Vääräkosken kartonkitehdas : Sata vuotta ähtäriläistä pahvia

Ähtärissä Hyvölänjoen varrella oleva Vääräkoski oli teollisen toiminnan keskuksena pyöreät sata vuotta. Kosken partaalle vuonna 1898 perustetun kartonkitehtaan toiminta päättyi vararikkoon vuonna 1998. Vääräkosken kartonkitehdas luokiteltiin valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi Museoviraston ja ympäristöministeriön julkaisemassa selvityksessä ”Rakennettu kulttuuriympäristö” (1993). Tehtaan rakennukset ja laitteet suojeltiin rakennussuojelulailla vuonna 2002. Siirtyminen lumpun käytöstä puumassaan merkitsi metsäteollisuuden murrosta 1860-luvulla myös Suomessa. Muutos merkitsi puuhiomoteollisuuden syntymistä. Pahvinvalmistusteknologia kehittyi 1890-luvun lopulla teknisten keksintöjen seurauksena. Käsityövaltaisesta, monta erillistä vaihetta vaatineesta pahvin valmistuksesta voitiin siirtyä koneelliseen prosessiteollisuuteen. Ensimmäinen kartonkikone hankittiin Saksasta 1897 Inkeroisten tehtaalle. Vääräkosken kartonkitehtaalle vuonna 1901 tilattu kartonkikone oli järjestysnumeroltaan viides Suomessa. Vääräkosken kartonkitehdas oli maan mittakaavassa pieni ja sen toiminta pysyi suunnilleen samansuuruisena aina päättymiseensä asti. Tuotanto keskittyi kartonkiin, jota tehtaan ainoa kartonkikone valmisti 1000–4000 tonnia vuodessa. Vääräkosken tehdasympäristön arvo perustuu monipuolisuutensa säilyttäneeseen tehdaskokonaisuuteen, lähes alkuperäisinä säilyneisiin rakennuksiin ja laitteisiin, joista kartonkikone on teollisuushistoriamme ainoita yli satavuotiaita. Tämä inventointiraportti julkaistaan, jotta Vääräkosken kartonkitehtaasta jäisi edes jotakin luettavaa historian kirjoihin.

Nous reptes davant les noves tecnologies. 'Nuevos retos ante las nuevas tecnologías'.

Este artículo se incluye en el monográfico 'Projecte Educatiu de Ciutat : dossier'. Resumen basado en el de la revista

Different methods of cutting fluid application on turning of a difficult-to-machine steel

Different methods of cutting fluid application are used on turning of a difficult-tomachine steel (SAE EV-8). A semi-synthetic cutting fluid was applied using a conventional method, minimum quantity of cutting fluid (MQCF), and pulverization. By the minimum quantity method was also applied a lubricant of vegetable oil (MQL). Thereafter, a cutting fluid jet under high pressure (3.0 MPa) was singly applied in the following regions: chip-tool interface; top surface of the chip; and tool-workpiece contact. Two other methods were used: an interflow between conventional application and chip-tool interface jet and, finally, three jets simultaneously applied. In order to carry out these tests, it was necessary to set up a high pressure system using a piston pump for generating a cutting fluid jet, a Venturi for fluid application (MQCF and MQL), and a nozzle for cutting fluid pulverization. The output variables analyzed included tool life, surface roughness, cutting tool temperature, cutting force, chip form, chip compression rate and machined specimen microstructure. It can be observed that the tool life increases and the cutting force decreases with the application of cutting fluid jet, mainly when it is directed to the chip-tool interface. Excluding the methods involving jet fluid, the conventional method seems to be more efficient than other methods of low pressure. © (2013) Trans Tech Publications, Switzerland.

Diving behaviour of a reptile (Crocodylus johnstoni) in the wild: Interactions with heart rate and body temperature

The differences in physical properties of air and water pose unique behavioural and physiological demands on semiaquatic animals. The aim of this study was to describe the diving behaviour of the freshwater crocodile Crocodylus johnstoni in the wild and to assess the relationships between diving, body temperature, and heart rate. Time-depth recorders, temperature-sensitive radio transmitters, and heart rate transmitters were deployed on each of six C. johnstoni (4.0-26.5 kg), and data were obtained from five animals. Crocodiles showed the greatest diving activity in the morning (0600-1200 hours) and were least active at night, remaining at the water surface. Surprisingly, activity pattern was asynchronous with thermoregulation, and activity was correlated to light rather than to body temperature. Nonetheless, crocodiles thermoregulated and showed a typical heart rate hysteresis pattern (heart rate during heating greater than heart rate during cooling) in response to heating and cooling. Additionally, dive length decreased with increasing body temperature. Maximum diving length was 119.6 min, but the greatest proportion of diving time was spent on relatively short (