Taajuusmuuttajiakoskevat EMC-standardit

Taajuusmuuttajat aiheuttavat toimintansa seurauksena runsaasti laajakaistaisia sähkömagneettisia häiriöitä. Häiriöt etenevät sekä johtumalla että säteilemällä ja ne ovat seurausta pääasiassa taajuusmuuttajien toimintaan perustuvista nopeista kytkentäilmiöistä sekä puolijohdekomponenttien epälineaarisuuksista. Sähkömagneettisille häiriöille määritellään suurimmat sallitut tasot useissa EMC-standardeissa. Taajuusmuuttajia koskevia EMC-standardia on neljä; tuotestandardi EN 61800-3, harmonisia virtoja pienjänniteverkoissa käsittelevä EN 61000-3-12 sekä yleiset standardit EN 61000-6-1, -6-2 ja EN 61000-6-3, -6-4. Tämän diplomityön tarkoituksena on tutkia ja koota yhteen edellä mainittujen standardien sisältämät vaatimukset. Työn pääpaino on kohdistettu häiriöpäästöille asetettuihin vaatimuksiin, sillä häiriöiden sietoon liittyvien vaatimusten täyttäminen ei taajuusmuuttajien kohdalla yleensä tuota ongelmia.

Sähkö- ja hybridiautojen EMC- ja sähköturvallisuusstandardit

Tässä kandidaatintyössä käydään läpi sähkö- ja hybridiautojen tärkeimpiä EMC- ja sähköturvallisuusstandardeja. Työssä käydään läpi sähkö- ja hybridiautojen teknisiä toteutuksia sekä näiden vaikutuksia standardeihin. Lisäksi käydään läpi tärkeimmät kansainväliset standardointiorganisaatiot, sekä listataan näiden organisaatioiden asettamia standardeja sisältöineen.

RF Field Immunity of a Network Terminating Unit at Over One Gigaherz Frequencies

Työssä tutkitaan telepäätelaitteen yli gigahertsin taajuisen säteilevän RF kentän sietoisuutta. Mittauksissa testattava laite on Tellabs Oy:n valmistaman CTU modeemin tuotekehitysversio. Teoriaosassa käydään läpi sähkömagneettisten aaltojen teoriaa, sekä säteilevän RF kentän aiheuttamien sähkömagneettiset häiriöiden syntymekanismeja. Myös säteilevien häiriöiden EMC mittauksiin tarvittavien mittalaitteiden tärkeimmät ominaisuudet esitellään, sekä pohditaan yli gigahertsin taajuuksille sopivien EMC mittalaitteiden vaatimuksia. EMC standardit eivät tällä hetkellä aseta vaatimuksia telelaitteiden RF kentän sietoisuudelle yli gigahertsin taajuudella. Tämän vuoksi työssä käsitellään myös todennäköisimpiä häiriölähteitä tällä taajuusalueella. Mittauksissa tutkittiin CTU:n RF kentän sietoisuutta taajuusalueella l - 4.2 GHz. Mittaukset suoritettiin sekä radiokaiuttomassa kammiossa että GTEM solussa. Myös metallisten lisäsuojien vaikutusta CTU:n kentänsietoisuuteen tutkittiin GTEM solussa.

Moottoripyörän EMC-mittaus ja tyyppihyväksyntä

Tämä insinöörityö on tehty Modified Motorcycle Association Finlandin toimeksiannosta. Mittaukset suoritettiin Helsingin ammattikorkeakoulun autosähkölaboratoriossa tammikuussa 2007. Insinöörityössä todettiin kahden erilaisen omavalmisteisen moottoripyörän EMC-yhteensopivuus EU-normin 97/24/EY kanssa. Työssä esitetään myös tulevaisuudessa moottoripyörän rakentamista harkitsevalla henkilölle ohjeistus, jonka mukaan rakennettu pyörä täyttää edellämainitun normin kriteerit. Työssä on esitelty sähkömagneettisen yhteensopivuuden ja häiriöiden peruskäsitteitä, moottoripyöriä koskevan standardin pääpiirteet, moottoripyörien rakenneratkaisut, sekä mittauksen toteutus ja tulokset.

Sähköiset julkaisut ja standardit : seminaari tutkijoille ja tietohuollon ammattilaisille Suomessa

Anna Leena Lind

Kuinka hyvin kestävän viljelymetsätalouden standardit ja ohjeistot kattavat luonnon monimuotoisuuden kannalta keskeiset tekijät trooppisilla ja subtrooppisilla metäviljelmillä?

Seloste artikkelista: Marjokorpi, A. & Salo, J., 2007. Operational standards and guidelines for biodiversity management in tropical and subtropical forest plantations - how widely do they cover an ecological framework? Silva Fennica 41 ( 2) : 281-297

Kirjaston vastaus informaatioympäristön muutokseen : semanttinen web, ontologiat ja standardit osana kirjastojen tiedonhallinnan infrastruktuuria

Artikkeli on tiivistelmä Informaatiotutkimuksen päivillä pidetystä esityksestä ja on julkaistu myös Informaatiotutkimus-lehden numerossa 3/2010.

Kirjaston vastaus informaatioympäristön muutokseen : semanttinen web, ontologiat ja standardit osana kirjastojen tiedonhallinnan infrastruktuuria

Abstrakti

Pyörivien sähkökoneiden kotelointia koskevat standardit ja aksiaalivuokoneen jäähdytyksen kehittäminen

Tämä diplomityö on osa Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Visedo Oy:n yhteistyöprojektia. Työssä selvitetään pyörivien sähkökoneiden kotelointeja koskevia standardeja ja niiden vaikutukset koneiden suunnittelulle ja valmistukselle. Lisäksi työssä käsitellään aksiaalivuokoneen jäähdytykseen liittyviä ongelmia, kehitetään koneen nykyisiä jäähdytysratkaisuja ja ideoidaan käytettävissä olevia uusia jäähdytysmenetelmiä. Kehitysideoiden rajoitteena toimii koneelta vaadittu kotelointiluokka IP 64 – IP 68 sekä koneelle määritetty kestomagnetoitu aksiaalivuorakenne. Sähkökoneiden kotelointeja koskevien standardien asettamien vaatimusten määrittäminen tapahtui suurilta osin kirjallisuusselvityksenä. Standardien vaikutukset koneiden suunnittelulle ja valmistettavuudelle on selvitetty standardien kotelointien rakenteelle asettamien vaatimusten perusteella. Aksiaalivuokoneen jäähdytysongelmien selvittäminen, käytössä olevien jääh-dytysratkaisujen kehittäminen ja uusien menetelmien ideointi suoritettiin projektiluontoisesti yhdessä eri alojen asiantuntijoista koostuvan jäähdytystyöryhmän kanssa. Työn tuloksena laadittiin Visedo Oy:lle standardikäsikirja, jonka avulla Visedon sähkökoneiden tuoteperheeseen kuuluvien koneiden suunnitteluvaiheessa voidaan varmistaa koneiden standardienmukaisuus. Käsikirjassa on myös esitetty huomioita eri kotelointiluokkien asettamista vaatimuksista koneiden valmistukselle. Aksiaalivuokoneiden jäähdytykseen liittyen tavoitteena oli ratkaista aksiaalivuokoneisiin liittyviä jäähdytysongelmia. Työn tuloksena saa-tiin selville aksiaalivuokoneissa jäähdytyksen kehittämistä vaativat kohteet, laadittiin nykyisten jäähdytysratkaisujen parannusehdotuksia ja kehitettiin täysin uusia jäähdytysmenetelmiä.

Taksamittarin EMC-testaus

Työssä esitellään ajoneuvokäytössä elektronisiin laitteisiin mahdollisesti vaikuttavat sähkömagneettiset häiriöt, kytkeytyneiden häiriöiden siirtotiet sekä kytkeytyneiden häiriöiden muodot. Työssä käydään läpi lyhyesti tapoja joilla häiriön syntyä voidaan vähentää. Lisäksi työssä käydään läpi lyhyesti tapoja joilla häiriön vaikutusta voidaan pyrkiä vähentämään. Työssä esitellään laite, jonka mahdollisuuksia toimia taksin taksamittarina tutkitaan. Taksin taksamittarin tulee täyttää Euroopan Unionin alueella myynnissä ollessaan täyttää Euroopan Unionin asettama direktiivi ajoneuvoelektroniikalle, lisäksi laitteen tulee täyttää Euroopan Unionin mittalaitedirektiivin asettamat vaatimukset. Esitellyn laiteen häiriönsietoa testataan sähkökenttää vastaan Euroopan Unionin asettaman direktiivin mukaisesti.

Laatuinstrumenttien käyttö organisaatioissa : standardit, sertifikaatit, laatupalkintokriteerit ja –kilpailut

Yritykset ja muut organisaatiot voivat käyttää laadunkehittämistyössään erilaisia metodeja ja kehittämisvälineitä. Kyseeseen voivat tulla niin laatustandardit ja laajat itsearviointimenetelmät kuin suppeammat laatutyön kehittämisen välineet. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten laajoja laatutyön kehittämiskeinoja käytetään organisaatioissa ja millaisia kokemuksia niistä on saatu. Laajoiksi kehittämiskeinoiksi on rajattu ensinnäkin standardeihin perustuva integroitu toiminnanohjausjärjestelmä (laatu-, ympäristö- ja työterveysjärjestelmä) joko koko laajuudessaan tai suppeammin sekä laatupalkintokriteerit (esim. EFQM) kokonaisvaltaisina laadun kehittämismalleina, ja toiseksi standardoitujen järjestelmien sertifiointi ja laatupalkintokilpailuihin osallistuminen. Ensin mainitut on nimetty sisäisiksi laatuinstrumenteiksi ja viimemainitut ulkoisiksi laatuinstrumenteiksi. Vastauksia on haettu seuraaviin kysymyksiin: laatutyön eteneminen ja periaatteet organisaatiossa sekä näkemykset ja kokemukset laatuinstrumenteista organisaatioissa. Tutkimusmetodina käytettiin tapaustutkimusta, joka kohdistui neljään laatutyössään eri vaiheissa olleeseen organisaatioon. Tutkimuksen johtopäätöksenä korostui laatuinstrumenttien rooli strategisina välineinä ja siten ylimmän johdon sitoutumisen suuri merkitys. Vahvat sisäiset muutosvoimatekijät päämotivaationa näyttäisivät olevan terveen laadunkehittämistyön ja laatuinstrumenttien käyttöönoton ja käytön kannalta olennaisempia kuin ulkoiset tekijät. Johdon tahtotilan läpiviemisessä laatuinstrumenttien avulla systemaattisesti organisaatioon korostui viestintä ja käytetty terminologia. Organisaation oppimisprosesseissa korostui implisiittisen (hiljaisen) tiedon saaminen eksplisiittiseksi ja keskusteleva ote instrumenttien jalkauttamisessa organisaatioon. Kahden sisäisen instrumentin yhteiskäytöllä havaittiin olevan toistaan vahvistava vaikutus, kun niiden strateginen tai toimintafilosofinen rooli oli löydetty. Sisäisiä laatuinstrumentteja käytettäessä on haasteena saada johtamisen välineistä missio, visio, strategia ja arvot mukaan. Aineisto antaa viitettä, että haasteeseen vastaa laatupalkintokriteeristö (EFQM) paremmin kuin standardijärjestelmä. Laadunkehittäminen voi edetä pitkälle pelkillä sisäisillä instrumenteilla. Ulkoisilla instrumenteilla, kuten järjestelmien sertifioinnilla, voidaan laadunkehittämisprosessia vahvistaa ja jossain määrin hankkia myös imagohyötyä.