Speaker identification using higher order spectral phase features and their effectiveness vis-a-vis Mel-Cepstral features

The effectiveness of higher-order spectral (HOS) phase features in speaker recognition is investigated by comparison with Mel Cepstral features on the same speech data. HOS phase features retain phase information from the Fourier spectrum unlikeMel–frequency Cepstral coefficients (MFCC). Gaussian mixture models are constructed from Mel– Cepstral features and HOS features, respectively, for the same data from various speakers in the Switchboard telephone Speech Corpus. Feature clusters, model parameters and classification performance are analyzed. HOS phase features on their own provide a correct identification rate of about 97% on the chosen subset of the corpus. This is the same level of accuracy as provided by MFCCs. Cluster plots and model parameters are compared to show that HOS phase features can provide complementary information to better discriminate between speakers.

The Large Allen Cognitive Level Screen as an indicator for medication adherence among adults accessing community mental health services

Background: Medication remains the cornerstone treatment for mental illness. Cognition is one of the strongest predictors of non-adherence. The aim of this preliminary investigation was to examine the association between the Large Allen Cognitive Level Screen (LACLS) and medication adherence among a small sample of mental health service users to determine whether the LACLS has potential as a screening tool for capacity to manage medication regimens. Method: Demographic and clinical information was collected from a small sample of people who had recently accessed community mental health services. Participants then completed the LACLS and the Medication Adherence Rating Scale (MARS) at a single time point. The strength of association between the LACLS and MARS was examined using Spearman rank-order correlation. Results: A strong positive correlation between the LACLS and medication adherence (r = 0.71, p = 0.01) was evident. No participants reported the use of medication aids despite evidence of impaired cognitive functioning. Conclusion: This investigation has provided the first empirical evidence indicating that the LACLS may have utility as a screening instrument for capacity to manage medication adherence among this population. While promising, this finding should be interpreted with caveats given its preliminary nature.

Ursula Schlosstein nee Gottschalk teaching children art at Allen's Lane Art Center which she founded; Philadelphia, Pennsylvania.

Ursula Schlosstein born Gottschalk in her nursery school, Allens Lane Art Center.

Ursula Schlosstein nee Gottschalk teaching children art at Allen's Lane Art Center which she founded; Philadelphia, Pennsylvania.

Ursula Schlosstein born Gottschalk in her nursery school, Allens Lane Art Center.

Ursula Schlosstein nee Gottschalk teaching children art at Allen's Lane Art Center which she founded; Philadelphia, Pennsylvania.

Ursula Schlosstein born Gottschalk in her nursery school, Allens Lane Art Center.

Ursula Schlosstein nee Gottschalk teaching children art at Allen's Lane Art Center which she founded; Philadelphia, Pennsylvania.

Ursula Schlosstein born Gottschalk in her nursery school, Allens Lane Art Center.

Väkivalta, antisemitismi ja konflikti Mel Gibsonin elokuvassa The Passion of The Christ

Tutkielman tarkoituksena on tutkia Mel Gibsonin elokuvaa The Passion of the Christ. Tarkastelussa mukana on myös Gibsonin muu tuotanto. Tutkielma edustaa poikkitieteellistä lähestymistapaa käyttäen eksegetiikan apuvälineitä kuten lähdekritiikkiä, mutta myös elokuvatutkimuksen välineitä. Tutkimuskysymyksiä nousee lähinnä kaksi, joista seuraa kolmas kysymys: 1. Onko elokuva juutalaisvastainen? Tarkastelen lähdekritiikin avulla mitä evankeliumeja Gibson on käyttänyt elokuvassaan. Mitä muita lähteitä hän on käyttänyt? Mikä on Gibsonin omaa ilmaisua? 2. Miksi elokuva on väkivaltainen? Mitä väkivalta palvelee elokuvassa? 3. Millainen on elokuvamaailman konflikti? Pohdin elokuvamaailman sisälle rakennettua konfliktia, mutta viittaan sillä myös konfliktiin, jonka elokuva itsessään synnytti. Kysymysten ratkaisu vaatii elokuvassa käytettyjen lähteiden tutkimista, mutta myös kysymysten tarkastelua osana laajempaa kokonaisuutta, jossa on mukana koko Gibsonin elokuvatuotanto. On myös selvää, ettei Gibson ole yhtä kuin hänen elokuvansa, mutta toisaalta hänen elokuviaan ei voi tarkastella irrotettuna ohjaajasta itsestään. Ensimmäisessä luvussa tarkastelen elokuvaa ilmiönä ja elokuvasta käytyä ennakkokeskustelua. Luvussa kaksi tarkastelen Gibsonin taustaa. Millaisista lähtökohdista Gibson lähti tekemään elokuvaa? Luvussa kolme esittelen käsikirjoituksesta alkavan elokuvan yleisen tuotantoprosessin. Tutkielman päälähteenä olen käyttänyt Brentanon kirjaa The Dolorous Passion of Our Lord Jesus Christ. Kirja pohjautuu 1800-luvulla eläneen katolisen nunnan, Anne Catherine Emmerichin näkyihin. Luvussa neljä tarkastelen Gibsonin muuta tuotantoa, ja tuon keskusteluun mukaan Scorsesen elokuvan Jeesuksesta. Gibsonin muu tuotanto on jäänyt tutkijoilta liian vähälle huomiolle. Elokuva The Passion of the Christ on nähtävä osana Gibsonin muuta tuotantoa. Näin ollen elokuvaa The Passion of the Christ voidaan ymmärtää paremmin. Luvussa viisi käyn elokuvan The Passion of the Christ läpi kappale kerrallaan tutkimalla, mitä lähteitä Gibson on käyttänyt elokuvassaan. Mitä hän on ottanut evankeliumeista, mitä Emmerichiltä ja mikä on hänen omaa ilmaisuaan? Luvussa kuusi käyn läpi elokuvan vastaanottoa niin raamatuntutkijoiden kuin suuren yleisön parissa. Tutkielmassa todetaan, ettei Gibson ole antisemitisti, vaan ksenofobinen rasisti. Hänen elokuvansa ovat ksenofobisesti rasistisia. Gibsonin kaikista elokuvista on löydettävissä itseään toistavia piirteitä, joissa esiintyy muukalaiskammoa ja väkivaltaa. Gibsonin nimittäminen antisemitistiksi ei tekisi Gibsonille oikeutta. Juutalaiset ovat vain osa laajempaa kokonaisuutta. Väkivalta palvelee kaikissa elokuvissa uuden, Jumalan valtakunnan syntymistä. Konflikti syntyy uuden ja vanhan valtakunnan kansalaisten välillä. Uhrien veren kautta syntyy Jumalan valtakunta. Johtopäätöksillä on merkitystä niin Gibsonin kuin hänen elokuviensa ymmärtämiselle. Elokuvan The Passion of the Christ tulevissa tutkimuksissa on otettava huomioon, ei vain Gibsonin tausta ja lähteet, vaan myös Gibsonin muu elokuvatuotanto.

O bruxo e o ilusionista: Machado de Assis e seu leitor Woddy Allen

A presente tese tem como intuito investigar as relações entre as narrativas de Machado de Assis e de Woody Allen, autores de épocas e culturas bastante distintas. No entanto, através da análise do papel da ironia na obra de ambos tornou-se possível aproximar Memórias póstumas de Brás Cubas, romance de 1881 de Machado, e Stardust Memories, filme lançado em 1980 pelo diretor Woody Allen. A investigação divide-se em três etapas. No primeiro capítulo, analisa-se a aproximação entre os dois autores através de uma mesma visão sobre a ficção presente tanto na obra de Machado quanto na de Allen. Esta visão encontra-se fundamentada através de uma tradição literária burlesca que rompe com o primado realista na narrativa ficcional. No segundo capítulo, procura-se demonstrar como a perspectiva não realista escapa a uma regra moralizante na ficção, para valorizar uma postura ética, isto é, para se definir o ethos da narrativa. A ironia, assim, será a morada da ficção de ambos os autores, que problematizam o mundo incluindo nele a própria narrativa. E no terceiro e último capítulo, analisa-se a relação ficcional nas duas obras com a memória. A memória, elemento constituinte da identidade humana, revela-se uma linguagem própria e opressora aos narradores memorialistas, impondo-lhes a inexorabilidade do tempo. Dessa forma, suas ficções seriam uma luta incessante do homem contra o seu caminhar para a morte