and challenges the denomination to make stronger connections between the meal and mission, reconciliation, and tradition.

Le cycle de l'enfance du Christ dans l'église rupestre de Saint-Jean Baptiste à Deir Abou Hennis

Publication des peintures et inscriptions des murs nord et est du narthex de l'église rupestre du Deir Abou Hennis