[Ressenya del llibre Francesc Fontanella: una obra, una vida, un temps, de Pep Valsalobre i Gabriel Sansano (eds.)]

Comentari del llibre Francesc Fontanella: una obra, una vida, un temps. Es tracta d’una obra miscel•lània en la que es recullen, partits en dos àmbits temàtics, un històric i un literari, 14 assaigs sobre temes que van des dels fets centrals de la Guerra dels Segadors fins a una proposta per a la realització d’una obra teatral fontanelliana

El Cancionero del Barón de Claret: fama de Lope de Vega y Calderón de la Barca en la Cataluña de la segunda mitad del siglo XVII

Comentari del llibre Cancionero del Barón de Claret, compilat a Catalunya. El comentari es centra en la influència de Lope de Vega i de Calderón de la Barca sobre aquesta obra. Resulta més influent Lope de Vega, malgrat que en el moment de la compilació de la obra ja no estava de moda, que Calderón de la Barca

"Secretary in Fashion" and "Love-Letters": a study of socio-cultural and pragmatic-linguistic features in the late 17th century English language

Epistolary manuals are conspicuous historical documents for the pedagogy of letter writing; however, their actual usage as manuals by letter writers is unknown. "Secretary in Fashion" by Serre (1668), an epistolary manual, and "Love-Letters between a Nobleman and his Sister" (1684), an epistolary novel attributed to Behn, both give insights into epistolary conventions. Their inception and nature is interesting, considering their historical context. Despite the Restoration of Charles II, 17th century England was in a confused political state; as a result, texts regarding social convention or politics interested contemporary readers (the novel is inspired by a scandal of Lord Grey, an ardent Whig opposing Charles II). Past epistolary studies focus on 18th rather than 17th century manuals; the latter is typically used as supplementary information. Similarly, past epistolary fiction studies focus on 18th century texts; moreover, linguistic studies on Behn and the novel are deficient. Thus, this study addresses the research questions: 1) What are the socio-cultural and pragmaticlinguistic features represented in "Secretary in Fashion"? 2) What are the socio-cultural and pragmatic-linguistic features represented in "Love-Letters between a Nobleman and his Sister", and do any of these features correlate with the features represented in "Secretary in Fashion"? How far do the characteristic linguistic features of "Love-Letters between a Nobleman and his Sister" correlate with the practices recommended by the manual? Both texts were qualitatively analysed from an historical pragmatic perspective, which observes the potential effects of the socio-cultural and historical context. Also, as the texts concern shared discourses, comparisons were made with Gricean and Politeness Theory. The results show that the manual is a typical 17th century epistolary manual, aligning particularly with the "Academies of Complements", as it concerns the social conventions of the gentry. The novel mainly upheld instructions on form and matter; deviations occurred due to the amatory nature of some letters, and the narrative force affecting the style. Unfortunately, neither research question elucidates the actual usage of manuals. However, this study does show the epistolary practices of two writers, within specific contexts. It reveals that their 17th century English language use is affected by socialisation, in terms of social conventions concerning social rank, age, and gender; therefore, context varies language use. Also, their popularity reveals the interests of the 17th century society. Interest in epistolary-related texts, surely piques the interest of the modern reader as to why such epistolary-related texts were interesting.

Productivity of the suffixes -ness and -ity in 17th-century English letters : A sociolinguistic approach

Tässä työssä tutkitaan englannin kielen substantiivijohtimien -ness ja -ity produktiivisuutta 1600-luvulla kirjoitetuissa kirjeissä. Näitä lähes synonyymisiä johtimia käytetään yleensä merkitykseltään abstraktien substantiivien muodostamiseen adjektiiveista (esim. productive 'produktiivinen' > productiveness tai productivity 'produktiivisuus'). Johtimista -ity on lainautunut englantiin ranskasta ja myöhemmin myös latinasta; se on sekä fonologialtaan että semantiikaltaan läpinäkymättömämpi kuin kotoperäinen -ness. Lisäksi -ity-johdinta on käytetty enimmäkseen formaaleissa tilanteissa ja tieteellisissä teksteissä, kun taas -ness on ollut yleiskäyttöisempi. Tutkielman lähestymistapa on sosiolingvistinen: oletetaan, että johtimien produktiivisuus (eli valmius muodostaa uusia johdoksia) voi vaihdella eri sosiaaliryhmissä. Sosiolingvistiikkaa ei ole aiemmin juurikaan sovellettu produktiivisuuden tutkimiseen. Tutkimusaineistona on Helsingin yliopiston VARIENG-tutkimusyksikön laatima Corpus of Early English Correspondence, varhaisista englanninkielisistä kirjeistä koostuva korpus eli elektroninen tekstikokoelma, joka on suunniteltu historiallisen sosiolingvistiikan tarpeisiin. Korpuksen 1600-luvun kirjeitten yhteenlaskettu pituus on noin 1,4 miljoonaa sanaa, ja ne on kirjoitettu vuosina 1600-1681. Tutkielman tärkeimpänä produktiivisuusmittarina käytetään johtimien avulla muodostettujen eri sanojen eli tyyppien lukumäärää. Hypoteesina on, että -ity-tyyppien määrä on keskimääräistä pienempi huonosti koulutettujen sosiaaliryhmien kirjeissä. Näitä olivat 1600-luvulla naiset sekä alhaisimmat yhteiskuntaryhmät, kuten talonpojat ja käsityöläiset. Johtimen -ness tyyppimäärissä ei odoteta esiintyvän sosiolingvististä variaatiota. Tutkielmassa käsitellään myös tyyppimäärien vertailuun liittyviä metodologisia ongelmia. Koska vaikkapa naisilta ja miehiltä on eri määrä dataa, ei heidän tyyppimääriään voida suoraan verrata keskenään. Esimerkiksi tyyppimäärien normalisointi tuhatta sanaa kohti ei myöskään ole mahdollista, koska tyyppien lukumäärä ei kasva lineaarisesti korpuksen kasvaessa. Tutkielmassa esitetään kielitieteessä harvoin käytetty tilastotieteellinen menetelmä, jonka avulla korpuksen eri osista saatuja tyyppimääriä voidaan verrata koko korpukseen ja testata, ovatko ne tilastollisesti merkittävän pieniä tai suuria. Toisin kuin monet yleisemmät menetelmät, tämä tyyppikertymiin ja permutaatiotesteihin perustuva metodi ei vaadi yksinkertaistavien oletuksien tekemistä. Tutkimustulokset vahvistavat hypoteesin oikeaksi: naisten -ity-tyyppien lukumäärä on tilastollisesti merkittävän alhainen, kun taas -ness-tyyppien määrissä ei ole tilastollisesti merkittäviä eroja. Alhaisimpien yhteiskuntaryhmien osalta tuloksia ei saada, koska niiltä on korpuksessa liian vähän dataa. Analyysissä paljastuu myös yllättävä eroavaisuus: korpuksen ajallisesti ensimmäisessä puoliskossa (1600-1639) on merkittävän vähän -ity-tyyppejä. Tämä voidaan tulkita kielelliseksi muutokseksi: -ity-johtimen produktiivisuus kasvaa kirjeissä 1600-luvun aikana. Saattaa olla, että johtimen produktiivisuus on ensin kasvanut formaalimmissa tekstilajeissa, joista lisääntynyt käyttö on sitten levinnyt myös kirjeisiin, ehkäpä 1640-luvun sisällissodan synnyttämien kontaktiverkostojen siivittämänä. Tuloksien perusteella voidaan sanoa, että sosiolingvistinen vaihtelu on merkittävä tekijä ainakin joittenkin johtimien produktiivisuudessa, joten vaihtelua on syytä tutkia enemmänkin. Tutkimuksessa käytetty metodi mahdollistaa osakorpuksien tyyppimäärien luotettavan vertailun melko pienissäkin korpuksissa, joten se soveltuu hyvin niin historialliseen kielitieteeseen kuin sosiolingvistiikkaankin.

The IHS monogram as a symbol of Catholic resistance in 17th century Ireland

It has been suggested that the presence of religious images and scenes in secular buildings of sixteenth-century date can be viewed as an expression of resistance by the native Irish to English colonial activity in the aftermath of the Munster Plantation (J. A. Delle, 1999, International Journal of Historical Archaeology 3: 11–35). Such images, however, may merely represent a continuation into the early modern period of a Medieval tradition of adorning secular houses with devotional images. If a religious symbol of native Catholic resistance to English colonization and Protestantism in Munster is to be sought then perhaps a more appropriate image would be the I.H.S. monogram—a symbol associated with the Counter Reformation and the Jesuits. The paper presents an example of the monogram located within a tower house at Gortnetubbrid in County Limerick, Ireland.

The historic religious buildings of Ribeira Grande: implementation of christian models in the early colonies, 15th till 17th century, on the example of Cape Verde Islands

Rui Carita

Essays on the history of Brazilian dipterology. II. Notices about Brazilian Diptera (17th century)

Essays on the history of Brazilian dipterology. II. Notices about Brazilian Diptera (17th century). Notices from the Brazilian Diptera from the 17th century come mainly from two foreign invasions occurred in Brazil, the first one by the French in Maranhao and the second by the Dutch in northeastern Brazil. This paper includes reports of Fathers Claude d'Abbeville and Yves d'Evreux and from Piso and Marcgrave, the last two presenting the first illustrations of Brazilian Diptera. The paper also includes reports of Friar Laureano de la Cruz, Father Joao de Sotto Mayor and Mauricio de Heriarte.

Essays on the history of Brazilian dipterology: II. notices about Brazilian Diptera (17th century)

Essays on the history of Brazilian dipterology. II. Notices about Brazilian Diptera (17th century). Notices from the Brazilian Diptera from the 17th century come mainly from two foreign invasions occurred in Brazil, the first one by the French in Maranhão and the second by the Dutch in northeastern Brazil. This paper includes reports of Fathers Claude d'Abbeville and Yves d'Evreux and from Piso and Marcgrave, the last two presenting the first illustrations of Brazilian Diptera. The paper also includes reports of Friar Laureano de la Cruz, Father João de Sotto Mayor and Maurício de Heriarte.