Opiskelijaliikkeen äärilaidalta populaarikulttuurin hahmoiksi ja 2000-luvun alussa Rote Armee Fraktion Der Spiegel -lehden sivuilla 1970-luvulla

Työ käsittelee vasemmistoradikalismia ilmiönä ja erityisesti kyseisen ilmiön eri vaiheita. Tarkempana tarkastelukohtana on Rote Armee Fraktion (RAF) -niminen vasemmistovallankumouksellinen ryhmä, joka toimi Saksan liittotasavallassa vuosina 1970-1998. Ryhmää tarkastellaan siltä kannalta, kuinka uutislehti Der Spiegel on en toimintaa eri aikoina tulkinnut. Alkuperäislähteenä on käytetty pääasiassa saksalaisessa Der Spiegel - viikkolehdessä ilmestyneitä ryhmää käsitteleviä artikkeleita. Erityistä painoa on laitettu sille, miten ryhmän toiminnassa ja toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet eri ajankohtina julkaistuissa artikkeleissa näkyvissä oleviin tapoihin käsitellä ryhmää ilmiönä. Tarkastelu on rajattu koskemaan lähinnä vuosia 1970. 1977. 2007 ja 2008. Lisäksi mukaan on valikoitu vuosilta 1968. 1972 ja 1975 muutamia yksittäisiä artikkeleita. Aihe liittyy osaltaan keskusteluun sekä opiskelijaliikkeen radikalisoitumisesta 1960-ja 1970-lukujen vaihteessa että terrorismista laajempana ilmiönä. Tutkimustavoitetta lähestytään kolmen eri teeman kautta. Ensimmäisenä teemana tarkastellaan RAF:iin liittyviä artikkeleita siltä kannalta, mitä nimitystä ryhmästä on milloinkin käytetty. Toisena sitä. missä vaiheessa Der Spiegelissä alettiin pitää ryhmän toimintaa terrorismina ja toimijoita terroristeina ia kolmantena temaattisena aiheena analysoidaan sitä. millaista kirjoitustyyliä on ryhmää koskevissa artikkeleissa eri aikoina käytetty. Vuoden 1977 vaikutus siihen, kuinka ryhmästä kirjoitetaan vielä 2000-luvun alussa, on ollut suuri. Kun vielä RAF:n terroriaallon ollessa kovimmillaan syksyllä 1977 kerrottiin Der Spiegelissä ryhmän pitäneen Länsi-Saksaa polvillaan edeltäneet kaksi vuotta, puhuttiin vuonna 2007 seitsemästä vuodesta. Samanaikaisesti kun 2000-luvulla kirjoitetuissa artikkeleissa annetaan ryhmälle koko sen toiminnan ajaksi se asema ja nimi, jotka se oikeastaan lopulta sai vasta syksyn 1977 myötä ja vain muutamaksi kuukaudeksi, on artikkeleissa tyylillisesti kuitenkin palattu lähemmäs 1970-luvun alkua. Heti ryhmän perustamisen jälkeen ei sitä otettu vakavana yhteiskunnallisena toimijana ja tämä näkyi Der Spiegelin uutisoinnissa viihteellisenä kerrontatyylinä. Terroriaallon ollessa pahimmillaan ei tällainen kerrontatyyli ollut käytössä vaan RAF liitettiin osaksi laajempaa terrorismi-ilmiötä. Sen sijaan vuonna 2007 ilmestyneessä artikkelisarjassa jälleen palattiin samanlaiseen suorastaan vallankumousromantiikalla leikittelevään kerrontatyyliin. Näin Der Spiegelin tuli piirtäneeksi lähes neljässäkymmenessä vuodessa pitkän kaaren opiskelijaliikkeen äärilaidan radikalisoitumisesta 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa aina Saksan liittotasavallan tuomiseen polvilleen 1977 ja yli kolmekymmentä vuotta aikaisemmin selleissään kuolleiden RAF-johtohahmojen muodostumiseen osaksi populaarikulttuuria 2000-luvun alussa.

Au :Roy: +Roi+ , sur le :chois: +choix+ qu'il a fait de Monseigneur pour commander l'armee . Balade

Comprend : Sonnet, pour le :Roy: +Roi+

Napoleon et la grande-armee en Russie ou : examen critique de l'ouvrage

UANL

Kenneth oder der Rückzug der großen Armee

aus dem Engl. der Miß Yonge übers. von Louise Marezoll

Die Deutsche Centralgewalt und die Preußische Armee : geschrieben am 23sten Juli 1848

Boberach: Nur Norddeutschland kann vereinigt werden. Süddeutscher Radikalismus oder Ultramontanismus darf über die Provisorische Zentralgewalt keinen Einfluß auf das preußische Heer gewinnen. Die deutsche Reichsarmee muß von Preußen bestimmt sein

Reden, die in Berlin nicht gehalten wurden : I. - III. ; den Wahlmännern des Saalkreises gewidmet ; Zur Einleitung: Ansprache an die Wahlmänner ; I. Ueber die der Kommission zur Untersuchung der Zustände des Großherzogthums Posen zu ertheilenden Befugnisse ; II. Ueber die Abschaffung der Todesstrafe ; III. Ueber den Antrag des Abgeordneten Stein auf Erlaß eines Armeebefehls gegen die reactionairen Bestrebungen in der Armee

Boberach: Die Wahlmänner werden über drei Reden unterrichtet, die ihr Abgeordneter in der Nationalversammlung nicht halten konnte: Über die der Kommission zur Untersuchung der Zustände des Großherzogtums Posen zu erteilenden Befugnisse. - Über die Abschaffung der Todesstrafe. - Über den Antrag des Abgeordneten Stein auf Erlaß eines Armeebefehls gegen die reaktionären Bestrebungen in der Armee

Wrangel: Sein Armee-Befehl und die enthüllte Kabinets-Politik von Sanssouci

Boberach: Daß der Oberkommandierende in den Marken den Bürgerkrieg erklärt hat, muß im konstitutionellen Staat als Hochverrat verfolgt werden. Die Nationalversammlung wird zur Karikatur des Vereinigten Landtags, wenn sie ihre Souveränität nicht behaupten kann

Liste der im Juni d. J. im Gefechte bei Düppel Gebliebenen, Verwundeten und Vermißten der Preußischen Armee in Schleswig : (nach amtlichen Quellen)

Welsch (Projektbearbeiter): Sieg preußischer und Bundestruppen am 5. Juni 1848 unter General von Wrangel über dänische Truppen bei Düppel (Dybbøl). Preußische Verluste: 77 Tote und Vermißte, 144 Verwundete.

Nachstehende Adresse ist von den zur Berathung über die Wahl eines Bürgerwehr-Commandeurs versammelten Deputirten ...: Königliche Majestät! Die Vorgänge des 14. Juni d. J. drohen über einen Offizier der Armee ein Schicksal herbeizuführen ...

Welsch (Projektbearbeiter): Adresse von Deputierten der Berliner Bürgerwehr an König Friedrich Wilhelm IV., die kriegsrechtliche Untersuchung gegen den Hauptmann von Natzmer niederzuschlagen. Hintergrund: besagter Hauptmann, der das Berliner Zeughaus mit seinen Truppen besetzt hielt, zog sich am 14. Juni 1848 angesichts des bevorstehenden Sturmes auf das Zeughaus - um Blutvergießen zu vermeiden - ohne entsprechenden Befehl zurück

Dank und Wunsch an das hohe Staats-Ministerium und die hohe Nationalversammlung: Mit dem freisinnigen, eben so bestimmten als würdigen Erlasse an die Armee ...

Welsch (Projektbearbeiter): Begrüßung des Erlasses des neuen Ministeriums Pfuel an die preußische Armee (25. September 1848), in dem davon die Rede ist, das gute Einvernehmen zwischen Zivil und Militär nach Kräften zu fördern und reaktionären Bestrebungen entschieden entgegenzutreten