Luís Natal ou Câmara Cascudo: o autor da cidade e o espaço como autoria

The objective of this work is to problematize a strong identification of Luís da Câmara Cascudo (1898-1986), a norte-riograndense author, to the city of Natal, analyzing the constitution of a spaciality that takes this author as this city s intellectual exponent and cultural monument, which I name as Natal cascudiana. In this sense, I investigate the process of Câmara Cascudo s monumentalization by the city of Natal, questioning the way his life has been articulated to the site of his production. Bearing this in mind, I have structured the work in three parts: on the first one, I examine the emerging of this identity relationship considering the intellectual formation of young Cascudinho and the beginnings of his literary activities, verifying the reasons that led him to remain in Natal; on the second part I investigate his appointment as Natal s historian in 1948, discussing the ways through which this intellectual function institutionalized the works of Cascudo and conferred the city with a historical knowledge of itself; and finally, I analyze the constitution of a city memory regarding Cascudo, that has transformed him into spatial marks and urban toponym: names of streets, museum, library, bookstores etc. On these terms, I deal with the biographic gender to achieve a history of the city s spaces, problematizing the monumentalization of Cascudo in Natal, interrogating the emerging of this Natal cascudiana

Report of the Public Meeting on Genetic Engineering for Nitrogen Fixation, held at the National Academy of Sciences, Washington, D.C., October 5-6, 1977 ; edited by Alexander Hollaender.

Mode of access: Internet.

Investment and Business cycles /

Includes index.

Military power in a free society /

Mode of access: Internet.

Nostalgia do espaço e do tempo: uma leitura da obra memorialística de Câmara Cascudo

This dissertation addresses the work of the memoirs of the potiguar writer Luís da Câmara Cascudo (1898 - 1986) from an integrated reading of four works that comprise: O Tempo e Eu (1968), Pequeno Manual do Doente Aprendiz (1969), Na Ronda do Tempo (1971) and Ontem (1972). Produced under the contingency of the modern movement and urban reform, memories Cascudo evoke the old landscapes of old, populated by those who belonged to the old romantic and provincial Natal that no longer exists, but which still survives in the idealized memory author and that is (re)constructed by him from a written permeated with touches of imagination and a sense of nostalgia. Seeking to analyze how is the process of building memoirist of Cascudo, as well as reflect on the role that memory plays in the (re)construction of a time and a lost space, we used the studies of Maurice Halbwachs (2006) and Ecléa Bosi (1994). Within this theoretical framework, we seek, above all, to understand not only how the lived experiences of Cascudo will work in this matter of his memory, but also as this will guide a writing that touches on the history and social frameworks of the past

El paper socio-educatiu del cercle d'obrers cat??lics de Palma (1877-1898). 'El papel socio-educativo del c??rculo de obreros cat??licos de Palma (1877-1898)'

Resumen tomado de la publicaci??n.

La pedagogía española del primer tercio del siglo XX a través de sus fuentes bibliográficas (1898-1936).

Conocer el desarrollo y situación de la Pedagogía española en el primer tercio del siglo XX, a través del cómputo y análisis bibliográfico, bibliométrico e histórico de los libros publicados en España sobre Pedagogía y Educación. Tener inventario exhaustivo de los libros publicados en España entre 1898 y 1936. Comprobar si la producción bibliográfica de la época respondía o no a unas coordenadas históricas, políticas, pedagógicas, etc. Utilizar un tratamiento sintetizador que hiciera posible analizar los datos. La forman las publicaciones españolas que sobre Educación y Pedagogía se hicieron en España entre 1898 y 1936, en total 4752 libros, que se reparten entre 2420 autores. Es un estudio histórico-pedagógico de la bibliografía del primer tercio del siglo XX. Se estudian 13 variantes (año, autor, contenido, lugar de edición, editorial, Institución, traductor, prólogo, lengua impresa, idioma original, país, número de páginas, ediciones), deteniéndose de modo especial en el contenido, en la que se distinguen 10 grandes categorías conceptuales que forman el plan de la clasificación de la documentación pedagógica utilizada (García Hoz, 19749: obras generales, Teología y Filosofía de la Educación, Historia y Educación Comparada, Pedagogía Experimental, Biología, Psicología y Sociología de la Educación, Didáctica, Orientación y Consejo, Organización Escolar, Educación Diferenciada, Educación Familiar y Ambiental. Tratamiento informático de los datos. Los acontecimientos de la época se ven reflejados en los libros. El crecimiento económico y demográfico de la época parece tener un paralelo reflejo en la producción bibliográfica. Notable volumen de obras extranjeras traducidas en este período. Escasa relevancia de la Pedagogía Experimental. Entre 1898 y 1915 hay una valoración de los aspectos educativos, una amplia reflexión y replanteamiento de estos temas. Se inspiran en este periodo en autores extranjeros (Montessori, Binet, etc.). Entre 1916 y 1930 se viven tiempos de renovación pedagógica. Son importantes la Organización Escolar y la Pedagogía Diferenciada. Entre 1931 y 1936, los acontecimientos políticos son muy influyentes; hay menos producción.

Employer evasion of worker entitlements 1986-95 : what and whose?

Employer non-compliance with workers’ entitlements is an area seldom explored in Australian industrial relations, generally considered uncommon or the province of ‘rogue’ employers. This paper provides a picture of the categories of entitlements against which complaints of evasion were made in the federal industrial relations jurisdiction in Australia, between 1986 and 1995 and the characteristics of complainants. The “top 30” awards ranked by extent of underpayment recovered by the federal enforcement agency (1987-95) are also explored to support arguments that intense competition, reduced union density, precarious employment, youth and being female are strongly associated with employer evasion. The increasing prevalence of these factors in the labour market suggests that employer compliance should be more carefully explored in the Australian context.

Appendix 8: Quantifying the effects of environmental factors on catch rates in South-East fisheries: 1986-2006

The collection of basic environmental data by industry members was successful and offers a way of overcoming the problems associated with differences in scale between the environment and fisheries datasets. A simple method of collecting environmental data was developed that was only a small time burden on skippers, yet has the potential to provide very useful information on the same scale as the catch and effort data recorded in the logbooks. The success of this trial was aided by the natural interest of fishers to learn more about the environment in which they fish. The archival temperature-depth tags chosen proved robust, reliable and easy to use. While the use of large scale environmental data may not yield significant improvements in stock assessments for most SESSF species, fine-scale data collected from selected vessels using methods developed during this project may, in the longer term, be useful for incorporation into CPUE standardisations in the future...

Dynamic pattern of suicide in Australia, 1986-2005: A descriptive-analytic study

Objective This study explores the spatiotemporal variations of suicide across Australia from 1986 to 2005, discusses the reasons for dynamic changes, and considers future suicide research and prevention strategies. Design Suicide (1986–2005) and population data were obtained from the Australian Bureau of Statistics. A series of analyses were conducted to examine the suicide pattern by sex, method and age group over time and geography. Results Differences in suicide rates across sex, age groups and suicide methods were found across geographical areas. Male suicides were mainly completed by hanging, firearms, gases and self-poisoning. Female suicides were primarily completed by hanging and self-poisoning. Suicide rates were higher in rural areas than in urban areas (capital cities and regional centres). Suicide rates by firearms were higher in rural areas than in urban areas, while the pattern for self-poisoning showed the reverse trend. Suicide rates had relatively stable trend for the total population and those aged between 15 and 54, while suicide decreased among 55 years and over during the study period. There was a decrease in suicides by firearms during the study period especially after 1996 when a new firearm control law was implemented, while suicide by hanging continued to increase. Areas with a high proportion of indigenous population (eg, northwest of Queensland and top north of the Northern Territory) had shown a substantial increase in suicide incidence after 1995. Conclusions Suicide rates varied over time and space and across sexes, age groups and suicide methods. This study provides detailed patterns of suicide to inform suicide control and prevention strategies for specific subgroups and areas of high and increased risk.

Kaunhiista kauhniiseen, satheesta satteeseen : Jälkitavuissa säilyneen h:n variaatiosta Pellossa vuoden 1995 aineiston valossa

Tutkielmassa tarkastellaan jälkitavuissa säilyneen, alun perin vokaalienvälisen h:n nykyedustusta Tornionlaakson Pellossa sosiolingvistisen teorian valossa. Keskeisenä tutkimusongelmana on variaation jasen muuttumisen suunnan selvittäminen, mitä tutkitaan sekä näennäis- että reaaliajallisen metodin turvin. Lisäksi pohditaan, millaiset kielensisäiset tekijät muutoksia ohjaavat. Reaaliaikaisen vertailun mahdollistavat Kirsi Kunnarin vuonna 1983 valmistuneen pro gradu -työn jälkitavujen h:ta koskevat tulokset Pellosta (informantit syntyneet vuosina 1898-1967). Pääpaino on kuitenkin näennäisajallisessa vertailussa; variaatiota tarkastellaan yksityiskohtaisesti erityisesti kielelliseltä kannalta, mikä on vaatinut perusteellista aineiston käsittelyä. Näennäisajallisessa tarkastelussa verrataankahden haastatellun ikäryhmän kieltä: nuorten (syntyneet vuosina 1986-1977) ja keski-ikäisten (syntyneet vuosina 1964-1945). Nuoria informantteja, joita on 14, on haastateltu pääosin pareittan. Vertailuryhmä, keski-ikäiset, koostuu heidän vanhem mistaan (7 informanttia). Nauhatunteja on yhteensä n. 13. Tulokset osoittavat, että toisin kuin muualla Peräpohjolassa, yleiskielen mukainen katovariantti (kou-luun) ei ole merkittävästi yleistynyt pellolaisten puhekielessä viimeisten neljän sukupolven aikana. Vokaalienvälisessä asemassa (koulu-h-un) h:ta ei nykypellolaisilla enää tapaa, ja ns. sisäheittoinenvariantti (koul-huun) on nuorten ryhmässä selvästi vähemmän suosiossa kuin keski-ikäisillä. Tornionjoki­laaksolainen, metateettinen h-variantti (kouh-luun) on yhä elinvoimainen: sen käyttö on nuorillakin lisääntynyt. Metateesi ei ole kuitenkaan kvantitatiivisesti juurikaan yleistynyt niissä fonotaktisissa ympäristöissä, joissa se aiheesta tehdyn väitöskirjan (1992) mukaan on ollut aiemmilla sukupolvilla harvinainen. Tätä saattaa osittain selittää tiettyjen puhekielisyyksien yleistyvä käyttö, mikä vaikuttaa eniten juuri näissä fonotaktisissa ympäristöissä siten, ettei metateesin toteutumiselle ole edellytyksiä. Pellon nykyisessä jälkitavujen h:n variaatiossa on osallisena vielä yksi variantti: assimiloitunut h (talhoon > talloon; toisheen > toisseen; kauphaan > kauppaan). Aiemmin tutkituilla sukupolvilla assimilaatiomuutos on ollut harvinainen, mutta nyt se on yleistynyt erityisesti nuorilla tytöillä. h:n assimilaatiossa syntyvät muodot lankeavat usein yhteen alueella jokseenkin fonemaattisena esiintyvän yleisgeminaation kanssa, osa muodoista muistuttaa erikoisgeminaatiota ja pieni osa yleiskielisiä muotoja. Tutkielmassa kyseenalaistetaan kielellisten seikkojen nojalla kyseisten muotojen tulkitseminen h:n assimilaatiosta johtuvaksi: assimiloituneiksi tulkituissa h-tapauksissa sekä konsonantin että sitä seuraavan vokaalin pituusdistribuutiot tukevat ajatusta, että ainakin yleisgeminaatiokonteksteissa assimilaatiomuodot ovat puhujan kannalta "mentaalista geminaatiota". Assimilaatiomuodot rinnastetaan tutkielmassa katomuotoihin sikäli, että niissäkin h on tasoittunut. Merkittävä ero on tavujen kvantiteettisuhteissa: assimilaatiomuodoissa ne säilyvät ennallaan (tal-hoon > tal-loon), katomuodoissa muuttuvat (ta-loon). h:n assimilaatiolla ja metateesilla epäillään aineistonperusteella olevan yhteisen tehtävän: sisäheittoisten talhoon, satheen -muotojen karttaminen tavujen kavantiteettisuhteita rikkomatta. Esitetyn hypoteesin mukaan syynä ovat suomen fonotaksille vieraat konsonantin + h:n yhtymät, jotka aikoinaan syntyivät murteeseen vokaalin heityttyä h:n edeltä.

Weisenheim; Jewish Community Collection 1986

Clippings on visit of David Meyer in Weisenheimer synagogue in 1986.

Miriam Weiner Collection 1986

Materials and clippings on Jewish genealogist Miriam Weiner.