Monitoring procedures in environmental geochemistry and compositional data analysis theory

First discussion on compositional data analysis is attributable to Karl Pearson, in 1897. However, notwithstanding the recent developments on algebraic structure of the simplex, more than twenty years after Aitchison’s idea of log-transformations of closed data, scientific literature is again full of statistical treatments of this type of data by using traditional methodologies. This is particularly true in environmental geochemistry where besides the problem of the closure, the spatial structure (dependence) of the data have to be considered. In this work we propose the use of log-contrast values, obtained by a simplicial principal component analysis, as LQGLFDWRUV of given environmental conditions. The investigation of the log-constrast frequency distributions allows pointing out the statistical laws able to generate the values and to govern their variability. The changes, if compared, for example, with the mean values of the random variables assumed as models, or other reference parameters, allow defining monitors to be used to assess the extent of possible environmental contamination. Case study on running and ground waters from Chiavenna Valley (Northern Italy) by using Na+, K+, Ca2+, Mg2+, HCO3-, SO4 2- and Cl- concentrations will be illustrated

Real-time estimation of transmission line impedance based on modal analysis theory

The objective of this paper is to show a methodology to estimate the longitudinal parameters of transmission lines. The method is based on the modal analysis theory and developed from the currents and voltages measured at the sending and receiving ends of the line. Another proposal is to estimate the line impedance in function of the real-time load apparent power and power factor. The procedure is applied for a non-transposed 440 kV three-phase line. © 2011 IEEE.

On being thrown into phenomenological research: a book review of J.A. Smith, P. Flowers & M. Larkin (2009) Interpretative Phenomenological Analysis: Theory, method and research. London: Sage.

Book review

Using Network Analysis to Understand and Advance Falls Prevention Services and Programs

The purpose of this study was to understand referral linkages that exist among falls prevention agencies in a southern Ontario region using network analysis theory. This was a single case study which included fifteen individual interviews. The data was analyzed through the constant comparative approach. Ten themes emerged and are classified into internal and external factors. Themes associated with internal factors are: 1) health professionals initiating services; 2) communication strategies; 3) formal partnerships; 4) trust; 5) program awareness; and 6) referral policies. Themes associated with external factors are: 1) client characteristics; 2) primary and community care collaboration; 3) networking; and 4) funding. Recommendations to improve the referral pathway are: 1) electronic database; 2) electronic referral forms; 3) educating office staff; and 4) education days. This study outlined the benefit of using network analysis to understand referral pathways and the importance of implementing strategies that will improve falls prevention referral pathways.

Proposal of a simplified process to correct the phase decoupling using modal analysis

Modal analysis is widely approached in the classic theory of transmission line modeling. This technique is applied to model the three-phase representation of conventional electric systems taking into account their self and mutual electrical parameters. However the methodology has some particularities and inaccuracies for specific applications which are not clearly described in the basic references of this topic. This paper provides a thorough review of modal analysis theory applied to line models followed by an original and simple procedure to overcome the possible errors embedded in the modal decoupling through the three-phase system modeling. © 2012 IEEE.

Sequential updating via dynamic hierarchical models: A Bayesian approach to longitudinal data analysis

Most statistical analysis, theory and practice, is concerned with static models; models with a proposed set of parameters whose values are fixed across observational units. Static models implicitly assume that the quantified relationships remain the same across the design space of the data. While this is reasonable under many circumstances this can be a dangerous assumption when dealing with sequentially ordered data. The mere passage of time always brings fresh considerations and the interrelationships among parameters, or subsets of parameters, may need to be continually revised. ^ When data are gathered sequentially dynamic interim monitoring may be useful as new subject-specific parameters are introduced with each new observational unit. Sequential imputation via dynamic hierarchical models is an efficient strategy for handling missing data and analyzing longitudinal studies. Dynamic conditional independence models offers a flexible framework that exploits the Bayesian updating scheme for capturing the evolution of both the population and individual effects over time. While static models often describe aggregate information well they often do not reflect conflicts in the information at the individual level. Dynamic models prove advantageous over static models in capturing both individual and aggregate trends. Computations for such models can be carried out via the Gibbs sampler. An application using a small sample repeated measures normally distributed growth curve data is presented. ^

Does the theory of planned behaviour explain condom use behaviour among men who have sex with men? A meta-analytic review of the literature

The aim of this meta-analysis was to explore whether the constructs in the theory of planned behaviour (TPB; i.e., attitude, subjective norm, perceived behavioural control, intention) explain condom use behaviour among men who have sex with men (MSM). Electronic databases were searched for studies that measured TPB variables and MSM condom use. Correlations were meta-analysed using a random effects model and path analyses. Moderation analyses were conducted for the time frame of the behavioural measure used (retrospective versus prospective). Attitude, subjective norm and perceived behavioural control accounted for 24.0 % of the variance in condom use intention and were all significant correlates. Intention and PBC accounted for 12.4 % of the variance in condom use behaviour. However, after taking intention into account, PBC was no longer significantly associated with condom use. The strength of construct relationships did not differ between retrospective and prospective behavioural assessments. The medium to large effect sizes of the relationships between the constructs in the TPB, which are consistent with previous meta-analyses with different behaviours or target groups, suggest that the TPB is also a useful model for explaining condom use behaviour among MSM. However, the research in this area is rather small, and greater clarity over moderating factors can only be achieved when the literature expands.

Vanhustenhoitajan ammatillinen rooli – avain vanhusten hyvinvointiin ja hoitajien työssä jaksamiseen

Suomessa väestön rakenne on muuttumassa ja hoitoa tarvitsevien määrä nousee jatkuvasti. Vanhustenhoito on muuttunut henkisesti ja fyysisesti yhä kuormittavammaksi ja vanhustenhoidon imago huonoksi. Tavoitteita asetetaan, mutta resurssit näiden saavuttamiseen ovat tiukassa. Tutkimuksen keskiössä olivat vanhustenhoitajien kokemukset ammatillisesta roolista. Tutkimuksen teoreettisina tukipilareina toimivat rooliteoria sekä näkemykset tunnetyöstä ja totaalisista laitoksista. Menetelmänä toimi IPA:a, jonka avulla voidaan päästä käsiksi siihen, miten tutkittavat jäsentävät maailmaansa − tässä tapauksessa ammatillista rooliaan vanhustyöntekijöinä. Tutkimuksen aineistona toimivat 8 haastattelua, jotka on kerätty vuonna 2009. Aineistosta nousi päällimmäisenä esiin hoitajan ja asukkaan välinen vuorovaikutus ja se, kuinka hoitajan on oltava ammatillisessa roolissa. Tätä vuorovaikutussuhdetta kuvattiin kaikissa kahdeksassa haastattelussa ja sitä pidettiin ammattitaidon oleellisimpana osana. Ensimmäisellä tutkimuskysymyksellä selvitettiin millaisia rooliodotuksia vanhustenhoitajat asettavat toiminnalleen. Oleellisimmat odotukset rakentuivat sen ympärille, miten vanhuksen kanssa ollaan vuorovaikutuksessa. Tilanteissa hoitajan tulisi osata oikeanlaiset tiukat, mutta toisaalta lempeät otteet, jotta vanhukset eivät passivoituisi. Nämä otteet nähtiin vanhuksen edun mukaisina, sillä ilman jämäkkää hoito-otetta vanhukset saattoivat heittäytyä täysihoitoon ja lakata pitämästä yllä päivittäisiä toimintojaan, kuten hampaiden pesua. Toinen tutkimuskysymys paneutui siihen, kokevatko vanhustenhoitajat roolinmukaisuuden tärkeäksi työssään. Lisäksi perehdyttiin siihen, miksi roolinmukaisuus koetaan tärkeänä. Haastatellut vanhustenhoitajat toivat esiin, että työstä on suoriuduttava tietyllä tavalla. Omista murheista tai mieltymyksistä huolimatta työt piti saada tehtyä. Työhön oltiin tultu vanhuksen edun vuoksi ja se oli pidettävä mielessä koko ajan. Kun hoitajat onnistuivat toimimaan rooliodotusten mukaisesti, säilyi tunnelma osastolla rauhallisena ja lääkkeitä kului vähemmän. Kolmas tutkimuskysymys pureutui siihen, voiko vanhustenhoitaja vapautua ammatillisesta roolistaan työpäivän aikana. Hoitajat kokivat, että roolista vapautuminen oli mahdollista työpäivän aikana, mutta sille annettiin tiukat rajat. Vanhusten nähden hoitajan tuli pysytellä tiukasti roolinmukaisessa odotettavassa käytöksessä. Vanhustenhoitajilla oli selkeästi erilaiset käyttäytymissäännöt niihin tilanteisiin kun oltiin osastolla potilaiden näkyvillä kuin niihin tilanteisiin joissa oltiin yksin tai kollegoiden kanssa. Tässä voidaan nähdä selkeä yhteys Goffmanin rooliteoriaan, jossa hän tuo esiin, että esityksissä on näyttämö ja takatila. Vanhainkodin tapauksessa näyttämö on osasto, jossa vanhukset ja omaiset seuraavat hoitajien toimintaa. Takatiloina sen sijaan toimivat hoitajien omat työhuoneet, taukotilat ja henkilökunnan wc, jossa työnaamio voitiin riisua hetkellisesti pois. Tärkeimmät lähteet ovat: Goffman, E. (1971). Arkielämän roolit. Oikeille jäljille rooliviidakossa ja Smith, J., Flowers, P., Larkin, M. (2009). Interpretative Phenomenological Analysis. Theory, method and research.