Kouluttajien kokemuksia itsemääräämisteorian näkökulmasta

Tutkimuksessa tarkastellaan kouluttajien kokemuksia perusyksikön sosiaalisesta ympäristöstä psykologisten perustarpeitten täyttymisen näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka perusyksikkö työympäristönä mahdollistaa kouluttajien psykologisten perustarpeiden tyydyttämisen. Tutkimukselle asetettiin kaksi alakysymystä, joiden tarkoituksena oli selvittää, kuinka kouluttajat kokevat perustarpeidensa tyydyttyvän työympäristössään ja mitkä asiat perusyksikössä tukevat ja mitkä asiat heikentävät perustarpeiden täyttymistä. Tutkimus oli laadullinen tapaustutkimus. Aineiston keruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, jossa haastateltiin neljää noin 30-vuotiasta neljästä seitsemään vuotta työelämässä ollutta kouluttajaa. Teemat muodostettiin psykologisten perustarpeiden mukaan ja haastattelussa käytettiin apuna työympäristön psykologisten perustarpeiden mittaamiseen kehitettyä kysymyssarjaa. Haastatteluaineisto analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen ja tyypiteltiin tutkimuksen taustateorian ja apuna käytetyn haastattelukysymyksistä muodostetun analyysirungon ympärille. Tutkimuksen löydökset tulkittiin itsemääräämisteorian näkökulmasta. Tutkimuksessa selvisi, että ammattitaidon ollessa vähäinen, perusyksikkö työympäristönä mahdollistaa hyvin psykologisten perustarpeiden täyttymisen. Työkokemuksen myötä autonomian ja kompetenssin tarpeiden täyttymisen havaittiin heikkenevän kun yhteisöllisyyden tarpeen havaittiin tyydyttyvän edelleen hyvin. Esimiehellä havaittiin olevan suuri vaikutus autonomian ja kompetenssin tarpeen täyttymiselle. Tärkeimmät autonomian ja kompetenssin tyydyttämistä vaikeuttavat asiat olivat samana pysyvät työtehtävät ja niiden haasteettomuus sekä esimiehen kontrolloiva käyttäytyminen. Lisäksi työn tekemisestä saadun palautteen havaittiin olevan yhteydessä koettuun kompetenssiin. Esimiehen negatiivista vaikutusta autonomian ja kompetenssin tarpeen tyydyttymiseen voidaan vähentää antamalla kouluttajille vastuuta, huomioimalla kouluttajan ammattitaito ohjeita annettaessa, perustelemalla päätökset ja kierrättämällä kouluttajia eri tehtävissä.

O narrador e a construção da ficcionalidade em Juan Saer, Italo Calvino, Ubaldo Ribeiro e Bernardo Carvalho

Coordenação de Aperfeiçoamento de Pessoal de Nível Superior (CAPES)

Else Lehmann, Rollenbild, Hüftbild, in: Gerhart Hauptmann: Fuhrmann Henschel

Signatur des Originals: S 36/F05159

Concentrations of interstitial water, methane, and other sediment components related to microorganisms at DSDP Holes 96-618 and 96-619

Radiolabeled products were formed from labeled substrates during anaerobic incubation of sediments from Sites 618, 619, and 622. One set of experiments formed 14CO2, 14CH4, and 35SH2 from 2-14C-acetate and 35S-sulfate; a second set formed 14CH4 from 14C-methylamine or 14C-trimethylamine. Levels of 14CO2 and 35S2 formed were two to three orders of magnitude greater than 14CH4. Production of 14CH4 by Deep Sea Drilling Project (DSDP) sediments was four to five orders of magnitude less than that formed by anoxic San Francisco Bay sediment. However, incubation of Site 622 sediment slurries under H2 demonstrated production of small quantities of CH4. These results indicate that DSDP sediments recovered from 4 to 167 m sub-bottom (age 85,000-110,000 yr.) harbor potential microbial activity which includes sulfate reducers and methanogens. Analysis of pore waters from these DSDP sites indicates that bacterial substrates (acetate, methylated amines) were present.