Roolle de la monstre et reveue faicte en armes en la basse court du chasteau de Calumet : manuscript, 1605 Oct. 20

Manuscript document, in an unidentified hand, concerning the staffing of the garrison of Calumet, western Quebec, with 20 armed men, ordered and signed by the Governor Henry de Giou, lord of Caylus. Also signed by Cesar de Bonnefont and Amable de Basmaison.

Essays on the history of Brazilian dipterology. II. Notices about Brazilian Diptera (17th century)

Essays on the history of Brazilian dipterology. II. Notices about Brazilian Diptera (17th century). Notices from the Brazilian Diptera from the 17th century come mainly from two foreign invasions occurred in Brazil, the first one by the French in Maranhao and the second by the Dutch in northeastern Brazil. This paper includes reports of Fathers Claude d'Abbeville and Yves d'Evreux and from Piso and Marcgrave, the last two presenting the first illustrations of Brazilian Diptera. The paper also includes reports of Friar Laureano de la Cruz, Father Joao de Sotto Mayor and Mauricio de Heriarte.

Essays on the history of Brazilian dipterology: II. notices about Brazilian Diptera (17th century)

Essays on the history of Brazilian dipterology. II. Notices about Brazilian Diptera (17th century). Notices from the Brazilian Diptera from the 17th century come mainly from two foreign invasions occurred in Brazil, the first one by the French in Maranhão and the second by the Dutch in northeastern Brazil. This paper includes reports of Fathers Claude d'Abbeville and Yves d'Evreux and from Piso and Marcgrave, the last two presenting the first illustrations of Brazilian Diptera. The paper also includes reports of Friar Laureano de la Cruz, Father João de Sotto Mayor and Maurício de Heriarte.

The historic religious buildings of Ribeira Grande: implementation of christian models in the early colonies, 15th till 17th century, on the example of Cape Verde Islands

Rui Carita

How Teresa and Maria Margaretha migrated to Nordstrand: Translation of Relics and Transformation of a German Island into a Catholic Dutch enclave in the 17th century

When on 26 May 1662 the founding first stone was laid for a new church on the island Nordstrand at the coast of Schleswig, relics of Teresa of Avila (1515-1582) and of the Dutch Carmelite abbess Maria Margaretha ab Angelis (1605-1658) were inserted. This church was built for Dutch dyke builders who were called to reconstruct the island after its destruction by flood in 1634; coming from a Catholic background and from the Dutch Republic which was at war with Spain at that time, the dyke builders and their families were guaranteed religious freedom in the Lutheran duchy of Holstein. In this paper, the reasons for the choice for the Spanish mystic Teresa of Avila and for the Dutch Carmelite abbess Maria Margaretha are discussed. The latter patroness was never beatified but had died in the smell of holiness; after her death several miracles were ascribed to her. It is understandable that migrants brought relics of their appreciated holy persons who would remind them of their homeland. The paper will first shortly introduce the two patronesses of the church. In the second part, the reasons for this choice will be discussed. Behind this translation of relics not only spiritual reasons played a role. The function of the translation of the saints was first to keep up geographical and political connections with the old country (both Spain and the Netherlands), secondly to perpetuate personal-familial relationships (esp. with Maria Margaretha), thirdly to strengthen the confessional identity in a non-Catholic environment. Fourthly the transfer brought a certain model of Christian life and reform to the new place of living, which in the second part of the 17th century became marked as “Jansenist”. The paper shows the transformation of the island into an enclave of Dutch Catholic culture.

Documentation of Vernagtferner from the 17th century

Five paintings and sketches of the advances of the Vernagtferner in the 17th century are presented, four of which have recently been re-discovered in the Tyrolean archives. The view of the glacier in the year 1601 is the oldest known picture of an alpine glacier up to now. The pictures are discussed together with the written informations with regard to the extent of the glacier advances and the out bursts of the ice dammed lakes.

Productivity of the suffixes -ness and -ity in 17th-century English letters : A sociolinguistic approach

Tässä työssä tutkitaan englannin kielen substantiivijohtimien -ness ja -ity produktiivisuutta 1600-luvulla kirjoitetuissa kirjeissä. Näitä lähes synonyymisiä johtimia käytetään yleensä merkitykseltään abstraktien substantiivien muodostamiseen adjektiiveista (esim. productive 'produktiivinen' > productiveness tai productivity 'produktiivisuus'). Johtimista -ity on lainautunut englantiin ranskasta ja myöhemmin myös latinasta; se on sekä fonologialtaan että semantiikaltaan läpinäkymättömämpi kuin kotoperäinen -ness. Lisäksi -ity-johdinta on käytetty enimmäkseen formaaleissa tilanteissa ja tieteellisissä teksteissä, kun taas -ness on ollut yleiskäyttöisempi. Tutkielman lähestymistapa on sosiolingvistinen: oletetaan, että johtimien produktiivisuus (eli valmius muodostaa uusia johdoksia) voi vaihdella eri sosiaaliryhmissä. Sosiolingvistiikkaa ei ole aiemmin juurikaan sovellettu produktiivisuuden tutkimiseen. Tutkimusaineistona on Helsingin yliopiston VARIENG-tutkimusyksikön laatima Corpus of Early English Correspondence, varhaisista englanninkielisistä kirjeistä koostuva korpus eli elektroninen tekstikokoelma, joka on suunniteltu historiallisen sosiolingvistiikan tarpeisiin. Korpuksen 1600-luvun kirjeitten yhteenlaskettu pituus on noin 1,4 miljoonaa sanaa, ja ne on kirjoitettu vuosina 1600-1681. Tutkielman tärkeimpänä produktiivisuusmittarina käytetään johtimien avulla muodostettujen eri sanojen eli tyyppien lukumäärää. Hypoteesina on, että -ity-tyyppien määrä on keskimääräistä pienempi huonosti koulutettujen sosiaaliryhmien kirjeissä. Näitä olivat 1600-luvulla naiset sekä alhaisimmat yhteiskuntaryhmät, kuten talonpojat ja käsityöläiset. Johtimen -ness tyyppimäärissä ei odoteta esiintyvän sosiolingvististä variaatiota. Tutkielmassa käsitellään myös tyyppimäärien vertailuun liittyviä metodologisia ongelmia. Koska vaikkapa naisilta ja miehiltä on eri määrä dataa, ei heidän tyyppimääriään voida suoraan verrata keskenään. Esimerkiksi tyyppimäärien normalisointi tuhatta sanaa kohti ei myöskään ole mahdollista, koska tyyppien lukumäärä ei kasva lineaarisesti korpuksen kasvaessa. Tutkielmassa esitetään kielitieteessä harvoin käytetty tilastotieteellinen menetelmä, jonka avulla korpuksen eri osista saatuja tyyppimääriä voidaan verrata koko korpukseen ja testata, ovatko ne tilastollisesti merkittävän pieniä tai suuria. Toisin kuin monet yleisemmät menetelmät, tämä tyyppikertymiin ja permutaatiotesteihin perustuva metodi ei vaadi yksinkertaistavien oletuksien tekemistä. Tutkimustulokset vahvistavat hypoteesin oikeaksi: naisten -ity-tyyppien lukumäärä on tilastollisesti merkittävän alhainen, kun taas -ness-tyyppien määrissä ei ole tilastollisesti merkittäviä eroja. Alhaisimpien yhteiskuntaryhmien osalta tuloksia ei saada, koska niiltä on korpuksessa liian vähän dataa. Analyysissä paljastuu myös yllättävä eroavaisuus: korpuksen ajallisesti ensimmäisessä puoliskossa (1600-1639) on merkittävän vähän -ity-tyyppejä. Tämä voidaan tulkita kielelliseksi muutokseksi: -ity-johtimen produktiivisuus kasvaa kirjeissä 1600-luvun aikana. Saattaa olla, että johtimen produktiivisuus on ensin kasvanut formaalimmissa tekstilajeissa, joista lisääntynyt käyttö on sitten levinnyt myös kirjeisiin, ehkäpä 1640-luvun sisällissodan synnyttämien kontaktiverkostojen siivittämänä. Tuloksien perusteella voidaan sanoa, että sosiolingvistinen vaihtelu on merkittävä tekijä ainakin joittenkin johtimien produktiivisuudessa, joten vaihtelua on syytä tutkia enemmänkin. Tutkimuksessa käytetty metodi mahdollistaa osakorpuksien tyyppimäärien luotettavan vertailun melko pienissäkin korpuksissa, joten se soveltuu hyvin niin historialliseen kielitieteeseen kuin sosiolingvistiikkaankin.

The IHS monogram as a symbol of Catholic resistance in 17th century Ireland

It has been suggested that the presence of religious images and scenes in secular buildings of sixteenth-century date can be viewed as an expression of resistance by the native Irish to English colonial activity in the aftermath of the Munster Plantation (J. A. Delle, 1999, International Journal of Historical Archaeology 3: 11–35). Such images, however, may merely represent a continuation into the early modern period of a Medieval tradition of adorning secular houses with devotional images. If a religious symbol of native Catholic resistance to English colonization and Protestantism in Munster is to be sought then perhaps a more appropriate image would be the I.H.S. monogram—a symbol associated with the Counter Reformation and the Jesuits. The paper presents an example of the monogram located within a tower house at Gortnetubbrid in County Limerick, Ireland.

GCSE History : modern world history : 20th century Britain. The revision guide.

Este texto guiado esta dividido en nueve secciones y abarca la historia de Gran Bretaña en el siglo XX. Al final de cada una de las secciones hay un repaso resumido y se formulan preguntas para ayudar a los alumnos a preparar en casa los exámenes del General Certificate Secondary Education (GCSE) y del Oxford, Cambridge and the Royal Society of Arts (OCR), en dististos organismos.